1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. kulttuuri

Valtiovarainministeriö haluaa leikata elokuva-alaa tukevan keskuksen rahoituspohjaa roimasti – "Tästä ei selvitä juustohöylällä"

Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEK tukee suomalaisia elokuva-, dokumentti- ja videotuotantoja miljoonilla vuosittain. Tekijöiden mukaan keskuksen tuki on alalle elintärkeä. Valtiovarainministeriön budjettiehdotuksessa keskuksen rahoitus liki puolittuisi.

Virpi Suutarin dokumenttielokuvia on tuettu AVEKin varoista. Viime vuonna nähtiin arkkitehti Alvar Aallosta kertova Aalto. Kuva: Ville Tapio / Yle

Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEK tuki suomalaista audiovisuaalista kulttuuria 3,4 miljoonan euron verran viime vuonna. Kaikkiaan tukea saa potista vuosittain noin 140 elokuva- ja mediataideteosta.

Vuonna 2020 tukea saaneista tuotannoista valmistui muun muassa Virpi Suutarin ohjaama Aalto-dokumentti, Antti Holman lyhytelokuva Kill Anneli sekä Maija Blåfieldin kokeellinen dokumentti The Fantastic.

Suomalainen elokuva on kovassa nousukiidossa maailmalla. Myös monet Cannes-voittaja Juho Kuosmasenkin elokuvista ovat saaneet AVEK-tukea.

Pääosa Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskuksen varoista tulee yksityisen kopioinnin hyvityksestä. Vuodesta 2015 lähtien summa on päätetty valtion budjetissa.

Opetus- ja kulttuuriministeriö esitti tuen pitämistä ennallaan, mutta valtiovarainministeriön ehdotuksessa se leikattaisiin 11 miljoonasta eurosta 7 miljoonaan euroon. AVEKin toiminnalle tämä olisi kova kolaus.

– Ei siitä millään juustohöylällä selvitä. Olemme nyt jo tilanteessa, jossa varat ovat riittämättömät, sanoo AVEKin johtaja Ulla Simonen.

Joustavaa ja uusiin kokeiluihin kannustavaa tukea ei saa mistään muualta

Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskuksen johtaja Ulla Simonen kertoo, kuinka suomalaiset dokumenttielokuvan tuottajat lobbasivat viime vuonna oman rahoituksensa puolesta ja totesivat, että sekä Elokuvasäätiöllä että AVEKilla pitäisi olla ainakin miljoona lisää rahaa. Suomalainen dokumenttielokuvatuotanto oli aikanaan 1990-luvulla niin kovassa nousussa juuri siksi, että AVEK perustettiin tukemaan tuotantoja, Simonen toteaa.

AVEKin johtaja Ulla Simonen kertoo, että keskuksen tuki on osalle audiovisuaalisen ala taiteilijoista elinehto. Kuva: Suvi-Tuuli Kankaanpää

Valtion budjetissa neljän miljoonan leikkaus tuntuu rikalta rokassa, mutta millä tahansa kulttuurialalla summa on valtava.

AVEK haluaa jakamallaan tuella nostaa esiin uusia tekijöitä, uusia tekniikoita ja tekemisen tapoja. Tällaisia tuotantoja ei juuri kukaan muu tue.

– Täytyy muistaa myös, että jokainen tekijä laittaa saamansa avustuksen kiertämään. Ei näillä rahoilla osteta makkaraa tekijöiden leivälle, vaan ostetaan palveluja, joita esimerkiksi elokuvan tai videoteoksen tekemisessä tarvitaan, Ulla Simonen sanoo.

AVEKin tulevaisuus on herättänyt audiovisuaalisella alalla suurta huolta. Alan tekijät ovat keränneet kesällä adressin (siirryt toiseen palveluun) ja julkaisseet kannanoton (siirryt toiseen palveluun), joissa huoli ilmaistaan.

AVEKin tuki koetaan erityisen tärkeäksi alalla myös siksi, että sen myöntäminen on ollut joustavaa. Välillä nopeasti myönnetty pienikin tukisumma on pelastanut tuotannon, joka olisi muuten jäänyt kesken. Monet tuotannot tai vaikkapa pienet festivaalit eivät saa tukea mistään muualta.

Vuonna 2020 Tampereen elokuvajuhlat ehdittiin järjestää juuri ennen koronapandemian iskeytymistä Suomeen. Juhlilla nähdään paljon suomalaisia lyhytelokuvia ja dokumentteja. Kuva: Tampereen elokuvajuhlat

Hallituksen budjettiriihi alkaa 7. syyskuuta. Simonen tuumii leikkauksen aiheuttavan loven investointeihin, ja sen vaikutus esimerkiksi menetettyinä verovaroina on suurempi kuin se säästö, mikä siitä nyt syntyy.

Suomalaiselokuvan kansainvälinen suosio jatkuu: Teemu Nikin uutuuselokuva valittiin Venetsian elokuvajuhlien uuteen kilpasarjaan

Cannesissa kilpailee kaksi suomalaista teosta – tänään nähty Guled & Nasra pääsi sarjaan, johon suomalaista pitkää elokuvaa ei ole ennen valittu