1. yle.fi
  2. Yle Uutiset
  3. Vantaanjoki

Vantaanjoki siirtyy uuteen uomaan Riihimäellä – luonnonmukaisempi joki vähentää tulvariskiä ja parantaa kalojen elinoloja

Riihimäen kaupunki on siirtämässä Vantaanjoen uomaa rautatieaseman eteläpuolella. Joelle kaivetaan Jokikylässä täysin uusi reitti, joka kulkee tulevaisuudessa asuinalueen keskellä. Jokiuoman siirrot ovat harvinaisia.

Vantaan joen uusi uoma kulkisi suunnilleen Kanavakatua pitkin.
Vantaanjoki virtaa tulevaisuudessa Kanavakadun paikalla Riihimäellä.

Muutaman vuoden kuluttua Vantaanjoki virtaa Jokikylässä 300 metrin verran täysin uutta reittiä. Silloin joki kulkee nykyistä luonnonmukaisemmin halki alueen, jonne Riihimäen kaupunki suunnittelee viihtyisää puukerrostaloaluetta noin 1500 asukkaalle.

Alueviraston tietojen mukaan muualla Suomessa jokien uomia on siirretty yleensä vain tierakennustöiden yhteydessä.

Vantaanjoen vaikutusalueella asuu toista miljoonaa ihmistä. Runsaassa kahdessa vuosikymmenessä joki on uusien jätevedenpuhdistamoiden ansiosta muuttunut likavesiviemäristä virkistyskeitaaksi.

Tulevaisuudessa Vantaanjoki virtaa kuvassa näkyvän Kanavakadun paikalla. Kuva: Ville Välimäki / Yle

Riihimäellä uusi Vantaajoen uoma tulee Kanavakadun kohdalle. Kadun alla oleva tekniikka, kuten lämpövoimaputket poistetaan ja uusi uoma kaivetaan sinne.

– Tähän tulee ympärille uusi kerrostaloalue. Sen suunnittelu on alkanut juuri, mutta tarkempi rakennus- ja jopa tonttien suunnittelu on ajateltu kilpailuttaa, kertoo Riihimäen kaavoitusarkkitehti Jari Jokivuo.

Havainnekuvassa näkyy miten uusi uoma levenee ja parantaa Vantaajoen heikkoa virtausta.

Paraikaa Uudenmaan aluehallintovirasto käsittelee kaupungin hakemaa vesilupaa jokiuoman siirrolle. Päätöksen Jokivuo odottaa tulevan vuodenvaihteessa. Jos suunnitelmat toteutuvat, Vantaanjoki virtaisi uudella paikallaan parin – kolmen vuoden päästä.

Joen siirtäminen uuteen uomaan pitää ajoittaa vähäisen virtaaman aikaan.

Kapea joki on tulvariski

Vantaanjoen kapea ja ahdas uoma on myös tulvariski, joka paljastui kaikella karuudellaan loppukesästä 2004. Viikossa satoi kahden kuukauden edestä ja Vantaanjoki vyöryi Peltosaaressa kaduille ja talojen kellareihin.

Kaavoitusarkkitehti Jari Jokivuo uskoo, että luonnonmukaisempi joki vähentää Riihimäellä Vantaanjoen tulvariskiä. Kuva: Ville Välimäki / Yle

Riihimäen kaupunki on sen jälkeen kunnostanut joen kapeikkoja. Jokivuo uskoo myös uuden jokiuoman helpottavan tulvariskiä.

– Kyllä meillä toiveissa on, että tulvaherkkyys pienenee. Peltosaari oli silloin 2004 kesätulvan aikana vaarassa. Toivottavasti ei enää jatkossa, kun uoma vetää paremmin vesiä.

Välillä vettä on liiankin vähän

Ajoittain Vantaanjoen latvoilla ongelmia tuo myös veden vähyys. Siitä on haittaa kaloille, kuten taimenille, jotka nousevat Vantaanjoen latvavesille asti.

Vantaanjokea muokattiin jo aiemmin pääradan itäpuolella. Silloin jokeen rakennettiin muun muassa taimenille kutusoraikkoja. Kuva: Ville Tiirikainen / Yle

– Kalojen kannalta tilanne paranee. Joen pohja sorastetaan ja porrastuksilla varmistetaan, että siinä on aina vettä myös niukemman veden aikaan. Kalat pääsevät yläjuoksulle turvallisemmin kuin tällä hetkellä.

Jokikylän alueelle tulee myös puisto, jossa riihimäkeläiset pääsevät helposti joen varteen.

– Sen äärellä voi virkistäytyä ja retkeillä ja lapset voivat tutustua vesiaiheeseen turvallisesti, sanoo Riihimäen kaupungin kaavoitusarkkitehti Jari Jokivuo.

Miljoonan ihmisen joki

Riihimäellä Vantaanjokea tuskin edes huomaa. Se on vain muutaman metrin levyinen uoma, joka kuljettaa vettä Hausjärven suunnalta kohti Suomenlahtea. Vantaanjoen päähaaralla on mittaa yli sata kilometriä, sivujokien ja -purojen yhteenlaskettu pituus on yli 300 kilometriä.

Myös kalojen nousuesteitä on viime vuosina poistettu ja nykyisin taimenet nousevat Vantaanjoella kutemaan latvavesiä myöten.