Kun lentäjä joutuu jättämään koneensa

Ilmavoimien lentäjät harjoittelevat sodanajan tilanteita varten, mutta taidot voivat tulla tarpeeseen myös rauhan aikana.

Ilmasotakoulun lentäjät harjoittelevat tällä viikolla laskuvarjolla veteen laskeutumista Kajaanissa Rehjanselällä.

Nyt käynnissä oleva harjoitus kestää kymmenen päivää. Tavoitteena on kouluttaa 62 henkilöä laskeutumaan laskuvarjolla vesistöön ja pelastautumaan sieltä.

Harjoituksessa mallinnetaan tilannetta, jossa lentäjä on jättänyt lentokoneensa heittoistuimella.

Lentäjien pelastautumisen opit alkavat varusmieskoulutuksessa tulentekotaitojen ja majoitteiden tekemisen muodossa.

Laskuvarjolla vesistöön laskeutumista harjoitellaan myöhemmin, varusmiespalveluksen ja kadettikoulun välissä.

Veteen laskeutumista ja pelastautumista harjoitellaan myös syksyn ja talven olosuhteissa sekä sisävesistöissä että merellä.

Pelastuskoulutuksen loppuvaiheessa harjoitellaan pudotusta uhanalaiselle alueelle, jossa paetaan jäljittäjää ja pyritään selviämään kotijoukkojen turvaan.

Ennen laskuvarjolla ilmaan nousemista, lentäjät harjoittelevat vedestä pelastuslautalle nousemista Rehjansaaren rannassa.

Jos tuuli on kova, voi varjo lähteä vetämään lentäjää vedessä. Tilannetta simuloidaan harjoituksessa turvallisesti lihasvoimin.

Silloin vettä voi tulvia voimalla kypärään ja nenästä keuhkoihin. Varjosta pitäisi päästä irti nopeasti.

Kainuun prikaatin ponttonisilta siirretään eri puolelle saarta. Tarvitaan vastatuuli, jotta lentäjät saadaan ilmaan.

Kun sopiva paikka on löytynyt, ponttonisilta kiinnitettään tiukasti rantaan vaijereilla.

Harjoituksen johtaja Ilmasotakoulun majuri Mika Koskinen on tämän päivän ensimmäinen ilmaan nostettava.

Koskisen mukaan heittoistuimet ovat turvallisia laitteita, jos niihin ei ole tullut esimerkiksi yhteentörmäyksen aiheuttamaa ongelmaa.

Suurin riski on se, että menettää tajuntansa lähdössä, eikä ole toimintakykyinen.

Mika Koskinen

Voimakas 500 hevosvoiman alus nostaa majurin noin 50 metrin korkeuteen.

Yksi alus käy pysäyttämässä veneilijöitä hinauksen ajaksi, jotta harjoitus pysyy turvallisena.

Kun varjo nousee korkeimmilleen, annetaan merkki irrottaa hinausköysi.

Lentäjä tiputtaa mukana olevan selviytymispakkauksen veteen, ja pelastuslautta alkaa täyttyä.

Suomen ilmavoimien lentokoneista on hypätty heittoistuimella 28 kertaa 23 eri lento-onnettomuudessa.

Vuoden 1970 jälkeen on tapahtunut 50 sotilasilmailun lento-onnettomuutta, joissa on kuollut 44 henkilöä.

Rauhan aikana onnettomuudet ovat maahansyöksyjä, törmäyksiä, lentokoneiden yhteentörmäyksiä, moottori- ja laitevikoja sekä tulipaloja.

Lentäjät harjoittelevat varjosta irtaantumista, jotta onnettomuuden sattuessa kaikki sujuisi hyvin.

Yleensä lentokoneesta on mahdollista päästä pois.

Veteen putoaminen on aina mahdollisuus tuhansien järvien Suomessa.

Majuri Mika Koskinen

Lentäjät harjoittelevat veteen laskeutumista ja pelastautumista muutaman vuoden välein.

Täysin rutiinia pelastautumisesta ei tule, mutta tilanne ei ainakaan ole tuntematon, jos lentäjän on joskus jätettävä koneensa.

Tekijät

Kuvaus ja teksti

Antti Tauriainen

Kuvaus

Timo Sihvonen

Lähteet

  • https://ilmavoimat.fi/lentoturvallisuus

Julkaistu 13.8.