Koulukyydistä tuli seitsemänvuotiaan down-lapsen painajainen – Vilin pitäisi istua sidottuna autossa 1,5 tuntia, vaikka matkan ajaisi alle 20 minuutissa

Erityislasten ylipitkät koulumatka-ajat ovat arkipäivää Suomessa.

Anu Tarvaisen ekaluokalla olevan erityislapsen koulupäivät venyvät yhdeksäntuntisiksi, joista kaksi tuntia kuluu koulukuljetuksiin. Kuva: Elli Sormunen / Yle

Elokuisena aamuna koulun piha kuhisee lapsia. Kun kello lähestyy puoli yhdeksää, pihaan saapuu yksinäinen auto, josta nousee kaksi ihmistä. Kohta lappeenrantalaisen koulun pihalla seisoo enää Anu Tarvainen. Äiti on tuonut nuorimmaisen lapsensa Vilin kouluun.

Normaalisti Vili kulkee koulumatkan taksilla. 7-vuotias Vili on vilkas down-lapsi. Tänä aamuna äiti toi pojan kouluun, jotta ekaluokkalainen saisi nukkua pidempään.

– Taksilla koulumatkoihin menee ihan hirveän pitkä aika, Anu Tarvainen kertoo.

Vilin koulumatka taksilla kestää 1,5 tuntia. Äidin kyydillä koulumatkaan menee 17 minuuttia.

Anu Tarvainen tekee vuorotyötä lastenosastolla. Yövuoron loputtua hän on hoitanut aamuhommat kotona ja kuskannut poikansa kouluun. Kuva: Elli Sormunen / Yle

Koulupäivä pidempi kuin aikuisen työpäivä

Anu Tarvaisen elämä on haipakkaa. Hän on saapunut koululle suoraan yövuorosta. Tarvainen tekee kolmivuorotyötä lastenosastolla sekä pyörittää arkea pääsääntöisesti yksin viiden lapsen kanssa. Vanhin lapsista on 20-vuotias ja nuorin lapsista on 7-vuotias Vili.

Vili ei käy lähikoulussaan Lappeenrannan Pontuksen kaupunginosassa, vaan hän on erityisopetuksessa toisella puolella kaupunkia sijaitsevassa Voisalmen koulussa.

– Aikamoista vääntöähän tämä on. Vilin asiat koulussa ja koulukyyditys tuovat eniten nyt päänvaivaa äidille, kuvailee Tarvainen tilannettaan.

Koulupäivien kokonaispituus matkoineen ekaluokkalaisella Vilillä on yhdeksän tuntia. Vilin koulutaksi noutaa pojan aamulla seitsemän aikaan. Koulupäivä alkaa kello 8.30 ja loppuu klo 12.30. Sen jälkeen Vili menee iltapäiväkerhoon, jonka jälkeen hän pääsee Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksoten kuljetuksella puolessa tunnissa kotiin. Kotona Vili on neljän jälkeen iltapäivällä.

– Vili tekee ekaluokalla jo pidempää työpäivää kuin virka-aikaa tekevät aikuiset.

Lisäksi koulutaksissa Vili sidotaan penkkiin magneettiliivin avulla liikenneturvallisuuden vuoksi.

– Kyse on turvallisuudesta. Sen ymmärrän täysin. Mutta kun lapsi sidotaan 1,5 tunniksi, sitä en ymmärrä. Lisäksi tilannetta vaikeuttaa se, että lapsi ei itse ymmärrä, miksi hänet sidotaan ja miksi häntä rajoitetaan. Energinen lapsi turhautuu, kun joutuu olemaan penkkiin sidottuna. Magneettiliivin käyttö ei ole laissa määrätty, Tarvainen kertoo.

Anu Tarvainen on yrittänyt ratkoa koulukuljetusongelmaa koulun alettua. Nyt tunnelin päässä näkyy valoa. Kuva: Elli Sormunen / Yle

Turhauttaa, suututtaa, itkettää ja kiukuttaa

Koulumatkoihin kuluu Vilillä aikaa päivittäin kaksi tuntia. Koulun ja kodin välinen matka on noin 12 kilometriä. Äiti kuvailee Viliä vauhdikkaaksi pojaksi, joka on todella väsynyt pitkän päivän jälkeen.

– Väsymyksestä kertoo se, että niinä päivinä kun haen Viliä koulusta, niin hän nukahtaa autoon melkein saman tien.

Anu Tarvaiselle tilanne nostattaa tunteet pintaan.

– Turhauttaa, suututtaa, itkettää, kiukuttaa ja välillä vähän naurattaakin. Viimeiseen asti taistelen, että Vili saisi inhimillisen mittaiset koulupäivät.

Silti ylipitkäksi venyvä koulumatka on säädettyjen lakien raameissa. Tällä hetkellä perusopetuslain mukaan päivittäinen koulumatka odotuksineen saa kestää alakoululaisella enintään 2,5 tuntia.

Koulumatkalle tulee pituutta siksi, että koulutaksi kerää lapsia kyytiin ympäri kaupunkia.

– Pyritään saamaan yhteen kuljetukseen mahdollisimman paljon oppilaita. Ja aikaahan menee, kun lapset haetaan kotipihasta. Erityislapsia haettaessa voi mennä pidempään, selittää Lappeenrannan kaupungininsinööri Olli Hirvonen ajomatkan pituutta.

Vaikka laki mahdollistaa ylipitkiksi venyvät koulumatkat, voisiko asiassa käyttää maalaisjärkeä ja inhimillisyyttä?

– Inhimillisyys on hyvä arvo, mutta tasapuolisuus on meillä tärkeämpi, että koulukuljetukset hoidetaan samalla tavalla ympäri kaupunkia. Lappeenrannan kaupungilta menee tällä hetkellä 2,5 miljoonaa euroa koulukuljetuksiin rahaa, kertoo Hirvonen.

Lappeenrannan kaupungininsinööri Olli Hirvonen kertoo, että koulukuljetuksen matka-aikaa kasvattaa se, että taksi kerää lapsia kyytiin ympäri kaupunkia. Kuva: Elli Sormunen / Yle

Erityislasten ylipitkät koulumatkat ovat yleinen ongelma kautta Suomen

Tarvaisen perheen tilanne ei ole poikkeuksellinen. Yle uutisoi erityislasten ylipitkistä koulupäivistä jo vuonna 2018. Anu Tarvainen kertoo, että aihe puhuttaa edelleen paljon erityislasten vanhempien vertaistukiryhmissä.

– Ongelma on todella yleinen ympäri Suomen, Tarvainen sanoo.

Asiaan otti vuonna 2018 kantaa myös silloinen lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila. Hänen mukaansa erityislasten asema koulukyydeissä pitäisi ottaa paremmin huomioon perusopetuslaissa.

– Tämä kertoo siitä, että lainsäädäntö ei enää toimi, sanoi lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila vuonna 2018.

Pitkään Opetushallituksessa työskennellyt opetusneuvos Leo Pahkin kertoo, että hänen työpöydälleen ei ole tullut vetoomusta koulukuljetusten maksimiajan lyhentämisestä.

Pahkinin mukaan Opetushallituksessa ei myöskään tällä hetkellä ole käynnissä muutosesityksiä koulukuljetuksiin.

Laki luo puitteet, lapsen etu pitäisi silti olla ensisijainen

Lapsiasiavaltuutetun toimistossa ei ole varmuutta, etenikö lapsiasiavaltuutetun havainto suullista vetoomusta pidemmälle. Lapsiasiavaltuutetun toimistosta kerrotaan, että heille tulee edelleen jonkin verran yhteydenottoja aiheesta.

Miksi asia ei ole edennyt eteenpäin lapsiasiavaltuutetun toimistosta lainsäätäjälle, vaikka ongelma ylipitkistä koulumatka-ajoista on ollut tiedossa? Lapsiasiavaltuutetun toimiston ylitarkastaja Katja Mettisen mukaan ongelma ei ole pelkästään lainsäädännössä.

– Tämä on myös kuntatasolla oleva ongelma.

Mettinen tarkoittaa sitä, että lainsäädäntö luo puitteet, joiden raameissa kuntien tulee toimia. Silti kunnat voisivat tehdä myös parempia ratkaisuja kuin laki sanoo.

– Kunnilla on nyt jo velvollisuus huomioida lapsen etu yksilöllisissä päätöksissä sekä ylipäätään lapsia koskevissa yleisissä päätöksissä.

Äitinä Anu Tarvainen on taistellut viime viikot lapsen etu mielessä. Tarvainen uskoo, että kunnat ajattelevat kuitenkin tilannetta raha edellä.

– Luulen, että avainsanat ovat kustannustehokkuus, säästöt ja raha, jotka tilanteeseen vaikuttavat, Tarvainen toteaa.

Lainsäädännön muutosten sijaan Opetushallitus on julkaissut tämän vuoden alussa koulukuljetusoppaan (siirryt toiseen palveluun), joka on tarkoitettu kunnille, kouluille, liikennöitsijöille sekä vanhemmille. Opetushallitus teki uuden oppaan, koska monet koulukuljetukseen vaikuttavat säännökset ovat muuttuneet sitten edellisen oppaan, joka julkaistiin 10 vuotta sitten.

Suurimpia muutoksia uudessa oppaassa aiempaan verrattuna oli se, että koulukuljetuksen piiriin tulivat myös esiopetuksen oppilaat. Lisäksi toinen merkittävä muutos oli se, että opasta tehneessä työryhmässä oli tällä kertaa mukana myös Suomen vanhempainliitto.

– Kodin kannalta tärkeitä asioita ja vanhempien ajatuksia saatiin myös mukaan oppaaseen, sanoo Opetushallituksen opetusneuvos Leo Pahkin, joka oli myös opasta tehneen työryhmän puheenjohtaja.

Lappeenrannassa Voisalmen koulussa on sekä yleisopetuksen että erityisopetuksen luokkia. Kuva: Elli Sormunen / Yle

Valoa tunnelin päässä

Koulujen alettua Anu Tarvainen on ollut yhteydessä Lappeenrannan kaupunkiin ja yrittänyt ratkaista erityislapsensa koulukyytiä, mutta turhaan. Viikon tilannetta ratkottuaan äiti puhui myös koulutaksin kuljettajan kanssa. Tarvaisen mukaan myös kuljettaja on ensimmäisten viikkojen jälkeen sitä mieltä, että Vili on liian levoton kulkemaan sidottuna 1,5 tunnin koulumatkaa.

– Soitin nyt lääkärille, ja hän oli huolissaan Vilin tilanteesta. Ensimmäisten kouluviikkojen sujuminen on erittäin tärkeää Vilin tulevaisuuden kannalta.

Tarvaisen perheen ekaluokkalaisen koulutaival ei ole alkanut siis erityisen hyvin. Äiti kertoi viime viikon lopulla, että koulukyytien lisäksi ongelmia on tuottanut iltapäiväkerhon avustajaongelmat.

– Tänään, kun vein Vilin kouluun, niin hän viittoi koko matkan, että mennään takaisin kotiin.

Silti pientä valoa tunnelin päässä on näkyvissä.

– Lääkäri tekee nyt lausunnon Vilin tilanteesta. Lausunnon saamisen jälkeen kaupungin tai terveyspiirin olisi tarjottava Vilille nopeampi kyyti kouluun.

Otsikkoa muokattu 5.11. klo 14.11: "Vili istuu sidottuna autossa 1,5 tuntia" muokattu muotoon "Vilin pitäisi istua sidottuna autossa 1,5 tuntia". Muokkauksen syy on se, että koulukyydeissä käytettyä magneettiliiviä Vilin ei tarvinnut käyttää, koska hänen vanhempansa veivät pojan kouluun itse.