1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. ilmastonmuutos

Ekonomistit Ylelle: Ilmastonmuutoksesta on tulossa sokki taloudelle, ja se voi vaikuttaa kaikkeen hinnoista veroihin – katso 11:n ison muutoksen lista

Poliittisten päättäjien kannattaisi ekonomistien mielestä arvioida ilmastonmuutoksesta aiheutuvat muutostarpeet kiireen vilkkaa. Sään ääri-ilmiöt tekevät talouden ennustamisesta entistä vaikeampaa. Edessä on iso rakennemuutos, ennakoi 14 talouden asiantuntijaa Ylen kyselyssä.

Ekonomistien mukaan taloudellinen epävarmuus lisääntyy ilmastonmuutoksessa ja luvassa voi olla taloussokkeja. Hanasaaren voimalaitos Helsingissä toukokuussa 2021. Kuva: Silja Viitala / Yle

Miten ilmastonmuutos vaikuttaa talouteen ja talousennustuksiin? Lähivuosina ei vielä kovin paljoa, mutta pidemmällä aikavälillä rajustikin.

Näin voi tiivistää 14 ekonomistin arviot Ylen kyselyssä. Heidän mielestään on selvää, että usean vuoden päähän ulottuvat talousennusteet vaikeutuvat huomattavasti ilmastonmuutoksessa.

Tähän asti on ajateltu, että siirtymä kohti ympäristön paremmin huomioivaa talousjärjestelmää on sulava ja kitkaton. Nyt on alkanut näyttää mahdolliselta myös äkillinen jytky, jossa jonkin luonnonkatastrofin seurauksena joudutaan tekemään pikaisia päätöksiä.

Kokosimme ekonomistien sähköpostivastauksista ja haastatteluista 11 kohdan listan siitä, mitä taloudessa voi olla luvassa.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

1. Raaka-aineista pulaa

Ilmastotieteilijät ennustavat maapallon lämpenemisen lisäävän sateita talvikuukausina ja kuivuutta kesäisin. Sekä myrskyjen aiheuttamia metsätuhoja että tuhohyönteisiä esiintyy Suomessakin tulevaisuudessa todennäköisesti nykyistä enemmän Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n mukaan.

Kuivuus lisää esimerkiksi metsäpalojen mahdollisuutta.

– Nämä ilmiöt voivat vaikuttaa myös vientiteollisuuden keskeisen raaka-aineen saatavuuteen ja hintoihin, VATT:n johtava tutkija Marita Laukkanen arvioi.

Työ- ja elinkeinoministeriön alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen nostaa esiin saman riskin: raaka-aineita on saatavilla vähemmän ilmastonmuutoksen aiheuttamissa satovahingoissa.

– Tulvat ja kuivuus, jotka ovat ilmastonmuutoksen konkreettisia ilmentymiä, tuottavat yllättäviä vaikutuksia talouteen raaka-aineiden ja siten hintojen kautta, Pylkkänen sanoo.

Kun kotimainen tuotanto vähenee, myös vienti supistuu. Raaka-aineita on pakko tuoda ulkomailta. Se heikentää Suomen kauppatasetta eli ulkomaankaupan tasapainoa.

Pitkillä kuivuusjaksoilla esimerkiksi sähköä saadaan vesivoimasta vähemmän kuin normaalisti. Silloin voidaan joutua turvautumaan tuontisähköön.

OP:n pääekonomisti Reijo Heiskasen mukaan sään ääri-ilmiöillä voi olla talouskasvuun merkittävia vaikutuksia myös lyhyellä aikavälillä, jos ne heiluttavat raaka-aineiden hintoja.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

2. Taloussokkeja edessä

Kun hiilidioksidipäästöt ovat aiemmin olleet ilmaisia, nykyisin ilmakehän saastuttamisesta peritään korvausta. Yhä useampi ala liitetään jatkossa päästökauppaan, jolloin yritykset joutuvat ostamaan päästöoikeuksia.

Tässä "tuotantosokissa" osa teknologiasta ja tuotantolaitoksista muuttuu kannattamattomiksi. Jotkut koneet ja laitteet menettävät täysin arvonsa.

Osa pääomakannasta pitää hävittää ja korvata ympäristöystävällisemmällä vaihtoehdolla. Työntekijöiltä vaaditaan kouluttautumista uuden teknologian käyttäjiksi tai kokonaan uusiin ammatteihin.

– Vihreän siirtymän mittaluokka on niin suuri, että sillä on merkittäviä taloudellisia vaikutuksia. Talouskasvun painopiste siirtyy enemmän investointeihin, kun korvaavia tuotantolaitoksia ja teknologioita otetaan käyttöön, Helsingin kaupungin pääekonomisti Mikko Kiesiläinen kuvailee.

Soste ry:n eli sosiaali- ja terveysalan järjestöjen pääekonomisti Jussi Ahokas uskoo, että tulossa on "valtava tarjontapuolen sokki".

– Se on sellainen rakennemuutossokki, jossa meidän täytyy uusia olemisen tapa maapallolla. Se, mitä olemme aiemmin tuottaneet, pitää ajatella uusiksi, Ahokas sanoo.

3. Hinnat voivat nousta

EU:n päästöoikeuksien hinta on jo noussut jyrkästi viime vuodesta lähtien. Jos päästöjen hinta maailmanmarkkinoilla moninkertaistuu, seurauksena voi olla jopa vuonna 1973 alkaneen öljykriisin kaltainen hintasokki maailmantaloudelle, ekonomisti Jean Pisany-Ferry kirjoittaa tuoreessa analyysissään (siirryt toiseen palveluun).

– Jos muutoksia ei aleta tehdä ajoissa, voi tulla sokkeja, joissa joko ympäristön ääri-ilmiöt kasvavat niin suuriksi, että on pakko tehdä nopeasti jotain, tai sitten poliittisilla päätöksillä joudutaan hirveässä kiireessä tekemään päästövähennyksiä, EVA:n pääekonomisti Sanna Kurronen sanoo.

Kun ilmastonmuutos samalla pakottaa yrityksiä investoimaan uuteen teknologiaan, ne siirtävät laskua hintoihin. Kuluttajahinnat voivat ainakin alkuun kallistua. Inflaation kiihtyessä keskuspankeille tulee painetta nostaa korkoja.

– Lyhyellä aikavälillä voivat nousta sellaisten asioiden hinnat, mistä on tottunut maksamaan vain vähän, Jussi Ahokas sanoo.

Elintarvikkeista esimerkiksi kahvin, viinin ja joidenkin hedelmien hinta onkin noussut Euroopassa tänä kesänä, kun kuivuus, halla ja toisaalta home ovat tuhonneet satoa poikkeuksellisissa säissä.

Päästökaupan laajentuminen tieliikenteeseen taas korottaa autoilun hintaa.

– Siirtymä uudenlaisiin energiamuotoihin aiheuttaa pulaa, ja samaan aikaan osan tuotteista hinnat laskevat rajusti, kun siellä on ylitarjontaa, Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu arvioi.

4. Alueiden kehitys erkaantuu

Kun hiilipäästöjen hinta nousee, se voi vaikuttaa joidenkin alojen tuotannon mahdollisuuksiin ja kannattavuuteen jyrkästikin, Helsingin yliopiston työelämäprofessori Vesa Vihriälä arvioi.

– Rajoitusten kohteina olevat toiminnot ja teknologiat kärsivät, ja niiden korvikkeet ja korvikkeiden kehitystyö hyötyvät.

Vihriälän mukaan tällä on merkitystä ennen kaikkea alueiden talouskehitykselle, koska toimialarakenteet poikkeavat toisistaan eri puolilla Suomea.

– Koko kansantalouden tasolla vaikutukset ovat pienemmät, koska eri toimialojen reaktiot kumoavat toisiaan, Vihriälä sanoo.

5. Verotulot jaetaan uudella tavalla

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Ilmastonmuutos vaikuttaa myös verotukseen ja siihen, miten yhteistä pottia jaetaan.

– Jo nyt on suunnitteilla hiiliveroja ja hiilitulleja. Hiiliperusteiset verot nousevat ja toisella puolella vähähiilisiä investointeja tuetaan, Sosten Jussi Ahokas sanoo.

Kasvihuonepäästöistä kerättävät haittamaksut iskevät joihinkin väestöryhmiin pahemmin kuin toisiin.

– Esimerkiksi öljylämmityksestä pitää maksaa enemmän haja-asutusalueilla, ja sen takia verotuloja on syytäkin jakaa uudella tavalla tulonsiirtoina tietyille ihmisille, EVA:n Sanna Kurronen pohtii.

Valtion tulonsaanti vaikeutuu, kun se ei enää saa polttoaineveron tuottoja.

– Se on ollut tärkeä tulonlähde valtiolle, joten kyllä se varmaan jotenkin pitää korvata, Nordean Tuuli Koivu sanoo.

6. Tuottavuus kärsii

Sään ääri-ilmiöt kuten tulvat tai lumimyrskyt voivat konkreettisesti estää työntekijöitä pääsemästä työpaikoilleen. Helleaallot vaikuttavat myös työntekijöiden jaksamiseen.

YK:n mukaan ilmastonmuutoksen vaikutukset työpaikoilla voivat johtaa valtaviin tuottavuuden menetyksiin (siirryt toiseen palveluun) jo tällä vuosikymmenellä.

– Työn tuottavuus voi heikentyä ilmastonmuutoksen myötä esimerkiksi kuumuuden ja lisääntyneen sairastavuuden vuoksi. Toisaalta paljon riippuu myös siitä, millaisia sopeutumistoimia tehdään, VATT:n Marita Laukkanen sanoo.

7. Iskuja valtioiden talouteen

Suomen talous kärsii mallinnusten mukaan ilmastonmuutoksesta vähemmän kuin maailman maat keskimäärin. Tuotteiden tarjontaketjut ovat kuitenkin maailmanlaajuisia, jolloin yhden maan ongelmista tulee kaikkien maiden ongelma, huomauttavat Etlan Markku Lehmus, SAK:n Anni Marttinen ja VATT:n Marita Laukkanen. Kuva: Antti Haanpää / Yle, SAK, Kristofer Andersson / Yle

Jo päätetyillä ilmastotoimilla maailmanlaajuinen talouskasvu saattaa heikentyä (siirryt toiseen palveluun). Ilman mitään toimenpiteitä kurssin kääntämiseksi lasku voi nousta moninkertaiseksi.

Suurimmassa vaarassa ovat useiden ilmastotyyppien maat kuten Kiina, Venäjä tai Afrikan manner. Etelässä talousriski on suurempi kuin pohjoisessa.

Tuoreen tutkimuksen mukaan (siirryt toiseen palveluun) ilmastonmuutos voi heikentää etenkin sellaisten sääilmiöille herkkien valtioiden rahoitusasemaa, jotka eivät ole valmistautuneet lämpenemisen seurauksiin.

– Pidemmän aikavälin ennusteissa ilmastonmuutos näkyy erityisesti monissa nousevissa talouksissa, joissa vaikkapa maatalouden tuotanto-olosuhteet heikentyvät, Nordean Tuuli Koivu sanoo.

Moni Ylen haastattelema ekonomisti neuvoo Suomenkin päättäjiä kartoittamaan oman maan haavoittuvuudet.

Sveitsiläisen Swiss Re -jälleenvakuutusyhtiön mukaan (siirryt toiseen palveluun) Suomi kuuluu talouksiin, jotka selviävät ilmastokriisistä muita kuivemmin jaloin. Se ei kuitenkaan tarkoita Suomen olevan suojassa ilmastoriskeiltä, SAK:n ekonomisti Anni Marttinen korostaa.

Ilmastoriskejä liittyy niin kansainväliseen kauppaan, tuotantoketjuihin kuin maailman muuttoliikkeisiinkin eli ilmastopakolaisuuden yleistymiseen.

– Ilmastotoimilla voimme vaikuttaa omaan ja muun maailman kykyyn vähentää ilmastoriskejä. Jos ilmaston lämpenemistä ei pysäytetä, maailman talousjättien ilmastoriskit näkyvät myös Suomessa, Marttinen ennakoi.

8. Talouden mittaristo uusiksi

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

EVA:n Sanna Kurrosen mukaan taloustieteessä haetaan jo (siirryt toiseen palveluun) uusia tapoja huomioida biodiversiteetti ja talouden luontovaikutukset kansantalouden tilinpidossa.

Luonnon monimuotoisuuden ja ilmaston tila on syytä ajatella luontovarallisuutena, jonka kuluminen pitäisi Kurrosen mielestä ottaa huomioon.

– Ilmastopäästöille mittareita on jo, mutta luontokadon osalta mittaristo on vielä pahasti vajavainen, hän sanoo.

Ongelman "mittaluokka, monimutkaisuus ja aikajänne" ovat sellaisia, että Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesalan mielestä ne vaikuttavat talouden skenaarioihin useiden vuosien ja vuosikymmenten perspektiivillä.

– Talouden suhdanne-ennusteissa aikahorisontti on nyt tähän [ilmastonmuutokseen] suhteutettuna kovin lyhyt, yleensä pari kolme vuotta, Vesala sanoo.

9. Suomen metsätalous muuttuu

Muiden raaka-aineiden ohella ilmastonmuutos voi tuoda häiriöitä puumarkkinoille. Suomen metsäsektori on toistaiseksi välttynyt pahoilta tuhoilta, jotka ovat koetelleet monia muita maita.

– Pitkät hellejaksot nostavat niiden todennäköisyyttä, joten alalla luonnollisesti mietitään varautumista, Metsäteollisuus ry:n pääekonomisti Maarit Lindström sanoo.

Ääri-ilmiöt ovat yllättäviä, ja siksi niiden ottaminen huomioon lyhyen aikavälin talousennusteissa on vaikeaa.

– Metsänomistajat käyttävät vakuutusturvaa aiempaa enemmän esimerkiksi myrsky- ja tuulituhojen, metsäpalojen ja eläintuhojen kattamiseksi, Lindström kertoo.

Ilmastonmuutos vaikuttaa talouden rakenteisiin myös niin, että puupohjaisten tuotteiden kysyntä kasvaa. Se kasvattaa suomalaisen metsäteollisuuden markkinoita maailmalla.

Suomalaiset metsänomistajat taas voivat hyötyä, jos täkäläisiä metsiä luokitellaan ilmastonmuutoksen edetessä arvokkaiksi hiilivarastoiksi. Silloin puiden jättäminen pystyyn voi olla kannattavampaa kuin niiden kaataminen.

10. Tulevaisuus on sumuisempi

Ilmastonmuutos pitää jatkossa ottaa nykyistä paremmin huomioon etenkin pitkän aikavälin talousennusteissa, arvioivat Kuntarahoituksen Timo Vesala, Helsingin kaupungin Mikko Kiesiläinen ja Akavan Pasi Sorjonen. Kuva: Silja Viitala / Yle, Jari Kovalainen / Yle

Ilmastonmuutos on pidemmän ajan ilmiö, joka on todella vaikea upottaa tyypillisiin talousennusteisiin, Akavan pääekonomisti Pasi Sorjonen arvioi. Se olisi kuitenkin tärkeää etenkin pitkissä ennusteissa.

– On selvää, että pitkän aikavälin ennusteissa ilmastonmuutos otetaan jatkossa huomioon, vaikka se luultavasti on hyvin vaikeaa, Sorjonen sanoo.

Samaa mieltä on STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà. Lyhyen aikavälin ennusteisiin ilmastonmuutos ei tätä nykyä juuri vaikuta.

Sään ääri-ilmiöiden aiheuttamat vahingot eivät näy bruttokansantuotteessa, ja niiden korjaaminen pikemminkin kasvattaa taloutta. Kun taloja vajoaa tulvassa mutaan, se on niiden omistajien varallisuustappio. Kun tilalle rakennetaan uusia taloja, se kasvattaa bruttokansantuotetta.

Pidemmän aikavälin ennusteisiin ilmastonmuutoksen sen sijaan pitäisi vaikuttaa hyvinkin paljon, Lainà arvioi.

– Useimmat pitkän aikavälin ennustemallit ovat vielä erittäin puutteellisia, eikä ilmastonmuutos tai sen ehkäiseminen näy käytännössä mitenkään esimerkiksi valtionvarainministeriön kestävyysvajetta koskevissa laskemissa. Tässä olisi erittäin paljon parannettavaa, Lainà arvostelee.

Nordean Tuuli Koivun mukaan ilmastonmuutos tulee toistaiseksi talousennusteisiin kiertoreittiä.

– Panostukset ilmastonmuutoksen torjuntaan vaikkapa EU:n elvytysrahaston kautta ovat mukana tuoreissa ennusteissamme, Koivu kertoo. Esimerkiksi tulvien aiheuttamat uudelleenrakennustarpeet Saksassa lisäävät hieman Suomen vientikysyntää.

Myös OP:n Reijo Heiskanen uskoo, että talouden ennustaminen kehittyy ilmastonmuutoksen edetessä.

– Pidemmällä aikavälillä joudumme pohtimaan ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä, ja tekemään siihen liittyviä stressitestejä, ja pohtimaan eri skenaarioissa niin talouskasvuun positiivisesti kuin negatiivisestikin vaikuttavia tekijöitä, Heiskanen sanoo.

11. Lopulta hyvinvointi lisääntyy

Pitkällä aikavälillä hiilineutraaliuden saavuttaminen parantaa ihmisten hyvinvointia, kun ilmastonmuutoksen aiheuttamat pahimmat kielteiset vaikutukset saadaan torjutuiksi.

Panostukset ilmastonmuutoksen hillitsemiseen avaavat mahdollisuuksia, Kuntarahoituksen Timo Vesala sanoo.

Jotta ekologisesta kriisistä saadaan ote, tarvitaan tulevina vuosina talouden rakennemuutosta. Se edellyttää suuria investointeja ja roimasti uutta tutkimusta.

– Investoinnit vihreään siirtymään voivat kiihdyttää innovaatioita ja tuottavuutta, ja edesauttaa siten pääsemistä paitsi kestävämmälle myös korkeammalle pitkän aikavälin kasvu-uralle, Vesala sanoo.

Investoinnit ovat kapitalistisen rahatalouden moottori, kun ne luovat talouteen tuloja, Jussi Ahokas selittää.

– Investointisektorilta kysyntää leviää siten kulutustavara- ja palvelualoille, ja hyvän kehä taloudessa on valmis. Jos ekologinen jälleenrakennus lähtee käyntiin, voi olla, että kasvuennusteet muuttuvat pysyvästi korkeammiksi kuin mihin on viime vuosikymmeninä totuttu, Ahokas visioi.

Sanna Kurrosen mielestä Suomella on mahdollisuus teknologisen osaamisensa ansiosta olla tässä "globaalissa megatrendissä" mukana, ja saada siitä kokoaan suurempi osuus. Näin ilmastonmuutoksen torjunnasta voi tulla Suomelle myös kasvun lähde.

Lue lisää:

Ilmaston lämpeneminen tuskin pysähtyy tavoiteltuun 1,5 asteeseen – kansainvälinen ilmastopaneeli luo hälyttävän kuvan uudella raportillaan

Tulvat yleistyvät ja kuivia jaksoja tulee lisää Suomeenkin – "Kaikki on silti meidän käsissämme", asiantuntijat tiivistivät ilmastoraportin viestin

Uusi raportti: Tiukat ilmastotavoitteet ja talouskasvu voidaan yhdistää – näillä toimilla se onnistuu, jos onnistuu