Hyppää sisältöön

Miksi alaston nainen on paheksuttava, mutta mies ilman vaatteita on hauska? Riina Tanskanen, 23, piirtää tyttöjä, jotka eivät halua miellyttää

Kulttuurivieras, sarjakuvataiteilija Riina Tanskasen Tympeät tytöt -taidetilillä on kymmeniätuhansia seuraajia. Kuvien tytöt eivät sievistele, vaan antavat kainalokarvojen kasvaa ja tekevät mitä huvittaa. Nuorempana Tanskanen sortui myös itse miellyttämiseen ja suorittamiseen.

Riina Tanskasen suosittu Tympeät tytöt -taidetili sai alkunsa turhautumisesta. Kuva: Silja Viitala / Yle

Puolitoista vuotta sitten keväällä asiat eivät olleet mallillaan. Riina Tanskanen oli ärtynyt ja alakululoinen. Tilannetta ei helpottanut, että hän sattui juuri silloin lukemaan ranskalaisfeministin Simone de Beauvoirin teosta Ei yksin hengestä. Kirjan maailma hätkähdytti, sillä mikään ei ollut muuttunut. Naisia ja tyttöjä kohdellaan yhä samoin 1940-luvulla, jolloin de Beauvoir kirjoitti kokemuksistaan.

Purkaakseen turhautumistaan Tanskanen alkoi piirrellä. Hän piirsi samankaltaisia kuvia, joita oli kouluaikoina töherrellyt vihkojen marginaaleihin ollessaan tylsistynyt. Kuvista alkoi kehkeytyä pikku hiljaa hahmoja, joiden karnevalistisista olemuksista Tympeät tytöt sai alkunsa.

– Halusin sanoa kaiken, mikä oli vaivannut minua vuosia. Tein sen aluksi ihan vain itseäni varten.

Tanskanen piirsi ja piirsi. Hän julkaisi muutamia kuviaan Instagram-tilillä, vaikka oli vakuuttunut, ettei ketään ikimaailmassa voisi kiinnostaa hänen töhertelynsä.

Yllätys oli suuri, kun sarjakuvamaisten tympeiden tyttöjen kuvat herättivätkin vastakaikua. Seuraajia alkoi kertyä. Ensin tuhat, sitten kymmenentuhatta. Nykyään Tympeät tytöt -taidetilillä on noin 40 000 seuraajaa.

Ja se on paljon, kun ottaa huomioon, että kuvat ovat hyvin yhteiskunnallisia ja kantaaottavia. Niissä ei kerrota kauneusvinkkejä, poseerata muotivaatteissa tai käytetä silottavia suodattimia. Tympeät tytöt on kaikkea muuta. Kuvien tytöt liioittelevat, uhkuvat, haisevat ja osuvat suoraan asiaan ytimeen.

Helsinkiläisessä galleriassa La Bohemèssa on esillä sarjakuvakirjan originaalit sivut. Tanskanen käyttää piirtäessään tusseja sekä vesi- ja akryylivärejä. Kuva: Silja Viitala / Yle

Nyt Riina Tanskanen, 23, istuu helsinkiläisessä galleriassa, jossa on näyttely Tympeistä tytöistä. Tanskanen pitelee käsissään uunituoretta esikoissarjakuvakirjaansa ja ihmettelee itsekin, miten yhteiskuntakriittinen ja feministinen taide voi olla näin suosittua ja mediaseksikästä.

– Ennen olin näiden asioiden kanssa aika yksin. Nyt kun on tajunnut miten suuri joukko ihmisiä tunnistaa nämä samat asiat ja seisoo mun kanssa samalla puolella – se tuntuu jotenkin lohdulliselta.

Alaston mies on hauska, naista paheksutaan

Tympeät tytöt Instagram-postaukset ja juuri ilmestynyt sarjakuvakirja Aikuistumisriittejä (Into) käsittelevät seksismiä, seksuaalista väkivaltaa, rasismia, miellyttämisen halua, suorittamista sekä ylipäätään kaikkea sitä, millaista tyttöjen elämä on.

Värikkäät kuvat kertovat tyttöjen arjesta, joka on täynnä paineita, odotuksia ja pelkoja. Kuvat sanovat ääneen sen, mistä on pitkään vaiettu tai haluttu unohtaa. Tympeät tytöt eivät kohauta olkiaan ja totea, että "tällaista tämä nyt on, tytön elämä".

Vaikka kuvat kertovat nuorista tytöistä, Tanskaselle tulee eniten palautetta vanhemmilta naisilta.

– Se on tosi koskettavaa, kun lukijat kertovat kuvien avulla löytäneensä kipukohtia, joita ovat kantaneet sisällään vuosikymmeniä. Monet ovat kiitollisia, että olen antanut sanat niille epämääräisille, ikäville asioille, joita on tapahtunut. Palautteista huomaa, miten jaettuja nämä tunteet ovat. Kipu on sukupolvet ylittävää.

Tanskasella on Ylen haastattelussa mukanaan australialaisen feministin Germaine Greerin vuonna 1970 ilmestynyt Haluan olla nainen -teos. Kuva: Silja Viitala / Yle

Tympeät tytöt kuvaa usein hyvin arkisista tilanteista. Samalla Tanskanen kuitenkin avaa yhteiskunnan rakenteita ja osoittaa sellaista, mitä on vaikea havaita. _Aikuistumisriittejä-_sarjakuvakirja alkaa pysäyttävästi. Nuori tyttö sanoo ruudussa: "Mä olen oppinut olevani tyttö. Ja se tarkoittaa, että mun keho on kaikkea muuta kuin henkilökohtainen asia."

Siitä alkaa tarina, miten jo pienestä pitäen tytön vartaloon suhtaudutaan esineellistäen. Sitä täytyy peitellä, tarkkailla ja kontrolloida. Jo pienille taaperotytöille puetaan bikinien yläosa, vaikka rinnoista ei vielä vuosiin ole tietoakaan.

Eikä ulkonäköön puuttuminen lopu edes aikuisena, vaikka olisi kuinka menestynyt ja älykäs.

– Sen huomaa esimerkiksi, miten poliitikkoihin suhtaudutaan. Ei miesten vaatevalintoja ja kaula-aukkoja ruodita lehtien sivuilla.

Kun naisen täytyy peitellä huolellisesti vartaloaan ollakseen vakavasti otettava ja uskottava, voi mies kekkuloida ilkosillaan ja se on vain hauskaa.

Viime syksynä julkaistussa Instagram-postauksessa Tanskanen on kuvannut iloisesti hyppelevää alastonta naista, joka ei tunne häpeää. Ympärillä olevat naiset paheksuvat tempausta monin sanoin.

Kuvien oheen Tanskanen liittää yleensä kantaaottavia kirjoituksiaan.

"Miehen viuhahduksessa voidaan nähdä huumoriarvoa, kun taas alaston naiskeho systemaattisesti joko hävettää tai panettaa. Ikään kuin naisten vartalo olisi lähtökohtaisesti vain seksuaalinen asia. Yhteiskuntamme asettaa olemiselle paljon julkilausumattomia sääntöjä, joiden kautta tuotetaan toivotunlaista tyttöyttä. "

Etenkin Instagram-kuvissa Tanskasen piirtämät tytöt eivät halua sopeutua tai miellyttää. He eivät käyttäydy tai näyttäydy, kuten miehet odottavat. He eivät hymyile ollakseen mukavia.

Yllä olevassa kuvassa nainen kävelee itsevarmasti ja näyttää ajelemattomia kainaloitaan. Takapuolesta kuuluu pierun ääniä.

"Olen käyttänyt elämäni aikana ihan liikaa energiaa miettiessäni, miten olisin haluttavampi (miesten silmissä), miten saisin enemmän huomiota, mitä kehoni kohtia he haluaisivat minun korostavan. Otin kaiken annettuna, enkä pysähtynyt koskaan ajattelemaan, mitä mä itse haluaisin. En mä halua olla vain jonkun kaunis nyökkynukke! Siksi olen päättänyt miellyttää tästedes ensisijaisesti itseäni. Eikä mua voisi kiinnostaa vähempääkään ”millaisista asioista jäbät tykkää”

Keskustelu muumeista avasi silmät

Tanskanen on itse vastakohta piirtämilleen tytöille. Hän hymyilee paljon ja on lempeän oloinen.

– Olen oikeasti aika hymyileväinen, mutta myönnän kyllä, että olen myös sortunut väkisin hymyilemiseen. Useinkin.

Imatralla kasvanut Tanskanen oli lapsena omien sanojensa mukaan riehakas. Hän meni, teki ja joutui usein kiipeliin.

– Olin vähän sellainen Vaahteramäen Eemeli, mutta koska olin tyttö, sitä ei pidetty kovin sympaattisena asiana.

Silloin hän kuuli ensimmäisiä kertoja päivittelyjä "mitähän tuostakin tytöstä tulee?" Lapsena kommentit valuivat kuin vesi hanhen selästä, mutta ne väistämättä muokkasivat ajatuksia tyttöydestä.

– Huomasin myös ihan konkreettisesti, miten jotkut kavereiden vanhemmat eivät ilahtuneet, kun leikin heidän lastensa kanssa. Olin jotenkin liikaa kaikkea.

Riina Tanskanen halusi nuorena miellyttää ja omaksui erilaisia naisihanteita. Kuva: Silja Viitala / Yle

Myöhemmin teini-iässä tapahtui käänne. Tanskanen tunsi kommentit ja katseet nahoissaan. Hän halusi muuttua, olla odotusten mukainen ja miellyttää. Niinpä hän ryhtyi jäljittelemään erilaisia naisroolimalleja. Koska Tanskanen luki paljon, esikuvat tulivat enimmäkseen kirjoista.

– Välillä halusin olla koulun kuumin kissa, välillä taas kympin tyttö, joka ei pahoita kenenkään mieltä. Lukiossa halusin olla yksi jätkistä ja halveksin kaikkea tyttömäistä. Halusin tyttöyden pois minusta.

Taidenäyttelyään varten Riina Tanskanen valmisti pehmoleluista ja paperimassasta teoksen, joka kuvaa tytön elämää. Tanskanen haluaa muistuttaa, että tyttöys on myös ihanaa. Kuva: Silja Viitala / Yle

Aikuistumisriittejä-sarjakuvassa yksi tytöistä sanoo: "Niiskuneiti on huora!" Ja kyllä, kamalalta kuulostava lause on suoraan Tanskasen suusta.

– Juttelimme kerran ystäväni kanssa Muumi-animaation lempihahmoista, ja kun ystäväni sanoi pitävänsä eniten Niiskuneidistä huudahdin noin.

Ystävän aito hämmennys sai Tanskasen vakavasti pohtimaan sisäistettyä naisvihaansa eli sitä, miten yhteiskunnan arvot ja rakenteet ohjaavat ajattelemaan, että maskuliiniset ominaisuudet ovat jotenkin parempia. Tanskanen halusi pyristellä pois opitusta ajattelumallista. Nykyään hän arvostaa tyttömäisiä ominaisuuksia, sekä itsessään että muissa.

– Tyttöys on myös ihanaa. Enää en koe, että oma tai muiden tyttömäisyys murentaisi uskottavuutta.

Feministisen herätyksen Tanskanen koki kuitenkin vasta aloitettuaan kirjallisuustieteen opinnot Tampereen yliopistossa. Perehtyneisyys ja lukeneisuus huokuvat sarjakuvista, sillä niissä on paljon viittauksia kirjallisuuden historiaan, teorioihin ja myös populaarikulttuuriin.

Ensimmäisenä lukuvuotena kriittinen ajattelu oli kuitenkin vielä lapsenkengissä. Kun länsimaisen kirjallisuushistorian kurssilla luettiin vain mieskirjailijoiden teoksia, se oli Tanskasen mielestä ihan ok.

– Suoraan lukiosta tulleena en osannut yhtään kyseenalaistaa. Otin kaiken annettuna. Miksi pitäisi lukea jotain triviaalia naisten kirjoittamaa kirjallisuutta? Onneksi meidän kurssilla oli muutamia tiedostavampia tyyppejä, jotka ryhtyivät kyseenalaistamaan opetusta.

Episodi päätyi myös sarjakuvakirjaan, mutta Tanskanen korostaa, että Tympeät tytöt ei kerro hänestä. Hän poimii aiheet tarkkailemalla ja keskustelemalla ihmisten kanssa.

Tympeät tytöt pysäytti supernaisen

Riina Tanskasen haluaa vaikuttaa taiteen avulla. Yhteiskunnassa on vielä paljon parannettavaa, hän sanoo. Kuva: Silja Viitala / Yle

Suorittaminen on yksi niistä piirteistä, joka liitetään naisiin ja tyttöihin. Myös Tanskanen on sortunut siihen.

Hän on opiskellut rivakasti. Plakkarissa on jo kandin paperit yliopistosta. Opiskelujen aikana hän on tehnyt paljon töitä, perustanut Vita Nuova (siirryt toiseen palveluun) -verkkomedian, pitänyt taidenäyttelyitä ja tietenkin piirtänyt.

Oikeastaan Tympeät tytöt pelasti hänet. Aiemmin Tanskanen halusi olla supernainen, joka suorittaa tutkinnot ennätysajassa ja pärjää kaikin tavoin.

Tympeät tytöt on selviytymiskeino siihen, miten olen tässä maailmassa. Nykyään mulla on hyvä olla. Aiemmin ei ollut, oikeastaan oli aika hirveää.

Ironista on, että kun Tanskanen luopui ihanteistaan, alkoi menestys. Tympeistä tytöistä tuli nopeasti ilmiö ja seuraajakunta kasvaa jatkuvasti.

Nyt Tanskanen haluaa vain istua kotona ja piirtää ja kirjoittaa.

Riina Tanskanen asuu Tampereella, mutta viettää elokuun Helsingissä. Näyttelyn pystyttäminen ja uusi sarjakuvakirja ovat pitäneet kiireisenä. Kuva: Silja Viitala / Yle

Opiskelua Tanskanen haluaa myös jatkaa maisteritutkintoon saakka, sillä hän rakastaa kirjallisuustieteen opintojaan.

Nyt on kuitenkin tarkoitus keskittyä Tympeisiin tyttöihin. Tanskanen nauttii, että voi puhua yhteiskunnallisista asioista ja vaikuttaa.

– Juuri tätä olen toivonut. Tuntuu hyvältä olla tällä tavalla maailmassa. Uusia teemoja kuviin löytyy jatkuvasti. Maailma ei todellakaan ole vielä valmis.

Tympeät tytöt – Aikuistumisriittejä taidenäyttely La Bohèmessa Helsingissä 12. syyskuuta asti.

Lisää aiheesta:

Riina Tanskanen Ylen aamussa

.
.