Hyppää sisältöön

Lasten ja nuorten pitkittyneet kivut ovat lisääntyneet – 17-vuotias kipupotilas: "Suurin osa lääkäreistä ei usko, että minulla voi olla kipuja"

Lasten ja nuorten pitkittyneet kivut ovat kasvava mutta alitunnistettu ongelma. Suomessa on vasta yksi täysipäiväisesti lasten kipua hoitava klinikka, mutta tavoitteena on saada sellainen ainakin kaikkiin yliopistosairaaloihin.

Unna Muikku kertoo, että lääkärit ovat epäilleet hänen kipujaan teini-iän kriiseilyksi. Kuva: Pyry Sarkiola / Yle

Kouvolalaisen Unna Muikun elämä muuttui neljä vuotta sitten liikuntatunnilla. Luokkakaverin heittämä frisbeegolfkiekko osui Muikun alaselkään. Aluksi kipu tuntui vain selässä, mutta ajan kanssa se lähti leviämään ja jäi päälle.

– Kipuja on ympäri kehoa, ja taistelen joka päivä niiden kanssa. Mutta vieläkään ei ole tietoa siitä, miksi kivut kroonistuivat ja miksi niitä ei saada loppumaan.

Tapaturma sattui seitsemännen luokan alussa, kun Unna Muikku oli 13-vuotias. Nyt hän on 17-vuotias lastenhoitajaopiskelija. Häntä on tutkittu vuosien aikana paljon, mutta syy kipuihin ei ole selvinnyt. Suhtautuminen on ollut usein vähättelevää.

– Suurin osa lääkäreistä ei usko, että minulla voi olla kipuja, koska olen näin nuori.

– Kun 13-vuotiaana menin terveyskeskukseen kertomaan oireistani ja mitä lääkkeitä syön, sain vastaukseksi, että ei sinulla voi olla kipuja, kun syöt noin paljon lääkkeitä tai kun olet noin nuori.

Muikun mukaan monet lääkärit ovat todenneet, että hänen kipunsa ovat teini-ikään liittyvää kriiseilyä.

Kipu voi estää koulunkäynnin

Sairaudesta, kudosvauriosta tai toimenpiteestä tullut kipu on helppo käsittää ja siihen saa hoitoa. Mutta jos kivulle ei löydy laboratoriokokeissa, kuvantamisessa tai muissa tutkimuksissa syytä, tilanne on hankalampi.

Fysiatrian erikoislääkäri Minna Ståhl on nähnyt lasten kipuongelmien kirjon ja kasvun. Hän työskenteli aiemmin Tampereen yliopistollisessa sairaalassa ja oli käynnistämässä sinne osa-aikaista lasten kipupoliklinikkaa. Nykyään hän johtaa osastonylilääkärinä HUSin Uudessa lastensairaalassa sijaitsevaa kansallista lasten ja nuorten kivunhoidon ja tutkimuksen keskusta.

Ståhlin mukaan Lasten kipukeskuksen poliklinikalle päätyy vain jäävuoren huippu.

– Potilaat kiertävät eri lääkäreillä, mutta heillä ei todeta tutkimuksissa mitään varsinaista sairautta. Silti kipu on vaikea, todellinen ja toimintakykyä rajoittava.

– Pahimmillaan lapsi ei voi käydä koulua, tavata ystäviä eikä harrastaa. Vanhemmat saattavat jäädä pois työelämästä hoitamaan lasta. Lapsen kipu vaikuttaa hyvin laajasti koko perheeseen.

Minna Ståhlin mukaan tällaiset kipuongelmat nostavat päätään murrosiän kynnyksellä ja erityisesti tytöillä. Tarkkaa syytä ei tiedetä, mutta ainakin psykososiaalisilla stressitekijöillä ja unen ongelmilla näyttää olevan yhteys kipujen ilmaantumiseen ja pitkittymiseen.

Fysiatri Minna Ståhlin mukaan moderni kipukuntoutus perustuu pitkälti aivojen kuntouttamiseen. Ståhl johtaa osastonylilääkärinä HUSin Uudessa lastensairaalassa sijaitsevaa kansallista lasten ja nuorten kivunhoidon ja tutkimuksen keskusta. Kuva: Jorma Kovari

Nuorten terveystapatutkimuksen ja THL:n kouluterveyskyselyn tulokset tukevat havaintoa kipujen lisääntymisestä lapsilla ja nuorilla viime vuosikymmenten aikana. 12–14-vuotiaista noin 15 prosenttia kertoo vähintään viikoittaisista niskakivuista, 16–18-vuotiaista jo 30 prosenttia.

Alakouluikäisille tavallisinta on vatsakipu. Kipua voi myös olla monessa paikassa yhtä aikaa.

– Monipaikkakipu voi tuntua esimerkiksi päässä, vatsassa, selässä ja alaraajassa. Kipu voi myös vaihtaa paikkaa. Monipaikkakivun esiintyminen on kaksin-kolminkertaistunut 30 vuoden aikana, kertoo Minna Ståhl.

Aivot pitää kouluttaa uudelleen

Hyvä uutinen on se, että lapset ja nuoret saadaan usein oikealla hoidolla täysin kivuttomiksi. Ainakin toimintakyky saadaan palautettua ja kipua lievitettyä.

Fysiatri Minna Ståhlin mukaan yhdessä paikassa olevasta pitkäaikaisesta kivusta voi parantua hyvin nopeastikin esimerkiksi silloin, kun kyseessä on nivelen liikehäiriö tai lihaskalvojen kireys. Diagnostisointi ja hoitaminen vaativat erityisosaamista.

Laaja-alainen, paikkaa vaihteleva kipu on vaativampi hoidettava. Minna Ståhlin johtamassa Lasten kipukeskuksessa toimii moniammatillinen tiimi, joka auttaa myös näitä potilaita.

–Laaja-alaista kipua ylläpitää kipua säätelevän hermoston toimintahäiriö. Puhutaan hermoston herkistymisestä, jolloin esimerkiksi kosketus tai nivelen liike muuttuu kivuliaaksi ilman siinä todettavaa vauriota tai sairautta. Näin ollen aivot tulkitsevat kehosta tulevia viestejä virheellisesti kipuna.

Ståhl korostaa, että kipu on todellinen kokemus eikä kuviteltua.

– Opetetamme aivot aistimaan asiat uudelleen. Kosketus pitää tuntua kosketuksena eikä kipuna. Moderni kipukuntoutus perustuu pitkälti aivojen kuntouttamiseen.

Tampereen yliopistollisessa sairaalassa aloittaa vuoden vaihteessa toimintansa lasten kipupoliklinikka. Osa-aikaista toimintaa on ollut jo aiemmin. Kuva: Marko Melto / Yle

Kipupolit kaikkiin yliopistosairaaloihin

HUSin Lasten kipukeskus on perustettu kesällä 2020, mutta nyt toiminta on lähtenyt toden teolla liikkeelle. Toiminta on kansallista. Kipukeskus tarjoaa konsultaatioapua ja koulutusta Suomen yliopistollisille lastenklinikoille ja keskussairaaloille.

Lasten kipukeskus on tällä hetkellä Suomen ainoa täysipäiväinen lasten kipua hoitava klinikka. Moniammatillisia lasten kipuja hoitavia työryhmiä on kuitenkin jo useissa sairaaloissa.

Lasten kipukeskuksen osastonylilääkäri Minna Ståhl haluaa kipupoliklinikoita myös muualle Suomeen.

– Edistämme sellaista toimintamallia, että ainakin jokaisessa yliopistosairaalassa – ja mahdollisesti myös keskussairaalassa – olisi hyvin toimivia, moniammatillisia kiputiimejä. Ne voivat toimia vaikka vain osan viikkoa, mutta sisältäisivät fysioterapeutin, sairaanhoitajan, psykologin ja lääkärin.

TAYSiin tulevan lasten kipupoliklinikan valmistelu on parhaillaan käynnissä, kertoo lastentautien vastuualuejohtaja Tuija Poutanen. Kuva: Marko Melto / Yle

Tampereen yliopistollisessa sairaalassa ollaan asiassa jo pitkällä. Lastentautien vastuualuejohtajan Tuija Poutasen mukaan tarvetta on.

– Meillä on ollut kipupoliklinikkatoimintaa vuosina 2015–2020. Tulijoita olisi ollut enemmän kuin oli mahdollisuus ottaa vastaan. Nyt on mahdollisuus vakiinnuttaa ja laajentaa sitä.

TAYSin lasten kipupoliklinikka aloittaa vuoden vaihteessa. Se on hyvä uutinen potilaille ja heidän perheilleen.

– Hoidolla ja kuntoutuksella on valtavan suuri merkitys lapsille ja nuorille. He pääsevät palaamaan kouluun ja harrastuksiin. Lapsen elämän lisäksi sillä on iso yhteiskunnallinen merkitys, että saadaan nuori takaisin elämään, sanoo Tuija Poutanen.

Tähän asti TAYSissa hoidetuista lapsista ja nuorista noin 80 prosenttia on parantunut kivuistaan.

Toive lääkäreille: uskokaa meitä

Kroonisen kivun kanssa elävä Unna Muikku on nyt 17-vuotias, ja hän on siirtynyt aikuisten kipupoliklinikan asiakkaaksi. Muikku toivoo, että tieto kipuongelmista leviää terveydenhuollon ammattilaisille.

– Minusta tuntuu, että kovin monet lääkärit eivät usko, että nuoretkin voivat olla kipeitä. Että kipu on fyysistä eikä vain psyykkistä kasvuun liittyvää asiaa.

– Jos siihen kipuun uskottaisiin ja tartuttaisiin heti, olisi edes pieni mahdollisuus, että kipu saataisiin loppumaan.

Unna Muikku toimii Suomen Kipu ry:ssä ja on perustanut vertaistukiryhmän kroonisesta kivusta kärsiville nuorille.

Keskustelu uutisesta on auki 21.8. klo 23 asti.

.
.