Elinkeinoelämän keskusliitto esittää paluuta menokehykseen vuonna 2022

Elinkeinoelämän keskusliitto esittää kehysmenettelyyn palaamista Ruotsin mallin mukaisesti, jossa julkinen velka kytketään BKT:n kehitykseen. EK:n mukaan velkakatosta ja menojen kattamisvelvoitteesta pitäisi säätää eduskunnassa.

Arkistokuva. EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies. Kuva: Rinna Härkönen / Yle

Elinkeinoelämän keskusliitto EK esittää työttömyysturvaan ja asumistukeen muutoksia, joilla kannustetaan nykyistä vahvemmin työn hakemiseen ja sen vastaanottamiseen, kerrotaan EK:n tiedotteessa.

EK:n mukaan Suomi lisää velkaansa vahvan kasvun oloissa ja on luopunut kehysmenettelystä. Ensi vuoden budjettiesityksessä menokehystä rikotaan lähes miljardin verran.

– Suomessa on työttömiä työnhakijoita yli 300 000 ja samaan aikaan työvoimatoimistojen kautta avoimia työpaikkoja 145 000. Lisäksi on merkittävä määrä yksityisen sektorin työpaikkoja, joita ei työvoimatoimistojen listoilla näy. Luvut kertovat, että sosiaaliturva kilpailee työn kanssa ja johtaa kestämättömään tilanteeseen vahvasti velkaantuneessa maassa. EK:n esitysten julkista taloutta vahvistava vaikutus olisi noin miljardi ja sen turvin hallitus voisi palata kehysmenettelyyn ja antaa viestiä siitä, että Suomi hoitaa asiansa, toteaa Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies.

EK esittää, että kehysmenettelyyn palaamisen otetaan mallia Ruotsista, jossa julkinen velka kytketään bruttokansantuotteen kehitykseen. EK:n mukaan velkakatosta ja menojen kattamisvelvoitteesta pitäisi säätää parlamentaarisesti eduskunnassa.

– Maan hallitus on nykyisellä velanotollaan siirtämässä koronavelan maksettavaksi tuleville sukupolville. Heillä on jo rasitteenaan ikäsidonnaisten menojen raju kasvu ja ilmastovelka. Tämä meno pitää oikaista, Häkämies sanoo.

EK:n mukaan työvoimapula oli olemassa jo ennen koronaa, mutta nyt se vaivaa kaikkia toimialoja ja alueita. Helpotusta tilanteeseen toisi EK:n mukaan ulkomaalaisen työvoiman lupien nopeuttaminen.

EK on myös huolissaan tutkimuksen ja kehityksen rahoituksesta ensi vuoden budjetissa. EK:n mukaan vain riittävällä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopanostuksella sekä parhaalla osaamisella Suomi on mukana ratkaisemassa globaalia ilmastokriisiä.

– Erityisesti tutkimukseen kohdistuvat Suomen Akatemian ja Business Finlandin leikkaukset, 35 miljoonaa euroa molemmilta, vaarantavat tulevaa kasvua. Nämä leikkaukset pitää budjettiriihessä perua. Rahoitus tulee osoittaa valtion omaisuuden myyntituloista, sanoo Häkämies.