1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. koronavirus

Hallituksen tavoite on vähintään 80–90 prosentin rokotuskattavuus – asiantuntijat kertovat, mitä se koronaepidemian kannalta tarkoittaa

THL:n ylilääkäri Hanna Nohynekin mukaan 80–90 prosenttia yli 12-vuotiaista voi saada kaksi rokoteannosta loka-marraskuun vaihteeseen mennessä, jos Suomi saa valmistajilta rokotteita siten kuin niitä on luvattu.

80-90 prosentin koronarokotuskattavuudella valtaosalla väestöstä olisi asiantuntijoiden mukaan hyvä suoja vakavaa tautia vastaan. Kuva: /All Over Press

Hallitus kertoi viime viikolla, että tavoitteena on vähintään 80–90 prosentin koronarokotuskattavuus yli 12-vuotiaassa väestössä. Kun rokotettujen määrä on mahdollisimman suuri, koronarajoitteita voitaisiin purkaa.

Hallituksen tehtävänä on tavoitteessaan huomioida yhteiskunnan toiminta kokonaisuudessaan.

THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek ja Turun yliopiston virusopin professori Ilkka Julkunen arvioivat, mitä koronaepidemialle ja viruksen leviämiselle 80–90 prosentin rokotuskattavuudella tapahtuu.

Yksittäisiä tartuntoja ja tartuntaryppäitä tulee

Hanna Nohynekin mukaan 80–90 prosentin rokotuskattavuus tarkoittaa sitä, että valtaosalla ihmisistä on hyvä suoja vakavaa tautia vastaan ja ainakin valtaosa riskiryhmiin kuuluvista ihmisistä on kahden rokotuksen suojassa.

– Myöskään tartuntaketjuja ei synny enää niin paljon, Hanna Nohynek sanoo.

Koronaviruksesta ei päästä eroon, mutta Ilkka Julkusen mukaan uusien tapausten määrän pitäisi 80–90 prosentin rokotuskattavuuslukemissa selvästi laskea.

– Tulee yksittäisiä tartuntoja ja tartuntaryppäitä. Varmasti pienten lasten keskuudessa tartuntaketjujakin varmasti tulee esiintymään, llkka Julkunen arvioi.

Pienten lasten koronatartunnat johtuisivat siitä, että alle 12-vuotiaita ei ainakaan tällä hetkellä Suomessa rokoteta. Koronavirus on aiheuttanut pienille lapsille pääsääntöisesti lieväoireista tautia.

Yli 12-vuotiaiden 80-90 prosentin rokotuskattavuudella epidemian pitäisi hiipua, arvioi virusopin professori Ilkka Julkunen. Yksittäisiä tartuntoja ja tartuntaketjuja kuitenkin tulee. Kuva: Silja Viitala / Yle

Tartunnanjäljitys ei tule heti loppumaan, vaikka rokotuskattavuus saataisiin korkeaksi. Koronaviruksen aiheuttama tauti on määritelty yleisvaaralliseksi tartuntataudiksi.

– Ilman muuta tapaukset tullaan jäljittämään jatkossakin, Ilkka Julkunen toteaa.

Julkunen: 80–90 prosentin rokotuskattavuudella epidemian pitäisi hiipua

Hanna Nohynek ei ota kantaa siihen, missä vaiheessa Suomessa voitaisiin elää normaalisti.

– Meidän tavoitteemme on, että mahdollisimman moni ottaisi rokotteen. Kysymys on siitä, minkä verran infektoitumista yhteiskunnassa siedetään. Se on pitkälti poliittinen päätös, Hanna Nohynek sanoo.

Ei ole olemassa absoluuttisia lukemia siitä, kuinka suuri osa väestöstä pitää rokottaa, että koronaepidemia saadaan hallintaan. Arviot ovat viruksen muuntuessa muuttuneet.

Jos 80–90 prosenttia yli 12-vuotiaista rokotetaan kahdella annoksella, koronaepidemian pitäisi Ilkka Julkusen mukaan kuitenkin hiipua.

– Rokotekattavuustavoitteeseen vaikuttaa viruksen leviämispotentiaali ihmisestä toiseen. Nyt arvioidaan, että koronan suhteen rokotekattavuustavoitteen pitäisi olla 80–90 prosentin luokkaa, koska tartuttavuusluku on aiempaan verrattuna noussut, Ilkka Julkunen sanoo.

Suomessa on tällä hetkellä valtaviruksena koronaviruksen deltavariantti, jonka tartuttavuusluku on viruksen aiempia muotoja korkeampi.

Jos mitään rajoitustoimia ei tehtäisi eikä väestöllä olisi immuniteettia, yksi deltavarianttitartunnan saanut henkilö tartuttaisi viruksen Julkusen mukaan keskimäärin 4–5 ihmiseen. Käytännössä rajoitusten, rokotusten ja sairastettujen tautien vuoksi virus ei keskimäärin tällä hetkellä tartu ihmisestä toiseen näin hanakasti.

Britit purkivat rajoitteet aiemmin, mutta tilanne eroaa Suomesta

Esimerkiksi Isossa-Britanniassa yhteiskuntaa avattiin laajasti jo 19. heinäkuuta, vaikka rokotuskattavuus oli tuolloin paljon pienempi kuin mihin Suomi tähtää. Tuolloin Isossa-Britanniassa ainakin yhden rokotuksen saaneita oli yli 18-vuotiaista noin 68 prosenttia ja kaksi rokotusta saaneita noin 53 prosenttia.

Hanna Nohynekin mukaan Ison-Britannian ja Suomen tilannetta ei voi suoraan verrata toisiinsa.

– Isossa-Britanniassahan pandemia on sairastuttanut suhteessa paljon enemmän ihmisiä kuin Suomessa. Suojahan muodostuu rokotuksen antamasta suojasta, mutta myös sairastetun taudin antamasta suojasta, ja se tilanne on Isossa-Britanniassa erilainen kuin Suomessa, Nohynek sanoo.

Iso-Britannia purki koronarajoituksia laajasti heinäkuun puolivälin jälkeen. Asiakkaita ravintolan terassilla Lontoossa. Kuva: AFP / Lehtikuva

KRAR ja THL pohtivat kolmatta rokoteannosta

Jossain vaiheessa tullaan myös siihen tilanteeseen, että varhain rokotettujen rokotuksista saama suoja alkaa laskea. Samalla siis suoja myös väestötasolla laskisi.

Toistaiseksi ei pystytä tekemään tarkkoja arvioita siitä, mitä rokotteiden suojateholle tapahtuu esimerkiksi yhden vuoden kuluttua rokotteen saamisesta.

– Voi olla, että se on edelleen riittävä siihen, ettei vakavaa infektiota tule, vaikka ihminen saisi tartunnan. Mutta emme vielä tiedä sitä, sillä väestötasolla rokotusohjelmat ovat olleet käytössä vähemmän aikaa, Ilkka Julkunen sanoo.

Hanna Nohynekin mukaan Kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä (KRAR) ja THL pohtivat elokuun aikana, miten Suomessa tulisi suhtautua mahdollisiin tehosteannoksiin.

Nohynekin mukaan asiasta tarvitaan vielä lisää näyttöä, mutta esimerkiksi Yhdysvaltain kansallinen asiantuntijaryhmä on päätynyt suosittelemaan kolmansia rokotuksia varsinkin niille ihmisille, joilla on immuunivajavaisuuksia jonkin taudin tai lääkityksen vuoksi.

– Tämä on todennäköisesti se suunta, johon monet muut RNA-rokotteita käyttävät maat tulevat menemään. Vielä on kuitenkin liian aikaista sanoa, mitä päätökset Suomessa ovat ja mikä on aikataulu, Hanna Nohynek sanoo.

Koronavirus jää kiertämään maailmaa

Yksi mahdollisia yllätyksiä tuova tekijä ovat uudet virusvariantit. Koronaviruksen uusia variantteja syntyy jatkuvasti, mutta vain osa niistä on huolestuttavia.

Huolta aiheuttaisi muun muassa se, että uusi virusmuunnos kiertäisi rokotteiden antamaa immuunisuojaa, erityisesti jos vakavan sairastumisen riski kasvaisi.

– Vaikka virus on muuntunut, immuniteetti on vielä riittävän hyvä siihen, että rokotteet toimivat, Ilkka Julkunen sanoo.

Suomen tilanteeseen eivät myöskään vaikuta pelkästään toimet Suomessa. Viruksesta ei globaalisti tulla pääsemään eroon, mutta jossain vaiheessa on Julkusen mukaan pakko palata normaalimpaan elämään.

– Virus jää kiertämään maailmaa. Tähän pitäisi suhtautua kuin yhteen hengitystieinfektioon, kun vakavat tautitapaukset saadaan pudotettua matalalle tasolle.

Nohynek: 80–90 prosentin tavoite voi toteutua loka-marraskuun vaihteessa

Helsingin Messukeskuksen koronarokotuspiste heinäkuussa. Kuva: Silja Viitala / Yle

Entä kuinka realistinen tavoite yli 12-vuotiaiden 80–90 prosentin rokotuskattavuus on?

THL:n ylilääkäri Hanna Nohynekin mielestä aivan mahdollinen. Hänen mukaansa se, että tällainen osuus yli 12-vuotiaista on rokotettu kahdella annoksella, on näillä näkymin mahdollista saavuttaa loka-marraskuun vaihteessa.

– Se tietysti riippuu siitä, että saamme rokotteita valmistajilta siten kuin niitä on luvattu, Hanna Nohynek sanoo.

Suomessa on hyvä rokotuskattavuus kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluvissa rokotuksissa. Nohynek toivoo, että ihmiset toimivat samoin myös koronarokotusten kohdalla.

Sunnuntaihin mennessä koko väestöstä oli Suomessa rokotettu kahdella rokotteella 42,5 prosenttia ja vähintään yhdellä rokotteella 68,9 prosenttia. Näissä luvuissa ovat mukana myös alle 12-vuotiaat, joita Suomessa ei toistaiseksi rokoteta.

Virusopin professori Ilkka Julkunen puolestaan pitää yli 12-vuotiaiden 80–90 prosentin rokotuskattavuutta oikeastaan niin korkeana kuin realistisesti on mahdollista saavuttaa.

– On varsin hyvä tavoite, jos siihen päästään. Tilanne tulee sitten näyttämään jo varsin hyvältä, Ilkka Julkunen toteaa.

Lue myös:

Täältä voit lukea kaikki tuoreimmat uutiset koronaviruksesta.

Koronan ikuisuuskysymys on yhä vailla vastausta – Milloin tämä piina on ohi? Vain yksi nyrkkisääntö pitää pintansa: Ratkaisu on rokotteissa