Kunnanjohtaja kielsi yleisötapahtumat Keiteleellä, mutta oikeusoppineiden mukaan päätös oli laiton – kuntapomoa päätös ei silti kaduta

Keiteleen kunnanjohtaja Juha-Pekka Rusanen kielsi Maneesirockin järjestämisen vetoamalla pahentuneeseen koronatilanteeseen. Oikeusoppineiden mielestä tapaus osoittaa, että kuntapäättäjillä on puutteita lainsäädännön tuntemuksessa.

Keiteleen kunnanjohtaja Juha-Pekka Rusanen on edelleen sitä mieltä, että Maneesirockin kieltäminen oli perusteltu ratkaisu, kun koronatilanne oli pahentunut kunnassa heinäkuun lopulla. Kuva: Antti Karhunen / Yle

Pohjois-Savossa Keiteleellä ja Vesannolla kunnat rajoittivat viime viikolla yleisötapahtumien järjestämistä.

Keiteleellä kunta ei järjestänyt nuorille KeiteleFest-tapahtumaa ja kunta kielsi yrittäjiltä Maneesirockin järjestämisen. Vesannolla peruttiin kunnan omat 150-vuotisjuhlat.

Itä-Suomen aluehallintovirasto ei ole rajannut tapahtumien järjestämistä alueella, vaan kunnat tekivät itsenäisesti päätökset tapahtumien perumisesta.

Tampereen yliopiston julkisoikeuden apulaisprofessori ja Itä-Suomen yliopiston sosiaalioikeuden yliopistonlehtori Pauli Rautiainen kritisoi kovin sanoin kuntien toimintaa tapahtumien kieltämiseksi. Rautiainen on kirjoittanut aiheesta myös Twitterissä (siirryt toiseen palveluun).

Rautiainen kutsuu kuntapäättäjien tapahtumakieltoja ongelmalliseksi ja oikeudellisesti arvioituna kelvottomaksi. Hänen mukaansa tehdyt päätökset osoittavat syvää osaamattomuutta viranhoitoon liittyvien asioiden hoitamisessa.

– Viranomainen ei ole osannut edes alkeita siitä toiminnasta, mitä sen pitäisi osata ja siitä on aiheutunut yksittäisille toimijoille harmia.

– Tämä on ollut täysin lainsäädännöstä irtautunutta sekoilua, jossa kunnat ovat ottaneet oikeuden omiin käsiinsä. Keiteleellä on onnistuttu vähän paremmin ja Vesannolla vähän huonommin. Nyt pitää katsoa, miten tämä asia tarkastetaan, Rautiainen arvioi tilannetta.

Julkisoikeuden apulaisprofessorin Pauli Rautiaisen mukaan Keiteleen kunnanjohtajan päätös yksityisen tapahtuman kieltämisestä ei mennyt oikeudellisesti oikein. Kuva: Jouni Immonen / Yle

Julkisoikeuden apulaisprofessorin Pauli Rautiaisen mukaan Keiteleen kunnanjohtajan Juha-Pekka Rusasen tekemä päätös yleisötapahtumien järjestämisen kieltämiseksi ilman tartuntatautilain 58. pykälän mukaisen kieltopäätöksen tekemistä rikkoo kuntalakia ja virkavelvollisuuksia. Kunnanjohtaja on ylittänyt toimivaltansa.

Samaa mieltä ovat julkisoikeuden dosentti yliopistonlehtori Matti Muukkonen Itä-Suomen yliopistosta ja Itä-Suomen aluehallintoviraston ylijohtaja Soile Lahti.

Muukkonen kertoo, että kuntalain 91. pykälä kieltää hallinnollisen pakon siirtäminen viranhaltijoille. Tapahtuman voi kieltää eli rajoituspäätöksen tehdä kunnassa vain kunnan tartuntatautien torjunnasta vastaava toimielin, ei yksittäinen viranhaltija.

Avin Soile Lahti arvioi, että syynä töppäyksiin on Keiteleen kunnan johtosäännössä oleva virhe. Tapauksessa on katsottu kunnan johtosääntöä ja otettu ohje sieltä, joka onkin ollut väärä.

Keiteleen kunnanjohtaja pitää päätöksiä perusteltuina

Keiteleen kunnanjohtaja Juha-Pekka Rusanen katsoo, että päätös tapahtumien kieltämiseksi tehtiin oikein perustein, koska Keiteleen kunnanhallitus oli aiemmin delegoinut päätösvastuun asiassa kunnanjohtajalle.

Rusanen korostaa, että Keiteleen kunnan hallintosäännössä ei ole ollut määritelty, mikä toimielin toimii tartuntatautien torjunnasta vastaavana toimielimenä ja hallintosäännön mukaan kunnanhallitus vastaa kunnan toiminnan yhteensovittamisesta.

– Kunnanhallitus on delegoinut kunnanjohtajalle toimivaltaa päättää kiireellisissä tapauksissa toiminnan rajoituksista. Päätökset alistetaan kunnanhallituksen hyväksyttäväksi, Rusanen selittää.

Hän korostaa, että useissa Suomen kunnissa on tehty vastaavia kieltopäätöksiä ja toimittu samoin toimivallan delegoimiseksi, koska kunnissa ei ole ollut hallintosäännöissä valmiiksi määriteltynä, kuka tartuntatautien torjunnasta vastaa.

– Uudessa kunnan hallintosäännössä toimielinasioita tullaan täsmentämään, kun uusi valtuusto alkaa. Oleellista on myös se, että kunnanvaltuusto on ollut koko ajan hyvin informoitu asiasta, kunnanjohtaja näkee.

Oikeusoppinut: Vesannolla kunta harjoitti informaatio-ohjausta, Keiteleellä päätökset tehty väärin

Valtiosääntö-, hyvinvointi-, ja julkisoikeuden asiantuntija Pauli Rautiainen kertoo, että Vesannolla ei ole tehty tartuntalain mukaisia oikeudellisia päätöksiä tapahtumien kieltämiseksi, vaan kunta on harjoittanut asiassa ainoastaan informaatio-ohjausta.

– Tämä on lainvastaista, että yleisötapahtumia kieltäessä ei olla edes yritetty toimia tartuntatautilain 58. pykälän mukaisella tavalla, Rautiainen arvioi.

– Vesannolla ei ole edes ymmärretty alkaa ryhtymään tekemään sellaisia päätöksiä, mitä olisi pitänyt tehdä tässä tilanteessa. Keiteleellä on ollut parempaa yritystä sinne päin, mutta sekin on oikeudellisesti hyvin kelvotonta, hän jatkaa.

Yle tavoitti Vesannon kunnanjohtajan Pia Harmokiven, mutta hän ei halunnut kommentoida asiaa. Jutun julkaisun jälkeen Harmokivi viestitti, että hän ei saa kiinni oikeusoppineiden kritiikistä. Harmokiven mukaan kunta saa siirtää itse järjestämänsä tapahtuman toiseen ajankohtaan millä perusteella tahansa.

Harmokivi korostaa, että Vesannon kunnan 150-vuotisjuhlien peruminen perustui kahteen alueellisen varautumisryhmän viikon välein tekemään arvioon, jossa oli mukana tartuntatautilääkäri. Arvioon vaikuttivat lisäksi kunnan johtoryhmä, kunnanhallituksen jäsenet ja juhlatoimikunta.

Vesannolla peruttiin kokoontumisrajoitusten myötä kunnan omat 150-vuotisjuhlat ja koulun väistötiloina toimivan Vesseli-rakennuksen maalaustalkoot. Kuva: Anna Ronkainen / Yle

Keiteleellä tautitapauksia on todettu koko koronaepidemian aikana 14, Vesannolla alle 5.

– Keiteleellä taas on tehty tartuntatautilain mukaisia kieltopäätöksiä, mutta päätökset on tehty muodollisesti väärässä järjestyksessä ja niistä puuttuvat välttämättömyys- ja hyväksyttävyysarviointi, eli päätökset ovat oikeudellisesti kelvottomia, Rautiainen arvioi.

Kunta ei voi kehittää itse tyhjästä tarvetta tapahtumien kieltämisen välttämättömyydelle, vaan kieltämiselle pitää olla oikeat perusteet.

Rautiainen painottaa että hallinnollisen pakon käyttämistä eli tapahtumien rajoittamisesta ei voida delegoida kunnanhallitukselta kunnanjohtajalle, kuten Keiteleellä on tehty.

Sama vahvistetaan Kuntaliiton ohjeissa (siirryt toiseen palveluun): "Toimivallan siirtämistä yksittäiselle luottamushenkilölle ja viranhaltijalle on rajoitettu hallinnollisen pakon käyttämisessä (kuntalain 91. pykälä) sekä viran perustamisessa ja lakkauttamisessa (kuntalain 88. pykälä). Niissä toimivaltaa voidaan siirtää vain toimielimelle.

Siksi kunnanhallituksen tekemä päätös on ollut laiton.

– Kunnanjohtajan tekemässä kieltopäätöksessä (siirryt toiseen palveluun) ei myöskään edes mainita lakipykäliä, joita päätöksessä sovelletaan. Sen perustelut ovat siis oikeudellisesti kelvottomia. Siitä puuttuu kaikki sellainen arviointi, joka tartuntalain pykälän 58 soveltamisessa kuuluisi olla, Rautiainen tarkentaa.

Keiteleen kunnanjohtaja seisoo edelleen päätösten takana

Keiteleen kunnanjohtaja Juha-Pekka Rusanen katsoo, että tapahtumien rajoituspäätökset olivat paitsi perusteltuja, myös välttämättömiä.

Keiteleen 2 000 asukkaan kunnassa ilmaantuvuusluku oli heinä-elokuun vaihteessa Suomen korkeimpia, tartuntoja todettiin lyhyen ajan sisällä päivittäin, yhteensä 14 kappaletta ja koronatesteistä pahimpana aikana jopa kaksi prosenttia oli positiivisia.

Alun perin koronavyyhti alkoi Keiteleellä 21. heinäkuuta ja tilanne eteni nopeasti. Tuolloin kunnassa tehtiin nopeita päätöksiä tapahtumien rajoittamiseksi, jotta pandemia ei riistäytyisi kunnassa käsistä.

– Vaikka Pohjois-Savo todettiin kiihtymisvaiheen alueeksi, meidän tilanne oli lukujen mukaan jo leviämisvaiheessa, eli pahempi. Kahden tuhannen ihmisen kylällä viitisentoista tartuntaa on paljon ja se nostaa ilmaantuvuuden äkkiä korkealle, kunnanjohtaja Rusanen huomauttaa.

Keiteleen kunnanjohtaja Juha-Pekka Rusanen sanoo, että tapahtumien rajoituspäätökset kunnassa olivat perusteltuja sekä välttämättömiä, ja kunnassa oli asiasta yksimielisyys, myös tapahtumajärjestäjien kesken. Kuva: Juha-Pekka Rusanen

Hän korostaa, että rajoituspäätös tehtiin Keiteleen kunnan tartuntatautilääkärin arvion pohjalta, kielto kesti vain kaksi viikkoa ja se koski vain kahta isointa tapahtumaa, ei muita. Pienempiä tapahtumia sai kyllä kunnassa järjestää.

– Tauti levisi etenkin nuorten keskuudessa massatapahtumissa, kuten festareilla ja samalla koulujen alku lähestyi. Näimme terveysturvallisuuden tärkeänä, meillä oli vahvat perusteet ja tartuntatautilääkärin arvio tilanteesta. Ei näitä toimia tuulesta temmattu, Rusanen taustoittaa päätöksiä.

Keiteleen kunnanjohtaja Juha-Pekka Rusanen korostaa, että päätös Maneesirockin perumisesta tehtiin järjestäjien kanssa hyvässä yhteishengessä, eli myös järjestäjät olivat perumisen kannalla, kunta ei pakottanut heitä siihen.

Rusanen uskoo, että nopeat ja oikea-aikaiset päätökset ovat merkittävä syy sille, miksi Keitele sai nopeasti taltutettua orastavan koronakierteen. Tämän takia kunnanjohtajan on vaikea sulattaa oikeusoppineiden kritiikkiä.

Tällä hetkellä koronatilanne Keiteleellä on todella hyvä. Uusia tartuntoja ei ole todettu. Tästä voi päätellä, että suurten tapahtumien tyly kieltäminen saattoi pelastaa Keiteleen kunnan monelta murheelta, kun koronavyyhti katkesi kerralla kuin seinään.

Harva kunta tähän mennessä kieltänyt tai perunut tapahtumia

Kuntaliiton varautumisen ja turvallisuuden asiantuntija Ari Korhonen taustoittaa, että harva kunta on tähän mennessä kieltänyt tapahtumien järjestämisen. Usein kuntien ja tapahtumajärjestäjien välinen keskustelu on riittänyt.

– Varsinaisia kieltäviä päätöksiä on annettu hyvin vähän, Korhonen tiivistää.

Julkisoikeuden dosentti Matti Muukkonen Itä-Suomen yliopistosta kertoo, että Vesanto ja Keitele eivät ole lainkaan ainoita kuntia, jotka ovat töppäilleet koronatoimiensa laillisuudessa. Hän kertoo joitakin esimerkkejä.

Julkisoikeuden dosentti Matti Muukkonen Itä-Suomen yliopistosta kertoo, että Suomessa on monia kuntia, joissa koronan aikana päätöksiä ei ole tehty oikeudellisesti aivan oikein. Kuva: Varpu Heiskanen, Itä-Suomen yliopisto

Mikkelissä Essoten hallitus teki rajoituspäätöksen vastoin omia sääntöjään (siirryt toiseen palveluun), vaikka toimivalta asiassa oli jaostolla. Kauniaisissa taas ei määritelty hallintosäännössä ollenkaan, mikä toimielin oli tartuntatautien torjunnasta vastaava.

Myös Porvoossa toimivalta-asioissa on ollut epäselvyyksiä ja viime keväänä (siirryt toiseen palveluun) Porvoon kaupunginhallitus siirsi tartuntatautien torjunnasta vastaavan toimielimen toimivaltansa tartuntataudeista vastaavalle lääkärille.

Julkisoikeuden dosentti Matti Muukkonen kertoo, että vaikka virkavirheitä Suomessa kuntahallinnossa tapahtuu, niitä harvoin tutkitaan, vaikka kunnanhallituksella voidaan katsoa olevan velvollisuus jopa rikosilmoituksen tekoon.

Juttua muokattu 19.8. klo 17.40. Lisätty Vesannon kunnanjohtajan Pia Harmokiven kommentit.

Jutusta voi keskustella 20.8. klo 23.00 saakka.

Lue lisää: