1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. osuuskunnat

Ovatko eläkeläiset yksi ratkaisu hoitajapulaan? – Sairaanhoitaja jäi 6 vuotta sitten eläkkeelle, mutta ei halua lopettaa

Jopa 100 000 suomalaista eläkeläistä tekee ainakin jonkin verran töitä. Lappeenrannassa eläkeläiset tekevät kotiaputöitä oman osuuskunnan kautta.

Kirsti Lehtonen (vas.), Maila Pakkanen, Katariina Pesonen tekevät töitä eläkeläisinä. Kuva: Seppo Kivimäki/Yle

Kirsti Lehtonen on tottunut reagoimaan nopeasti. Hyvin usein hänelle soitetaan ja kysytään, lähtisikö joku tunnin päästä viemään vanhusta hammaslääkäriin tai ensiapuun.

Pian Lehtonen aloittaa kyselemisen verkostonsa jäseniltä.

– Joku voi sanoa puhelimessa, että minulla on kaalilaatikko uunissa, en minä voi lähteä! Mutta seuraava soitto yleensä jo tärppää, ja joku lähtee, sanoo Lehtonen.

Eläkeläisten perustama osuuskunta on tarjonnut avustuspalveluitaan jo kymmennen vuoden ajan. Seppo Kivimäki tapasi Monitoimiseniorit Lappeenrannassa.

Lehtonen perusti kymmenen vuotta sitten Lappeenrantaan eläkeläisten osuuskunnan, Monitoimiseniorit, jonka kautta eläkkeellä olevat osuuskunnan 62 jäsentä tarjoavat yksityishenkilöille ja yrityksille esimerkiksi erilaisia kotihoidon palveluita ja apua arkisissa askareissa.

Kirsti Lehtonen haluaa tehdä töitä, kun edelleen on virtaa ja taito hyppysissä. Kuva: Seppo Kivimäki/Yle

Osuuskunnan ajatuksena on, että jokainen jäsen saa itse päättää, mitä työtä tekee ja kuinka paljon. Osuuskunnan asiakkaista noin kolmannes maksaa käynnin kotihoidon palvelusetelillä.

Kirsti Lehtonen kertoo, että Monitoimiseniorit paikkaavat palveluntarpeet, joita muut eivät voi täyttää.

Eläkeläiset tekevät paljon töitä

Eläkeläisten työnteko on lisääntynyt viime vuosina runsaasti.

Eläketurvakeskuksen tilastojen mukaan vuosien 2007–2019 välillä 63–67-vuotiaiden työssäkäyvien eläkeläisten määrä on likimain kaksinkertaistunut.

– Karkeasti voisi sanoa, että 100 000 eläkeläistä tekee töitä eläkkeen rinnalla ainakin hieman, kertoo Eläketurvakeskuksen kehityspäällikkö Jari Kannisto.

Harva tekee töitä eläkkeellä kuitenkaan rahan vuoksi. Yleistä on se, että töitä tehdään ajanvietteeksi silloin, kun huvittaa.

Ei rahan takia

Maila Pakkanen on ollut Monitoimisenioreiden toiminnassa mukana muutaman vuoden.

– Nelisen vuotta sitten jäin eläkkeelle. Vietin eläkkeellä ensimmäisen kesän aika mukavasti, mutta talvella tuli sellainen olo, että nyt voisi jotain tehdä.

Pakkanen oli lukenut Monitoimisenioreista lehdestä ja päätti sen pohjalta lähteä mukaan.

Kirsti Lehtonen on jäänyt eläkkeelle jo yli 10 vuotta sitten. Kuva: Seppo Kivimäki/Yle

Katariina Pesonen edustaa tyypillistä Monitoimiseniorien jäsentä, sillä hän on tehnyt työuransa sairaanhoitajana. Eläkkeellä hän on ollut jo kuusi vuotta.

Heti eläkkeelle jäämisensä jälkeen Pesonen alkoi tehdä keikkatyötä sairaanhoitajana.

– Sitten olisi pitänyt lähteä tenttimään lääkeluvat, kun ne menivät vanhaksi. Siihen en enää halunnut lähteä.

Katariina Pesonen jäi 6 vuotta sitten eläkkeelle sairaanhoitajan työstä, mutta tekee hoivatyötä edelleen. Kuva: Seppo Kivimäki/Yle

Niinpä Pesonen alkoi tehdä pelkästään hoivatyötä, avustamista kodin arkisissa askareissa. Monitoimisenioreihin hän liittyi reilut kolme vuotta sitten.

Rahan perässä hän ei osuuskuntaan liittynyt.

– Hoivavietti on varmaan niin syvällä, että halusin jatkaa sitä näin senioripuolelta, kertoo Pesonen.

Töitä Katariina Pesosella on noin 12 tuntia viikossa. Lisäksi hän vastaa osuuskunnan palveluseteileihin liittyvistä tilityksistä.

Pula tekijöistä on jatkuvaa

Kirsti Lehtonen kertoo, että yksityishenkilö tilaa usein ensimmäisenä jonkin yksinkertaisen kotityön, kuten ikkunanpesun.

– Sitten joku soittaa, ettei jaksa käydä kaupassa. Jossain vaiheessa soitetaan, ettei jaksa käydä suihkussa.

Osuuskunta toimii yhteistyössä Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksoten kotihoidon kanssa.

– Kotihoito tilaa meiltä usein omille asiakkailleen saattoapua esimerkiksi lääkärikäynteihin, Lehtonen kertoo.

Sairaanhoitajat ja lähihoitajat toimivat myös suurten hoivaa tuottavien yritysten äkillisissä lyhytaikaisissa yhden vuoron sairaustapauksissa hoiva-avustajina. Sairaanhoitoa he eivät kuitenkaan tarjoa.

Pula hoiva-alan työvoimasta on Lehtosen mukaan jatkuvaa.

– Tämä alkaa olla melkein hallitsematonta, Lehtonen huokaisee.