Hyppää sisältöön

Tässä on talo, jossa päättyi pahamaineisten häjyjen "Isoo-Antin" ja Rannanjärven tarina – historiallinen Härmän käräjätalo pelastui viime hetkellä

Härmän häjyjen ja Nelimarkan taiteen tarinoilla rikastettu Härmän käräjätalo eli Alaviitalan käräjätalo Alahärmässä pelastui, kun kotiseutuyhdistys otti kunnostuksen hoitaakseen. Rahaa remontiin kerätään nyt kansalaiskeräyksellä.

Ennen kuin töihin päästiin, piti talon ympäriltä raivata 50 asumattoman vuoden aikana villiintynyt kasvusto. Kuva: Birgitta Vuorela / Yle

Härmän vanhassa käräjätalossa, Alaviitalan käräjätalossa, tuuli tuiversi rikkinäisistä ikkunoista sisään ja naakat pitivät pesää osin sortuneen muurin suojissa vielä vuonna 2018.

Pihan kasvusto oli 50 asumattoman vuoden aikana villiintynyt niin, että se lähes peitti murheellisen näkymän.

– Oli se aikamoinen näky. Tuomi kasvoi kivijalasta, ikkunoita oli suojattu pelillä ja osa oli rikki. Katto vuoti kellariin asti ainakin kolmesta kohtaa, muistelee Härmä-Seuran puheenjohtaja Airi Linna.

Alahärmään 1850-luvulla siirretty rakennus oli saman suvun hallussa vuoteen 2018 saakka. Viimeinen asukas menehtyi tapaturmaisesti vuonna 1968 ja sen jälkeen talo oli ollut tyhjillään.

Talon hankinnasta jouduttiin äänestämään Härmä-Seurassa, kertoo seuran puheenjohtaja Airi Linna. Enemmistö oli lopulta hankinnan kannalla. Kuva: Birgitta Vuorela / Yle

Kaupungilta tuli lopulta kehoitus tehdä jotain ränsistyvälle rakennukselle keskellä kylää. Muualla asuva, iäkäs omistaja tarjosi taloa Härmä-Seuralle.

Heti oli nähtävissä, että kunnostusurakasta tulisi mittava. Härmä-Seurassa pohdittiin, riittävätkö pienen yhdistyksen rahkeet siihen?

– Tämä rumistus ja hirvitys tuli uniini, ennen kuin toivuin siitä, tunnustaa Airi Linna, joka kuitenkin vei asian yhdistyksen päätettäväksi.

Härmä-Seura äänesti Käräjätalon hankinnan puolesta ja vuonna 2018 talo siirtyi nimellisellä summalla yhdistyksen nimiin.

Käräjäsalissa luettiin lakia pahamaineisimmille häjyille

Käräjätalon hirsiseinät ovat kuulleet monta karua tarinaa.

Perimätiedon mukaan talo on veistetty Lappajärvellä vuonna 1845. Talossa on käräjöity Venäjän vallan ajasta, vuodesta 1863, aina vuoteen 1924 saakka.

Käräjätalo oli myös paikka, jossa häjyjen väkivaltainen aikakausi tuli tiensä päähän. Alaviitalan käräjäsalissa lakia on tiettävästi luettu lakeuden verisimpään historiaan jääneille häjyille.

– Tarina kertoo, että "Isoo-Antti" on ollut siellä tuomiolla, sekä Rannanjärvi ja Rannanjärven surmaaja Erkki Fräntilä, kertoo Härmä-Seuran keräystoimikunnan puheenjohtaja Risto Kleimola.

Käräjäsali sekä tuomarin ja lautamiesten huoneet odottavat vielä kunnostusta. Kuva: Birgitta Vuorela / Yle

Talon kunnostustyöt aloitettiin kiireellä katosta ja vähitellen on edetty myös sisätiloihin. Käräsalin, tuomarien ja lautamiesten huoneet ovat vielä suunnitelmaa ja hankerahaa vailla. Toiveissa on, että tulevaisuudessa käräjäsalin tarinoita voisi päästä aistimaan kuka tahansa.

– Varsinkin kun se saadaan oikein kuntoon niin se oikein hehkuu sitä historiaa, uskoo Risto Kleimola.

Nelimarkan taide saa oman kamarin

Alaviitalan talolla on rooli paitsi häjyjen ajassa, myös suomalaisessa taidehistoriassa. Taiteilija Eero Nelimarkan monet lakeustaulut ovat saaneet innoituksensa Alahärmän lakeuksista. Ja on Alaviitalan käräjäsalikin tullut ikuistetuksi Nelimarkan taiteessa.

Nelimarkan kamarista löyty muun muassa Eero Nelimarkan vaimoistaan Saimasta maalaama muotokuva. Kuva: Birgitta Vuorela / Yle

Etelä-Pohjanmaalla erityisesti Alajärvi tunnetaan Nelimarkan pitäjänä, mutta Eero Nelimarkka vietti aikaa myös Alahärmässä, Alaviitalan talossa. Se oli hänen vaimonsa Saima (os.Alaviitala) Nelimarkan kotitalo. Saima asusteli Alaviitalassa lapsineen 12 vuotta kun Eero opiskeli, maalasi ja matkusti ulkomailla.

Kunnostustyöt sisätiloissa ovat edenneet siihen vaiheeseen, että Nelimarkka-kamariksi ristitty huone on käyttövalmis.

– Paljon oli luonnoskirjoja ja töitäkin on otettu talteen entistä omistajaa varten, kertoo Airi Linna.

Remonttia on tehty kamarissa kiireellä, sillä tavoitteena oli, että vielä loppukesästä Käräjätalossa voitaisiin esittää Lea Kedon käsikirjoittama Eero Nelimarkasta kertova näytelmä, Lakeus liki sydäntäni. Koronan takia esitys siirtyi ensi vuoden puolelle.

Vanha talon kunnostaminen tuo yllätyksiä

Kun Käräjätalo siirtyi Härmä-seuralle, ei ollut tietoa siitä, miten kunnostustyöt rahoitetaan. Korjaukset piti kuitenkin aloittaa heti, sillä käsillä olivat viimeiset hetket talovanhuksen pelastamiseksi. Rahaa on saatiin alueen kehittämisyhdistys Aisaparilta ja pieni summa Museovirastolta kattoremonttia varten, kertoo Härmä-seuran puheenjohtaja Airi Linna.

– Ei se riittänyt kuin pieneen osaan. Ei me osattu arvata, että katto piti avata taivaaseen asti.

Yllätyksiä on riittänyt pitkin matkaa. Härmän-Seuran väki ei enää lähde arvailemaan remontin kokonaiskustannuksia.

Härmä-Seurassa ei lähdetä arvailemaan kunnsotuksen kokonaiskustannuksia. Töitä tehdään sitä mukaan kun rahaa riittää. Kuva: Birgitta Vuorela / Yle

– Rahareikiä löytyy. Joka hirren takaa löytyy lahoa ja jotain korjattavaa. Vaikea on tehdä kustannusarviota, kun joka kerta sitä pitää korjata, sanoo Airi Linna.

Useampi hankerahoituspäätös on tullut bumerangina takaisin. Nyt omarahoitusosuuden kattamista varten kerätään rahaan kansalaiskeräyksellä. Sen tavoitteeksi haarukoitiin noin 150 000 tuhatta euroa, jolloin kokonaiskustannusarvioksi muodostuisi 300 000 euroa.

Kunnostustöissä tarvitaan talkoolaisten ohella välillä myös ammattilaisten työpanosta. Kuva: Birgitta Vuorela / Yle

Kansalaiskeräyksellä remonttirahaa

Käräjätalon kansalaiskeräyksen suojelija on Saima Nelimarkan pojantytär Riitta Nelimarkka ja se on voimassa toistaiseksi.

– Kyllä se on kohtuudella lähtenyt, mutta tietysti toivoisi vielä parempaa lopputulosta. Keräyshän on kaiken aikaa meneillään, useamman vuodenkin saatamme kerätä, kertoo keräystoimikunnan puheenjohtaja Risto Kleimola.

Kansalaiskeräyksellä on saatu jonkin verran lahjoituksia, mutta paljon lisää tarvitaan, sanoo Härmä-Seuran keräystoimikunnan puheenjohtaja Risto Kleimola. Kuva: Birgitta Vuorela / Yle

Vuodesta 2018 työt ovat edenneet sitä mukaan kun rahaa ja talkoolaisia on riittänyt

–Toistaiseksi on riittänyt, ehkä parikymmentä ihmistä pyörii säännöllisesti tässä talkooringissä, arvelee Airi Linna.

Jokainen euro ja jokainen käsipari on tarpeen jatkossakin, sanoo Airi Linna ja kiittää samalla vuolaasti jo kortensa kekoon kantaneita.

Tulevaisuudessa Käräjätalon toivotaan palvelevan mahdollisimman monenlaisia käyttäjiä perhejuhlista harrastuspiireihin.

Nelimarkka-kamarin lisäksi myös tupa on käyttövalmis. Kuva: Birgitta Vuorela / Yle

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun sunnuntaihin 22.8. kello 23 saakka.

.
.