1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. lääkeresistenssi

Väitöstutkimus: äidinmaidonkorvikkeella yhteys antibioottiresistenttien bakteerien määrään vauvojen suolistossa

Äidinmaidonkorviketta saaneilla vastasyntyneillä oli noin 70 prosenttia enemmän antibioottiresistenttejä bakteereja kuin vauvoilla, joita on ruokittu vain äidinmaidolla. Korvikkeessa itsessään ei bakteereja kuitenkaan ole.

Äidinmaidonkorviketta käyttäneiden perheiden ei tule tohtorikoulutettava Katariina Pärnäsen mukaan panikoida. Tutkimuksen löytö kertoo kuitenkin kasvavasta uhasta, jonka antibioottiresistentit bakteerit aiheuttavat. Kuvituskuva. Kuva: Elise Tykkyläinen / Yle

Helsingin yliopiston mikrobiologian laitoksen tohtorikoulutettava Katariina Pärnäsen tuoreessa väitöstutkimuksessa (siirryt toiseen palveluun) on käynyt ilmi, että äidinmaidonkorvikkeen juomisella on yhteys antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien määrään vauvoilla.

Väitöstutkimuksessa äidinmaidonkorviketta osana ruokavaliotaan saaneiden vastasyntyneiden suolistoissa oli noin 70 prosenttia enemmän antibiooteille resistenttejä geenejä kantavia bakteereita kuin vauvoilla, joita on ruokittu ainoastaan äidinmaidolla.

Antibioottiresistentti bakteeri pystyy vastustamaan antibiootteja, joilla on aiemmin pystytty hoitamaan sen aiheuttamaa tautia.

Antibioottiresistenttien bakteerien määrä vauvan kehossa ei välttämättä vaikuta vauvan hyvinvointiin, jos vauva on terve, kaikki on mennyt synnytyksessä hyvin, eikä tarvetta leikkauksille ole.

Terveet vauvat saattavat kuitenkin levittää resistenttejä bakteereita ympäristöönsä muiden ihmisten tavoin.

Ongelmia antibioottiresistenttien bakteerien määrästä voi ilmetä, jos vauva on esimerkiksi pitkäaikaissairas, vaatii antibioottihoitoa tai pitkää oleskeluaikaa sairaalassa, Pärnänen sanoo.

– Nyt jo myös Suomessa näkyy, että tehohoidettaville keskosille on välillä erittäin vaikea löytää toimivia antibiootteja. Vauvoilla on muutenkin aivan erilainen puolustuskyky kuin aikuisilla. Sanotaan, että vauva, joka ei saa äidinmaitoa, on käytännössä täysin puolustuskyvytön tai verrattavissa immuunipuutteiseen aikuiseen, Pärnänen kertoo.

Resistenssi tappaa arviolta yli 200 000 imeväisikäistä lasta vuodessa maailmanlaajuisesti.

Tohtorikoulutettava Katariina Pärnänen on tutkinut aiemmin laaja-alaisesti antibioottiresistenttejä bakteereita, ja on nyt keskittynyt vauvojen antibioottiresistenssin tutkimiseen. Hän peräänkuuluttaa pikaisia toimia antibioottiresistenttien bakteerien määrän hillitsemiseksi. Kuva: Mårten Lampén / Yle

Tutkimuksessa havaitun ilmiön taustalla on Pärnäsen mukaan äidinmaidon ja korvikkeen ero bakteerien näkökulmasta.

– Korvike on sellaista ruokaa, josta nämä superbakteerit pitävät, kun taas hyödylliset bifido- ja maitohappobakteerit eivät siitä paljoa pidä. Ne pitävät enemmän äidinmaidosta, jossa on esimerkiksi sokeriyhdisteitä, jotka ovat evoluutiossa todennäköisesti kehittyneet nimenomaan sen takia, että ne ruokkivat näitä hyviä bakteereita, Pärnänen kertoo.

Tulevien vanhempien on hyvä miettiä vauvan ruokintaa

Äidinmaidonkorvikkeiden laatua valvotaan Suomessa tarkasti, eikä niissä itsessään siis ole antibioottiresistenttejä bakteereita.

Äidinmaidonkorviketta käyttäneiden perheiden ei siis tule Pärnäsen mukaan panikoida.

– Tällä hetkellä se ei ole mikään hengenvaarallinen asia. Jos lapsi pysyy terveenä, niin kaikki on hyvin. Itse asiaa kuitenkin tutkineena suosittelisin lisäämään äidinmaidon osuutta, jos se on mahdollista. Jos kokee, että tarvitsee imetykseen tukea tai apua, niin tiukasti vain sitä vaatimaan. Avun ja tuen saaminen imettämiseen on tärkeää, Pärnänen sanoo.

Tohtorikoulutettava Pärnänen toivoo, että tulevat vanhemmat miettivät vauvan ruokintaa, ja vaativat apua, jos imettämisessä on ongelmia. Kuvituskuva. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle

Lapsen vakavan sairastumisen riski vähenee iän myötä. Myös lasten bakteerikanta kehittyy iän myötä, ja kahden vuoden iässä lapsen mikrobikanta alkaa muistuttaa aikuisen mikrobistoa.

– En alkaisi nyt panikoimaan siitä, että on imettänyt lastaan vain osittain tai ei ole imettänyt. Tämä on uutta tutkimuspuolellakin. Tulevien äitien, jotka asiaa pohtivat, on kuitenkin hyvä ottaa se huomioon, kun suunnittelee lapsen ruokkimista.

Äidinmaito on vauvalle tärkeää ravintoa, sillä se sisältää sokereita, joita vauva ei pysty itse tuottamaan ja jotka suojaavat lasta monilta infektioilta. Vauva saa myös suurimman osan vasta-aineistaan äidinmaidon kautta.

Antibioottiresistenttien bakteerien ennustetaan aiheuttavan tulevaisuudessa enemmän kuolemia

Väitöstutkimuksessa tehty löydös kertoo ympäröivän yhteiskunnan tilanteesta.

Syntyessään vauvalla on lähes koskematon mikrobikanta, joka muotoutuu muun muassa ruoan eli äidinmaidon tai sen korvikkeen, synnytystavan, sairaalan pintojen bakteerien ja vauvaa käsittelevien ihmisten perusteella.

– Vauvoilla, jotka eivät ole koskaan saaneet minkäänlaista antibioottia elämänsä aikana, on suolistossaan enemmän antibiooteille vastustuskykyisiä bakteereita kuin aikuisilla, jotka ovat saaneet elämänsä aikana useita kuureja, Pärnänen sanoo.

Pärnäsen mukaan erityisesti lapset kärsivät vastustustuskykyisistä bakteereista tulevaisuudessa. Tutkimuksessa häntä motivoivat myös hänen omat lapsensa.

– Jos voin vähääkään mahdollistaa, että lapsilleni on tulevaisuudessa saatavilla toimivia antibiootteja. En halua, että he ovat 50–60-vuotiaita ja joudutaan miettimään, voidaanko esimerkiksi tekonivelleikkausta tehdä tai syöpähoitoja aloittaa, Pärnänen pohtii.

Tilanne vaikuttaa myös aikuisiin.

– Vuonna 2050, jolloin olen 60-vuotias ja voin tarvita enemmän invasiivisia lääketieteellisiä toimenpiteitä, on ennusteiden mukaan kaikista todennäköisintä, että kuolen antibioottiresistentin bakteerin aiheuttamaan infektioon enkä esimerkiksi syöpään.

Pärnänen pitää antibioottiresistenttejä bakteereja uhkana, johon on reagoitava viimeistään nyt.

Antibioottiresistenssin yleistyminen tarkoittaa sitä, että esimerkiksi syöpähoidot, elintensiirrot ja suolistoalueen leikkaukset muuttuvat vaarallisiksi, kun antibiooteilla ei enää pystytä ehkäisemään infektioita. Kuvituskuva Porvoon sairaalan leikkaussalista. Kuva: Berislav Jurišić / Yle

Myös maailman terveysjärjestö WHO pitää antibioottiresistenssiä tällä hetkellä yhtenä suurimmista uhista (siirryt toiseen palveluun) maailmanlaajuiselle terveydelle sekä ruokaturvallisuudelle.

WHO jakaa tällä hetkellä antibiootit kolmeen eri kategoriaan (siirryt toiseen palveluun): ensisijainen vaihtoehto lääkintään, tarkastelussa olevat antibiootit sekä vain pakottavassa tarpeessa määrättävät antibiootit.

Euroopan tartuntatautikeskus EDCD:n vuonna 2018 tekemän arvion mukaan Euroopassa kuolee vuosittain (siirryt toiseen palveluun) noin 33 000 ihmistä antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien aiheuttamien infektioiden takia.

Vaikka tilanne antibioottiresistenttien bakteerien suhteen Suomessa on yksi maailman parhaista, vaikuttaa globaali tilanne ja kehitys myös meihin.

Kuten koronapandemia on tehnyt selväksi, virukset ja bakteerit eivät kunnioita valtioiden rajoja.

– Bakteerit ovat hitaampia leviämään kuin hengitysteitse leviävät virukset, mutta nyt jo Suomesta löytyy bakteerikantoja, jotka ovat kehittyneet Kiinassa pari vuotta sitten, Pärnänen kertoo.

Jätevesihuolto ja kätilöiden tehokoulutus osaksi ratkaisua

Pärnäsen viesti on, että tämänhetkinen tilanne ei tule helpottumaan itsestään.

Hänen mukaansa yksi ilmeinen vaikuttamisen paikka olisi tehokouluttaa kätilöitä ja neuvoloiden terveydenhoitajia imetyksen käynnistämisestä siten, että täysimetys onnistuu myös niillä vauvoilla, joille se ei ole mahdollista ilman kätilön läsnäoloa ja aktiivista tukea.

Imetyksen aloituksen tukeminen vaatisi myös lisää henkilökuntaa synnytysosastoille.

Äidinmaito tarjoaa vauvalle suojan erilaisia infektioita vastaan. Rintaruokinnan on tutkittu suojaavan lasta myös atopia- ja aineenvaihduntasairauksilta. Kuva: Kristiina Lehto / Yle

Suomessa on tällä hetkellä käynnissä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alaisen Imetyksen seurantaryhmän laatima kansallisen imetyksen edistämisen ohjelma. (siirryt toiseen palveluun) Vuonna 2022 loppuvan ohjelman keskeinen tavoite on nostaa Suomi imetyksen kärkimaaksi.

Vaikka antibioottien käytön vähentäminen maailmanlaajuisesti tärkeää, ei se yksinään riitä, sillä bakteerien lisääntymiseen vaikuttaa koko ympäristö.

Eläimille syötettävät antibiootit ovat aiheuttaneet suuria ongelmia esimerkiksi Kiinassa, jossa hallitus on viime vuosina koittanu (siirryt toiseen palveluun)t saada karjankasvattajiaan vähentämään antibioottien määrää.

Eläinten lääkinnän lisäksi jätevesillä on tärkeä osa antibioottiresistenttien bakteerien leviämisessä, ja niistä huolehtiminen on osa ratkaisua.

Kuuntele Yle Areenasta Tiedeykkönen:

Mitkä ovat tärkeimmät lääketieteen edistysaskeleet kautta aikojen. Millaista historiaa ja keksintöjä piilee huikean kehityksen taustalla? Asiasta toimittaja Mari Heikkilän kanssa keskustelevat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri, rokotetutkija Hanna Nohynek ja Helsingin yliopiston geriatrian professori Timo Strandberg.