1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. raskaus

50 synnyttäjää kertoi kokemuksistaan ja kävi ilmi, että vanhemmuuden ensihetkistä ei puhuta tarpeeksi – nämä 6 asiaa tulivat monille yllätyksenä

Ammattidoula Karoliina Kuvaja keräsi podcastiinsa 50 synnyttäneen kokemuksia raskaudesta, synnytyksestä ja lapsivuodeajasta. Synnyttäneet olisivat toivoneet enemmän tietoa etukäteen erityisesti ensihetkistä vauvan kanssa.

"Olemme tehneet maailman suurimman virheen" – näin Karoliina Kuvaja ajatteli lapsen syntymän jälkeen, kun hormonikyykky otti vallan
"Olemme tehneet maailman suurimman virheen" – näin Karoliina Kuvaja ajatteli lapsen syntymän jälkeen, kun hormonikyykky otti vallan

Kun perheeseen syntyy lapsi, se mullistaa usein kaiken. Erityisesti vauvan ensimmäiset elinkuukaudet ovat intensiivistä aikaa, jolloin vanhemmat totuttelevat uuteen tulokkaaseen ja kaikkeen siihen, mitä hän tuo mukanaan.

Tätä aikaa, tarkemmin sanottuna 12 viikkoa lapsen syntymän jälkeen, kutsutaan lapsivuodeajaksi. Tuona aikana synnyttänyt toipuu raskauden ja synnytyksen tuomista muutoksista kehoon – ja aloittaa matkansa vanhemmaksi.

Kajaanilainen ammattidoula Karoliina Kuvaja on tehnyt Sydänääniä-nimistä podcastia, jossa yhteensä 50 synnyttänyttä on kertonut omasta raskausajastaan, synnytyksestä sekä lapsivuodeajasta.

Kuvaja kertoo, että erityisesti lapsivuodeaika on tuonut monelle synnyttäneelle paljon yllätyksiä.

Lapsivuodeaika sisältää hormonien heittelyä, synnytyksestä palautumista ja uuteen ihmiseen tutustumista – elämää mullistavia asioita, joista moni synnyttäjä olisi halunnut enemmän tietoa etukäteen.

Tässä jutussa käydään läpi asioita lapsivuodeajasta, jotka yllättivät synnyttäneet.

Synnytyskokemuksen merkitys

Synnytyskokemuksella on Kuvajan mukaan suuri merkitys lapsivuodeajalle.

– Jos synnytyksessä oli tapahtunut jotain henkisesti tai fyysisesti haastavaa, saattoi kokemus omasta selviytymisestä vanhempana kokea kolauksen.

Positiivinen synnytyskokemus taas sai monelle synnyttäneelle tunteen, että kaikki on mahdollista.

– Mutta osalla vaikeankin synnytyksen läpi käyneistä oli kokemus, että tämän jälkeen selviän mistä vain.

Lapsivuodeajasta kirjan kirjoittaneen ja 30 vuotta kätilönä toimineen Maila Deufelin mukaan synnytyskokemus vaikuttaa myös synnyttäneen henkiseen hyvinvointiin ja terveyteen.

Jotta synnytyskokemus olisi mahdollisimman hyvä, pitää hoitosuhteen olla turvallinen.

Deufel sanoo, että synnyttäjällä tulee olla oikeus itseään koskevaan päätöksentekoon. Ja synnytystilanteessa kätilön on hyvä pysähtyä kunnolla kuuntelemaan synnyttäjää ja hänen toiveitaan.

– Synnytys on osa vanhemmaksi kasvamisen prosessia. Ja parhaimmillaan vahvistaa synnyttäneen itsetuntoa.

Synnytys kannattaa Deufelin mukaan käydä aina läpi hoitaneen kätilön kanssa. Varsinkin, jos sen aikana on tapahtunut jotain, josta synnyttäneelle jäi ikävä olo. Keskustelussa voi käydä läpi sen, miksi toimittiin mitenkin juuri siinä tilanteessa.

Baby blues

Synnytyksessä keho joutuu äärimmilleen ja sen aikana virtaa paljon hormoneja, kuten oksitosiinia ja endorfiinia. Niin paljon, että varat nollautuvat.

Tämän hormonikyykkäyksen vuoksi moni synnyttäjä saattaa kokea muutoksia mielialassaan muutama päivän tai viikon kuluttua synnytyksestä.

Osalle baby blues aiheuttaa pientä alakuloa ja toiset saattavat kokea jopa eräänlaisen henkisen romahduksen.

– Synnyttänyttä voi alkaa esimerkiksi pelottaa, että vauva kuolee. Tai että itse kuolee. Siihen saattaa liittyä epätoivon tunteita ja epäilys omasta kyvystä olla vanhempi, Kuvaja kertoo.

Tämän tyyppiset ajatukset saattavat yllättää, jopa ehkä säikäyttää synnyttäjän, jos siihen ei ole osannut valmistautua. Joillakin baby blues kestää muutaman päivän ja osalla se jatkuu pidempään.

– Kaikilla synnyttäjillä tulee jonkinlainen hormonitoiminnan kyykky, ja se on ihan normaalia.

Jos alakuloinen olo pitkittyy, voi kyseessä olla synnytyksen jälkeinen masennus, ja siihen on syytä hakea apua.

Lue lisää: Henna-Mari Luolamo piti vauvaansa sylissä vain siksi, että niin kuuluu tehdä – Tutkimus: hormonihoito auttaa osaa masentuneista äideistä

Aggressiivinen hoivavietti

Monia Kuvajan haastattelemia ensisynnyttäjiä yllätti voima, mikä vauvan syntymällä oli. Osalle heräsi aggressiivinen hoivavietti, mikä saattoi synnyttää voimakkaan halun olla rauhassa oman perheen ja uuden vauvan kanssa kotona.

– Se on tosi oikein ja myös ihan evolutiivistä, että halutaan tutustua rauhassa omaan lapseen ja muuttuneeseen perheeseen.

Karoliina Kuvaja on itse kahden lapsen äiti. Kuva: Timo Sihvonen / Yle

Tähän liittyy myös halu pesiä, joka tarkoittaa Kuvajan mukaan sitä, että vauvaa pidetään paljon vaippasillaan omaa ihoa vasten. Ja että eletään päiviä niin, ettei vaihdeta päivävaatteita, syödään, mitä kaapista löytyy ja eletään vain vauvan rytmissä.

– On hyvä, jos uudet vanhemmat pystyisivätkin pyhittämään sen lapsivuodeajan vauvan tarpeiden mukaan elämiselle. Keskittyä siihen uuteen hetkeen.

Intensiivisyys

Toisille pesiminen sopii paremmin kuin toisille. Osalle synnyttäneistä vauvan ensimmäisten kuukausien intensiivisyys ja sitovuus tuli yllätyksenä. Se, että on koko ajan kiinni vauvassa ja että yhtäkkiä arki pyörii täysin vauvan ja tämän tarpeiden ympärillä.

Myös se saattoi yllättää, että totuttu vuorokausirytmi voi muuttua päälaelleen. Pienellä vauvalla ei ole vielä rytmiä, vaan se syö ja nukkuu kun on sen tarve - kelloa katsomatta.

– Ensimmäisinä viikkoina vauva käytännössä asuu rinnalla. Etenkin ilta-aikaan vauva voi olla tissillä monta tuntia putkeen.

Vaikka vauva olisi rinnalla tunteja, ei se tarkoita ettei maito riittäisi. Kuvaja kertoo, että näin toimimalla vauva tilaa maitoa ja varmistaa, että sitä riittää jatkossakin.

Rakkaus ei aina synny heti

Rakkaus vastasyntyneeseen vauvaan ei välttämättä synny heti. Tämä oli Kuvajan mukaan yllätys joillekin. Ja myös eräänlainen tabu.

– Rakkauden sijaan ensimmäiset tuntemukset vanhempana saattavatkin olla väsymystä, kipua ja musertavaa vastuuta.

Se ettei vauvan syntymä ole rakkautta ensi silmäyksellä on ihan normaalia. Kuvaja toteaa, että harvoin muissakaan ihmissuhteissa tapahtuu rakastumista silmänräpäyksessä.

– Toivon, että synnyttäjät pystyisivät antamaan itselleen armoa. Vaikka ei heti muodostu sellainen palava, kiihkeä suhde, niin se syntyy pikkuhiljaa.

Lue lisää: Mitä jos vastasyntynyt ei tunnukaan tutulta ja omalta? Äitien synnytyksen jälkeisistä tunteista puhutaan onnellisena vauvakuplana, vaikka monelle todellisuus on raadollisempi

Muistot omasta lapsuudesta

Raskaaksi tuleminen tai viimeistään vanhemmaksi tuleminen voi herättää muistoja omasta lapsuudesta ja saada synnyttäjän miettimään suhdetta omiin vanhempiin.

Kainuun soten psykiatrinen sairaanhoitaja ja perheterapeutti Kristiina Knuutinen kertoo, että raskaus tai synnytyksen jälkeinen aika nostaa tunnekokemuksia siitä, miten itseä on hoidettu vauvana.

– Se voi tulla monelle yllätyksenä. Jos omassa lapsuudessa tai suhteessa vanhempiin on ollut jotain ongelmia, saattaa se aiheuttaa omassa vanhemmuudessa riittämättömyyden tunteita tai olon, ettei osaa olla vauvan kanssa.

Ne ovat asioita, joista on Knuutisen mukaan hyvä puhua neuvolassa, koska sieltä on mahdollista saada apua.

Juttua korjattu 16.8. kello 8.36: Jutussa mainittiin synnytyshormoneista kerrotussa kohdassa aiemmin serotoniini. Se on korjattu oikein endorfiiniksi.

Minkälaisia kokemuksia sinulla on lapsivuodeajasta? Voit keskustella asiasta maanantaihin 16.8. kello 23:een.

Lue myös:

Vauva putkahti kotona ammeeseen, synnytys oli käynnissä tanssiesityksessä – he jakavat synnytystarinansa somessa ja ovat esimerkki muutoksesta

Miksi synnyttäneet naiset eivät kerro näistä? – Kamalimmat lasten saamisen jälkeiset vaivat jäävät jakamatta