Onko Taliban-liike muuttunut? Johto kuulostaa sovinnolliselta, mutta jyrkkä ääriajattelu on voimissaan rivitaistelijoiden joukossa

Taliban-liike on viime päivinä vakuuttanut sovinnonhaluaan. Liike yrittää myös rauhoitella naisia, jotka pelkäävät paluuta 1990-luvun lopun sortoon.

Talibantaistelijoita partioimassa Jalalabadissa Afganistanin itäosassa. Kuva: EPA

Jos lukee Taliban-liikkeen edustajien viimepäiväisiä viestejä, ei heti uskoisi, että tämä on sama liike, joka edellisellä valtakaudellaan 1996–2001 pystytti Afganistaniin hirmuhallinnon.

Taliban-hallinto jahtasi vähemmistöjä, järjesti julkisia teloituksia, sulki naiset koteihin ja sovelsi julmia ruumiillisia rangaistuksia, kuten käsien katkomisia ja kivitystä.

Nyt Taliban-liikkeen edustajat puhuvat afganistanilaisten palvelemisesta ja suojelemisesta. Liike on myös luvannut olla kostamatta entisen hallinnon tai länsimaiden kanssa tekemisissä olleille

Televisiossa puhuneen Talibanin kulttuurikomission jäsenen Enamullah Samanganin mukaan myös naisten kuuluu olla mukana hallinnossa, eivätkä naiset saa joutua uhrin asemaan.

Samaan aikaan hän puhui täysin islamilaisesta valtiosta, mitä ikinä se käytännössä tarkoittaakaan.

Kabulissa moni pelkää Taliban-liikettä. Maanantaina otetussa kuvassa näkyy Kabulin lentokentälle pyrkiviä ihmisiä. Kuva: EPA

Naiset uhattuina maaseudulla ja kaupungeissa

Taliban-liikkeen saavuttua Kabuliin erityisesti monet koulutetut naiset ovat kertoneet syvästä pelostaan.

Tämä ryhmä on myös ollut näkyvästi esillä sosiaalisessa mediassa ja länsimaisissa tiedotusvälineissä.

Afganistanilaisen tutkimus- ja kansalaisjärjestön APPRO:n tutkimusjohtaja Saeed Parto sanoo, että kyse on edelleen varsin pienestä vähemmistöstä.

– Naiset, jotka vastaavat läntistä käsitystä modernista naisesta, löytyvät lähinnä kaupungeista. Taliban-liikkeen valtaannousu koskettaa heitä suoraan, Parto sanoo.

Saeed Parton mukaan Taliban-liikkeen suhtautuminen naisiin uhkaa kuitenkin kaikkia afganistanilaisia naisia. Hän puhuu naisvihasta.

– Taliban-liikkeen ajattelussa naiset eivät ole olemassa muuten kuin synnyttäjinä ja miestensä huoltajina. Naisilla ei ole puheoikeutta, vaan miehet edustavat heitä, sanoo parhaillaan Belgiassa oleskeleva Saeed Parto.

Jyrkkiä asenteita näkyvissä

Hän ei ole nähnyt merkkejä siitä, että suhtautuminen naisiin olisi muuttunut viime aikoina. Asiasta on myös käytännön esimerkkejä.

Uutistoimisto Reuters raportoi äskettäin välikohtauksesta, jossa talibantaistelijat saapuivat paikalliseen pankkiin Kandaharissa ja käskivät naistyöntekijät poistumaan.

20 vuotta jatkuneen kansainvälisen läsnäolon myönteiset saavutukset näyttävät olevan uhattuina, vaikka esimerkiksi monet kansainväliset avustusjärjestöt aikovat jatkaa työtään.

Ruotsalainen Svenska Afghanistankommittén -avustusjärjestö on avustanut afganistanilaisia 1980-luvun alusta, eikä järjestö ole tekemässä lähtöä.

Vuodesta 2004 maassa säännöllisesti käynyt strateginen neuvonantaja Klas Bjurström näkee joitakin muutoksen merkkejä Taliban-liikkeessä.

– Uskon liikkeen johdon havainneen, että maailma muuttunut, eivät he voi perua ihan kaikkea mitä Afganistanissa on tehty.

Strateginen neuvonantaja Klas Bjurström on työskennellyt Afganistanin avustusprojektien kanssa 2000-luvun alusta. Kuva: sak.se

Afganistan on muuttunut

Bjurström muistuttaa, että vuoden 2021 Afganistan ei ole sama maa, jonka talibanit ottivat haltuunsa ensimmäisen kerran vuonna 1996.

- Kun talibanit tulivat edellisen kerran valtaan, he ottivat haltuunsa maan, joka oli ollut 10 vuotta (Neuvostoliiton) miehittämä, ja sitä oli seurannut viisi vuotta kestänyt sisällissota. Nyt maa on kehittynyt 20 vuoden ajan, ja ihmisten toiveet tulevaisuuden suhteen ovat mullistuneet, Bjurström pohtii.

20 vuodessa myös kylistä on avautunut yhteys maailmaan kännykkäverkkojen ja lukutaidon voimakkaan lisääntymisen ansiosta

Bjurströmin mukaan talibanit muodostavat uudenaikaisuutta vastustavan maaseutuliikkeen. Kaupunkilainen elämäntyyli ja modernin elämän symbolit, kuten naisten korkeakoulutus ja työssäkäynti ovat vastustettavia asioita.

Vaikka suuri osa väestöstä edelleen asuu maaseudulla, kaupungistuminen on edennyt nopeasti. Esimerkiksi pääkaupunki Kabulin väkiluku on noussut vuoden 2001 vajaasta miljoonasta arviolta noin viiteen miljoonaan.

Vääntöä tyttöjen koulunkäynnistä

Ruotsin Afganistan -komitealla on kokemusta asioimisesta Taliban-liikkeen kanssa maaseudulla.

– Jos meidät määrätään keskeyttämään tyttöjen koulunkäynti, sanomme, että jatkamme mielellämme poikien opetusta, mutta emme voi sitä tehdä, ellemme voi järjestää koulunkäyntiä myös tytöille, Klas Bjurström kuvailee neuvotteluja.

Useimmiten kyläläisten tuki on riittänyt pelastamaan myös tyttöjen koulunkäynnin.

Kabulin keskustassa otetuissa kuvissa elämä näyttää päällisin puolin palautuneen normaaliksi, mutta naisia ei juuri näy ulkona. Kuva: AOP

Bjurströmin vaikutelma on, että paikalliset talibanjohtajat haluavat näyttää olevansa tiukkoja ja erityisen oikeaoppisia esimerkiksi kouluasioissa. Samalla liikkeen johto on viime päivinäkin halunnut varmistaa, että koulut ja terveydenhuolto toimivat.

Naisiin ja tyttöihin kohdistuvan sorron lisäksi Taliban-liike muistetaan vähemmistöjen kuten suurimmaksi osaksi shiialaisten hazaroiden vainosta. Liike on yrittänyt lähettää sovinnollisia viestejä myös hazaroille viime aikoina. Mutta eri asia on, mitä tapahtuu käytännössä.

Taistelijat voimiensa tunnossa

Tutkimusjohtaja Saeed Parton mukaan Talibanin poliittiset edustajat ovat selvästi diplomaattisempia kuin aiemmin. Mutta tämä ei koske taistelijoita.

– Rivimiehet muistuttavat hyvin paljon vuonna 1996 valtaan tulleita talibaneja. Nämä ihmiset eivät ole asuneet kaupungeissa – heidän tehtävänään on ollut tuhota ja tappaa, Parto pohtii.

Hänen mukaansa voi olla, että Taliban-liikkeen johto ei hyväksy ylilyöntejä, mutta on eri asia mitä taistelijat uskovat voivansa tehdä.

– Nyt rivimiehet uskovat, että heillä on jumala tukenaan ja he ajattelevat voivansa tehdä mitä tahansa oman vääristyneen uskonnontulkintansa nimissä, Parto pohtii.

Oman lisänsä keskusjohdon ja alueellisten ryhmien eroihin tuo heimojen suhteellinen itsenäisyys. Yhden arvion mukaan (siirryt toiseen palveluun) useat keskeiset heimot pysyivät tällä kertaa puolueettomina ja tämä helpotti Taliban-liikkeen etenemistä.

Tuleeko Afganistanista terrorijärjestöjen tyyssija?

Afganistanista tuli talibanien valtakaudella tärkeä tukikohta-alue Osama bin Ladenin johtamalle al-Qaida -terroriverkostolle.

Syyskuun 11. päivän iskujen jälkeen Taliban-hallinto romahti nopeasti Yhdysvaltain johtamassa hyökkäyksessä syksyllä 2001. Saeed Parto uskoo, että Taliban-liike on tässä suhteessa oppinut läksynsä, ainakin osittain.

– Luulen, että he ymmärtävät riskit, jos Afganistanista tulee jälleen terrorismin tukikohta-alue. Lisäksi talibanit ymmärtävät, että heidän on pakko olla yhteydessä kansainväliseen yhteisöön saadakseen kehitysapua.

Ainakin Turkki, Venäjä ja Kiina ovat jo tehneet avauksia talibanien suuntaan. Maat eivät ole tunnettuja ihmisoikeusehtojen asettamisesta suhteiden kehittämiselle.

Lisää aiheesta: