Kaksi Afganistanissa työskennellyttä suomalaista pelkää, että 15 vuoden takainen historia toistuu: "Naiset pakotetaan sisälle ja naitetaan vanhoille ukoille"

Monet suomalaiset ovat olleet mukana turvaamassa rauhaa Afganistanissa. Nyt vuosien työ on valumassa hukkaan, kun Taliban-järjestö on miehittänyt liki koko valtion.

Teuvo Piironen työskenteli turvallisuusupseerina Afganistanissa, jossa pelko oli läsnä kokoajan
Teuvo Piironen työskenteli turvallisuusupseerina Afganistanissa, jossa pelko oli läsnä kokoajan

– Ohhoh, sanoo Helsinki-Vantaan lentokentällä työskentelevä palomies Jukka Kymäläinen, kun hän kuulee, että Taliban on saanut Kandaharin lentokentän haltuunsa.

Kymäläinen kävi tutustumassa Kandaharin lentokenttään ollessaan rauhanturvaajana Afganistanissa keväästä 2005 kevääseen 2006.

– Kyllähän tuo sävähdyttää, hän kuvailee tunteitaan, joita tuoreet uutiset saavat palomiehessä aikaan.

Kabulin lentokentän Kymäläinen tuntee vielä paremmin. Hän pystyy kuvittelemaan, millainen kaaos lentokentällä vallitsee. Hän kävi päivittäin Kabulin lentokentällä kouluttamassa afganistanilaisia lentokenttäpalomiehiksi.

Lentokentällä täysi kaaos, pelkää suomalaisten puolesta

Kymäläinen asui lentokentän yhteyteen rakennetussa leirissä muiden rauhanturvaajien kanssa. Valtavassa leirissä asui useita tuhansia rauhanturvaajia, jotka olivat suomalaisia, muita eurooppalaisia ja yhdysvaltalaisia.

– Leiriltä kävelimme Kabulin lentokentän paloasemalle, hän muistelee.

Lentokenttä oli tuolloin paljon alkeellisempi kuin muut tuon ajan kentät. Kymäläinen muistelee, että mukavuuksia ei ollut, esimerkiksi autotalleja ei ollut, ja autoja säilytettiin ulkona.

Kymäläinen sanoo pystyvänsä samaistumaan lentokentän tuntumassa kuvattuihin tuoreisiin uutisvideoiden tapahtumiin.

– Nuo ovat tuttuja maisemia. Itsekin olen ajanut samoja katuja silloin, Kymäläinen sanoo katsoessaan uutisvideota.

Kymäläinen pelkää, että kaaos lentokentillä vaikeuttaa myös suomalaisten saamista turvaan.

– Kyllä siellä on tukalat oltavat. Siellä on täysi kaaos nyt, hän kommentoi videoiden äärellä.

Rauhanturvaaja-aikanaan Kymäläinen oli reilu kolmekymppinen vantaalainen palomies, joka oli lähtenyt rauhanturvaajaksi Afganistaniin saadakseen vaihtelua ja päästäkseen seikkailemaan.

Työ ja eläminen leirillä oli pääasiassa rauhallista ja turvallista, koska sotilaat vartioivat leiriä. Leiristä sai poistua kaupungille vain panssariautolla, koska piti varautua iskuihin ja tulitukseen.

Jukka Kymäläisen albumissa on valokuvia, joissa he kouluttavat Kabulin lentokentällä paikallisia ihmisiä. Kuva: Jukka Kymäläisen kotialbumi

Rauhanturvaaja: “He halusivat vain tehdä töitä, eikä pelätä”

Kymäläinen tutustui moniin afganistanilaisiin työssään, mutta ystävyyteen asti rauhanturvaajien ja paikallisten välit eivät koskaan syventyneet.

– Meille sanottiin, että koulutettavien kanssa kannattaa puhua neutraaleista asioista, ei esimerkiksi uskonnosta.

Kymäläinen on miettinyt vuosien saatossa aina välillä, mitä hänen kouluttamilleen palomiehille nyt kuuluu. Tänään kerrotut uutiset lentokentän kaaoksesta ovat saaneet miettimään heitä erityisesti.

– Tuolloin koulutettavat palomiehet toivoivat, että he saisivat tehdä töitä rauhassa eikä heidän tarvitsisi pelätä.

Kymäläinen ei tiedä, mitä palomiehille nyt kuuluu.

– On hirveä sääli, jos koko maa menee sotatilaan ja jos kaikki työ mitä maassa tehtiin, menee hukkaan.

Kymäläinen työskentelee itse yhä palomiehenä Helsinki-Vantaan lentokentällä ja asuu Hausjärvellä omakotitalossa yhdessä avovaimonsa ja lapsensa kanssa.

Rauhanturvaajana Afganistanissa toiminut palomies Jukka Kymäläinen ampuma-aseharjoituksissa. Kuva: Jukka Kymäläisen kotialbumi

Poliisina Afganistanissa

Lähes tulkoon samoihin aikoihin Jukka Kymäläisen kanssa Afganistanissa oli myös lappeenrantalainen Teuvo Piironen. Hän sai noin 15 vuotta sitten mielenkiintoisen tehtävän, kun työskenteli vuosina 2006–2007 Afganistanissa EU:n poliisien turvallisuusupseerina.

Palveluksen jälkeen Piironen on mielenkiinnolla seurannut Afganistanin kehitystä, eikä todellakaan ole tyytyväinen viime viikkojen tapahtumiin.

– Suuri pelko on, että talibanit aloittavat saman hirmuhallinnon, joka heillä aiemmin oli, sanoo Piironen.

Afganistanissa Piironen työskenteli pääasiassa pääkaupunki Kabulissa, mutta vieraili myös Afganistanin muissa osissa. Yksi hänen tehtävistään oli vastata EU-diplomaattien ja leirin turvallisuudesta.

Koko vuoden ajan pelko oli jatkuvasti läsnä.

– Joka päivä ei pelkoa ajatellut. Pelko piti työntää taka-alalle, mutta joka kerta kun lähti portista ulos, tiesi, että lähtö saattaa olla viimeinen.

Piironen kertoo, miten jokaisella länsimaisella oli ikään kuin hintalappu olkapäässään. Amerikkalaisilla se oli Piirosen mukaan 13 000 dollaria hengeltä.

– Meillä se oli vain 3 000 dollaria eli olimme vähän halvempaa väkeä.

Naisten asema synkkenee

Yhdysvallat aloitti sodan talibaneja vastaan liki 20 vuotta sitten. Sen jälkeen olot maassa vakiintuivat, vaikkakaan eivät aivan kokonaan.

Nyt Afganistanissa kuohuu, kun länsimaisten joukkojen lähdön jälkeen Taliban on vallannut itselleen lähes koko valtion.

Teuvo Piironen on hiljattain jäänyt eläkkeelle Kaakkois-Suomen poliisista, jossa hän ylikonstaapelina työskenteli muun muassa kenttäjohtajana. Kuva: Kalle Purhonen/Yle

Kun Teuvo Piironen palaa 15 vuoden takaisin aikoihin, hän muistaa miten esimerkiksi naisten ja tyttöjen asema oli tuolloin parantunut merkittävästi. Tämä oli tapahtunut sen jälkeen, kun länsimaat olivat tulleet turvaamaan rauhaa.

– Kaupungissahan tyttöjen ja naisten asema oli siihen aikaan aika hyvä. Sadattuhannet tytöt pääsivät käymään koulua ja naiset pystyivät suhteellisen vapaasti tekemään esimerkiksi ostoksia.

Nyt Piironen uskoo naisten ja lasten tulevaisuuden olevan synkkä.

– Naiset pakotetaan jäämään sisälle. Tyttöjen koulunkäynti loppuu täysin. Tyttöjä aletaan pakkonaittaa vanhoille ukoille. Näin tapahtui maaseudulla silloinkin, kun minä siellä olin.

Piirosen mukaan alle 16-vuotiaiden avioliitot on periaatteessa kiellettyjä, mutta sääntöä kierretään koko ajan.

– Jo nyt on tullut tietoja, että taliban on pakottanut pakkoavioliittoihin ja jihad-vaimoiksi.

Tulevaisuus ehkä jossain

Talibanit ovat viime päivinä julkisuudessa kertoneet olevansa rauhantahtoisempia ja antavansa turvallisempaa elämää. Piironen ei siihen luota.

– Taliban lupasi edellisessä valtaannousussaan noudattaa kaikkia kansainvälisiä sopimuksia. Ei noudattanut, eikä tule noudattamaan nytkään.

Teuvo Piironen seuraa huolestuneena Afganistanin tilannetta. Kuva: Kalle Purhonen/Yle

Vaikka juuri nyt Afganistanin tilanne näyttää toivottomalta, Piironen uskoo tilanteen vielä joskus muuttuvan.

– Afganistanissa on paljon ihmisiä, jotka melkein 20 vuotta pääsivät maistamaan länsimaista vapautta, koulutuksen vapautta ja mielipiteen vapautta. Ei tämä väki varmaan hevin ala siitä luopua, olkoonkin, etteivät he ainakaan ihan alkuun lähde huutelemaan omia mielipiteitään. Jatkossa tämä voi olla vastavoima.

Kuuntele myös Takaisin Pasilaan -podcast: Afganistanissa naisten oikeuksista dokumenttia tehnyt Zahra Karimy, 18, kertoo Talibanin uhkaavan naisten henkiä jo nyt.

Helsinkiläinen toimittaja-aktivisti Zahra Karimy pääsi pois Kabulista vain viikkoa ennen maan täyttä romahdusta. Karimy oli kuvaamassa dokumenttia naisten oikeuksista, ja pelkää niiden olevan ensimmäinen uhri Taliban-järjestön vallankaappauksessa.