1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Sanna Marin

Pääministeri Marin uskoo alueiden muuttavan tulkintansa lasten harrastusjupakassa ja paljastaa samalla Ylen haastattelussa kesän himoharrastuksensa

Marin kommentoi Ylelle kiistaa, joka syntyi pääkaupunkiseudun koronarajoituksista. Pääministeri haluaisi nykyisistä rajoituksista nopeasti eroon, mutta hänellä on myös oma, henkilökohtainen tavoitteensa syksylle. Siihen siivitti kesän harrastus.

Pääministeri Sanna Marin Yle uutisten haastattelussa Kesärannan pihassa.
Pääministeri Sanna Marin uskoo, että sosiaali- ja terveysministeriön uuden ohjauskirjeen jälkeen Etelä-Suomen aluehallintovirasto muuttaa vielä määräystään lasten ja nuorten liikuntaharrastusten rajoittamisesta pääkaupunkiseudulla.

Moni saattoi hieraista silmiään, kun pääministeri Sanna Marin (sd.) haukkui alueviranomaiset torstaina Säätytalon rappusilla.

Asetelma on mennyt maassa uusiksi. Aiemmin ministerit usein moittivat, että alueviranomaiset eivät tee tarpeeksi koronan torjumiseksi. Nyt on toinen ääni kellossa.

Pääministeriltä sai sapiskaa Etelä-Suomen aluehallintoviraston (avi) päätös kieltää sisäharrastustoiminta pääkaupunkiseudulla, jos turvavälejä ei voida varmistaa. Päätös ymmärrettiin yleisesti niin, että lasten ja nuorten harrastuksia ollaan kieltämässä pääkaupunkiseudulla.

Pääkaupunkiseudun uudet rajoitukset saivat torstaina tuomion Marinin lisäksi monelta muultakin ministeriltä, koska hallitus on linjannut, että lapset ja nuoret pitää huomioida koronapäätöksissä etusijalla. Se tarkoittaa, että ensin rajoitettaisiin muiden kuin lasten ja nuorten elämää.

Ylen haastatteluun saapuva pääministeri on kesän aikana matkaillut perheineen kotimaan kohteissa Muumimaailmaa myöten, ja sinä aikana yksi tärkeä asia on muuttunut. Kun vielä keväällä kaksi koronarokotetta oli melko harvalla, nyt tilanne on parempi.

Marin näyttää olevan sitä mieltä, että rokotusten etenemistä ei ole huomioitu tarpeeksi.

– Kun rokotukset edistyvät, niin välttämättömyys- ja oikeasuhtaisuusperusteet rajoituksille eivät enää samalla tavalla toteudu. Emme voi katsoa pelkästään tartuntamääriä, vaan pitää katsoa laajasti, miten rokotukset etenevät ja miten ihmiset ovat suojassa, Marin sanoo pääministerin virka-asunnon Kesärannan pihalla Ylen haastattelussa.

Marinin mielestä lasten ja nuorten rajoituksille on vähemmän tarvetta myös siksi, että 12–15-vuotiaiden rokotukset on aloitettu etuajassa.

– Päätös on tehty, jotta myös nämä nuoret olisivat paremmin suojassa eikä rajoitustoimia enää tarvittaisi. Emme näe, että olisi enää oikeasuhtaista tai järkevää laittaa rajoituksia, jotka kohdistuvat näihin ryhmiin, kun rokotuksetkin edistyvät, Marin sanoo.

Pääministeri Sanna Marin kuvattiin virka-asunnollaan Kesärannassa perjantaina. Kuva: Ilkka Klemola / Yle

Marin ei takaa, etteikö lapsille ja nuorille tulisi rajoituksia

Harrastuskiellosta tuohtuneet ministerit ilmoittivat heti torstaina, että alueviranomaisia ohjeistetaan aiheesta.

Marin uskoo Ylen haastattelussa, että sosiaali- ja terveysministeriön sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen antama ohjaus muuttaa vielä aluehallintoviranomaisen tulkintaa lasten ja nuorten harrastusten rajoittamisesta.

Marin ei kuitenkaan voi taata, etteikö jokin viranomaisen määräämä rajoitus koskisi myös lapsia ja nuoria. Hänen sanoo toivovansa, että lasten ja nuorten osalta rajoituksia ei tehdä yhtään enempää kuin on välttämätöntä.

Marinin hymyä ei hyydytä kysymys siitä, johtaako maata hallitus vai Etelä-Suomen aluehallintovirasto.

– Hallitus johtaa tietenkin maata ja tekee lakiehdotuksia eduskunnalle, mutta pitää muistaa, että viranomaiset ovat toimivaltainen taho, joka tekee käytännön päätöksiä lakiin perustuen, Marin sanoo.

– Hallitus ei voi viranomaisia käskeä, he tekevät itsenäistä harkintaa. Me toivomme, että he huomioisivat eri ulottuvuuksia ja katsoisivat lasten ja nuorten tilannetta.

Etelä-Suomen aluehallintovirastossa ministerien voimakkaat kommentit ovat herättäneet ihmetystä. Virasto katsoo, että sen päätökset nojautuvat sosiaali- ja terveysministeriön ohjeistukseen. Avin mukaan myös Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri on pitänyt rajoituksia välttämättöminä.

Marin sanoo, että sairaanhoidon kuormitus on ilman muuta näkökulma, joka pitää ottaa vakavasti huomioon.

– Samalla pitäisi kohdistaa rajoituksia niin, että ne ovat vaikuttavia, tehokkaita, oikeasuhtaisia ja välttämättömiä. Lapsiin ja nuoriin kohdistuvat rajoitustoimet jättävät jäljen, ja sen vuoksi pitää käyttää erityistä harkintaa, tehdäänkö näiden ryhmien osalta rajoituksia, hän sanoo.

Marin kommentoi koronarajoituksia ja syksyn budjettiriihtä toimittaja Ari Hakahuhdalle Kesärannassa. Kuva: Ilkka Klemola / Yle

Marin haluaisi rajoituksista eroon syksyllä

Hallitus tavoittelee sitä, että nykyiset rajoitukset voitaisiin purkaa, kun yli 12-vuotiaista suomalaisista 80–90 prosenttia on saanut kaksi rokoteannosta.

Marin sanoo, että tavoite voi toteutua syys-loka-marraskuussa. Hänen mukaansa yli 16-vuotiaiden osalta voidaan päästä jo syys-lokakuussa "hyvin lähelle" tavoiteltua lukua, mutta 12–15-vuotiaille annetaan rokotuksia vielä lokakuussa.

Hallitus yrittää pitää syksyllä yhteiskunnan auki, vaikka koronan deltamuunnos on levinnyt maassa nopeasti.

– Mikäli vakavia tautitapauksia ei tule paljon eikä ole uhkaa, että terveydenhuolto kuormittuisi, en näe, että olisi perusteita rajoittaa ihmisten elämää samalla tavalla kuin ennen rokotuksia, hän sanoo.

Rajoitusten kiristäminen on Marinin mukaan silti yhä mahdollista, jos maahan pääsee virusmuunnoksia, jotka ovat immuuneja annetuille rokotuksille.

– Se on syy, miksi olemme puhuneet Euroopassa, että meillä pitää olla olemassa yhteiset rajakäytännöt. Meidän pitäisi pystyä pysäyttämään virusmuunnos mahdollisimman tehokkaasti ennen kuin se on kaikkien yhteiskuntien sisällä.

Sanna Marinin mielestä hallituksen budjettineuvotteluissa ei pidä heikentää ansiosidonnaista työttömyysturvaa.

Marin torjuu ansiosidonnaisen heikentämisen

Marinin hallitus on saanut kiitosta koronakriisin hoidosta, mutta hallituksen sisäinen kriisi puhkesi keväällä täyteen mittaan. Puolueiden erimielisyyksien takia hallituksen kehysriihi venyi huhtikuussa päiväkausien mittaiseksi.

Helppoa ei odoteta myöskään syksyn budjettiriihestä, jossa hallituspuolueet yrittävät löytää yksituumaisuuden työllisyys- ja ilmastopäätöksistä.

Marin sanoo, että budjettiriihestä syntyy uusia työllisyys- ja ilmastopäätöksiä, mutta ei suostu menemään yksityiskohtiin.

Etenkin keskusta on vaatinut ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastamisen kaltaisia työllisyystoimia, joihin vasemmistopuolueet ovat suhtautuneet nyreästi.

Marin toteaa, että hallituksen ei pidä budjettineuvotteluissa heikentää ansiosidonnaista työttömyysturvaa vaan ihmisiä pitäisi työllistää osaamista ja koulutusta parantamalla.

– En näe, että ansiosidonnaista heikentämällä ihmisiä saataisiin paremmin töihin, Marin torjuu.

Pääministeri Sanna Marin kertoo Ylen haastattelussa näkemyksiään lasten koronarajoituksista sekä ilmasto- ja työllisyyspäätöksistä. Hän tekee selkoa myös ajatuksistaan pääministerin ateriaetua koskevasta keskustelusta. Pituus 22 minuuttia, käynnistä nuolikuviota napauttamalla.

Ilmastopäätösten suhteen Marin viittaa siihen, että päästövähennyksiä pitää tehdä niin energiapuolelta, rakentamisesta kuin liikenteestäkin. Esimerkkinä hän mainitsee, että päästötöntä energiaa pitäisi saada myös lämmöntuotannosta, mikä tarkoittaa esimerkiksi öljylämmityksen vähentämistä.

Marin vitsailee toivovansa, että syksyn riihi onnistuisi kevään kehysriihtä tiivimmällä aikataululla.

Marin kertoo kävelleensä heinäkuussa keskimäärin 16 kilometriä päivässä. Kuva: Ilkka Klemola / Yle

Marin yrittää kolmen kilometrin tulosta Cooperin testissä

Marinilla on syksylle myös oma henkilökohtainen tavoite. Pääministeri aikoo juosta Cooperin testissä tänä vuonna kolme kilometriä.

Tulos olisi Marinin ikäiselle naiselle reippaasti erinomainen. Ideana testissä on edetä 12 minuutissa niin pitkälle kuin pääsee.

– Ajattelin, että juoksen elokuussa pohja-ajan, ja katson, mihin yllän, ja suunnittelen sen mukaan treeniohjelman, paljonko pitää vielä kiriä.

Marin aloitti juoksuharrastuksen toukokuussa, mutta ei puhtaalta pöydältä.

– Olen nuorena juossut 15–20-vuotiaana tosi paljon, ja nyt innostuin uudestaan. Kyllä se aika hyvin jo rullaa.

Tarkkoja juoksumääriä Marin ei paljasta.

– Juoksisin koko ajan, jos sallisin itselleni sen. Yritän vähän hillitä, että treenaisin fiksulla tavalla, ettei juokse liikaa eikä urheile liikaa, koska silloin voi käydä huonosti. Pitää muistaa pitää lepopäiviä 2–3 kertaa viikossa.

Pidemmät kävelylenkit Marin aloitti jo vuodenvaihteen jälkeen. Hän kertoo kävelleensä kaikkialle minne voi, jos aikaa oli.

– Kävely on ihanaa, heinäkuussa taisin kävellä keskimäärin 16 kilometriä päivässä. Monena päivänä tuli yli 20 kilometriä kävelyä.

Saako yleisö tulla katsomaan kolmen tonnin ylitystä?

– Ei saa tulla, tämä on henkilökohtainen tavoite. Pidän henkilökohtaisena asiana siltä osin miten itse suoritus tehdään, Marin torjuu.

Hymy ei nytkään hyydy.