1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Afganistan

EU:lla on heikosti keinoja vaikuttaa Afganistanin kriisiin ja evakuointeihin – unioni yrittää luoda nopeasti yhteyttä Taliban-hallintoon

EU:n olisi saatava evakuoitua Kabulista tuhansia ihmisiä. Asia on kuitenkin Talibanin käsissä. Kabuliin lähetetty EU-virkamiestiimi hakee kontaktia Taliban-johtoon.

Kabulin kansainvälinen lentokenttä on yhdysvaltalaissotilaiden hallussa. Kuva: Isaiah Campbell / AFP

Ruotsalainen diplomaatti Tomas Niklasson on hankalan paikan edessä.

Hänen pitäisi hoitaa noin 300 EU-edustustolle työtä tehnyttä afganistanilaista Talibanin kontrollipisteiden läpi Kabulin lentokentälle ja ulos maasta.

Niklasson on EU:n Afganistanin-erityisedustaja, ja hänen apunaan on kolme virkamiestä.

Tehtävä on muutenkin raskas. Heidän on myös määrä luoda yhteyksiä Taliban-hallintoon ja koordinoida EU-kansalaisten evakuointia sekä eri maiden välistä yhteydenpitoa paikan päällä.

Euroopan ulkosuhdehallinto EEAS vahvisti torstaina Ylelle, että Niklasson on matkalla Kabuliin. Yksityiskohtia ei turvallisuussyistä kerrota.

EU:n korkea ulkopoliittinen edustaja Josep Borrell vahvisti Niklassonin tehtävän ja kokoonpanon torstaiaamuna.

– On EU:n moraalinen velvollisuus pelastaa niin monta EU:lle työskennellyttä afganistanilaista kuin suinkin mahdollista, Borrell sanoi.

Tomas Niklasson vasemmalla. Hänen vieressään YK:n pääjohtajan Afganistan-edustaja Jean Arnault. Kuva: Karim Jaafar / AFP

EU on Yhdysvaltain ja Naton varassa

EU-kansalaisten ja vaarassa olevien afganistanilaisten evakuointi maasta on hankala, osin ehkä mahdotonkin tehtävä.

Onnistuminen ei ole EU:n omissa käsissä.

– EU:n toimintamahdollisuudet ovat melko rajalliset, arvioi Ulkopoliittisen instituutin EU-ohjelmajohtaja Juha Jokela.

Evakuoitavia on useita tuhansia, jopa kymmeniätuhansia. Kokonaismäärää ei tiedetä, mutta pelkästään liittokansleri Angela Merkel on puhunut Saksan kohdalla noin 10 000 evakuoitavasta (siirryt toiseen palveluun). Suomi on ilmoittanut haluavansa evakuoida 240 henkilöä.

Kabulin lentokenttä on pysynyt toiminnassa, koska se on Yhdysvaltain joukkojen hallinnassa. Ketkä lentokentälle pääsevät, on sen sijaan täysin Talibanin armoilla.

Torstaina muun muassa BBC on kertonut (siirryt toiseen palveluun), että Taliban on päästänyt lentokentälle vain ulkomaalaisia, ei afganistanilaisia.

Euroopasta alueelle lennettyjen evakuointikoneiden täyttäminen riippuu siitä, saako EU ylipäätään evakuoitaviaan koneisiin.

Espanjan ilmavoimien evakuointikone Kabulin lentokentällä. Kuva: Handout / AFP

Yhteyttä Talibaniin haetaan pikavauhtia

Nopeita vipuvarsia Taliban-hallinnon suuntaan ei juuri ole.

Ensisijaista on, että Niklassonin tiimi ja korkea edustaja Borrell pyrkivät luomaan Talibaniin keskusteluyhteyden.

– Arvioni on, että väyliä haetaan kaikin keinoin. On EU:n ja Borrellin toimintatapojen mukaista, että Kabulin hallintoon saataisiin jonkinlainen keskusteluyhteys, sanoo Matti Nissinen ulkoministeriöstä.

Hän on EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan yksikön päällikkö ja korostaa, että keskusteluyhteyden hakeminen ei tarkoita Taliban-hallinnon tunnustamista.

EU-maat ovat lähettäneet naapurimaihin evakuointikoneita, ja yksittäiset jäsenmaat ovat komentaneet mukaan pieniä sotilasryhmiä turvaksi. EU-joukkojen lähettämisestä alueelle turvaamaan evakuointeja ei ole puhuttu.

– EU:lla on jatkuvassa valmiudessa 1 500 sotilaan taisteluosastot, joita voidaan käyttää vaativiin operaatioihin kuten humanitaaristen operaatioiden suojaamiseen. Ne voitaisiin periaatteessa lähettää Afganistaniin tai lähialueelle, mutta tästä ei ole keskusteltu, EU-ohjelmajohtaja Jokela arvioi.

Tämä johtuu siitä, että Yhdysvallat ja Nato kontrolloivat Kabulin lentokenttää sotilaallisesti. EU ei katso lisäjoukkojen lähettämisestä olevan hyötyä ainakaan tässä tilanteessa.

Tukea Afganistaniin ja naapurimaihin

Taloudelliset painostuskeinot ja kannustimet ovat EU:n pitkän aikavälin toivo.

Jos Afganistan haluaa pysyä mukana maailmankaupassa, sen on ainakin jossain määrin sitouduttava kansainvälisen yhteisön ehtoihin. Taliban-hallinto on jo ilmoittanut kiinnostustaan (siirryt toiseen palveluun) myös avustusohjelmien jatkamiseen.

EU:n Afganistanille antamaan kehitysapuun on varattu vuosille 2021–2024 noin 1,2 miljardia euroa (siirryt toiseen palveluun). Se on toistaiseksi jäissä. Mutta humanitaarinen apu jatkuu. Suomikin ilmoitti antavansa (siirryt toiseen palveluun) YK:n kautta kolme miljoonaa euroa lisää ihmisten auttamiseen paikan päällä.

– Tarve humanitaariselle avulle on suuri. Tätä tukea myös Suomi haluaisi jatkaa. Mutta on tärkeää, että YK ja EU ottavat tilanteessa vahvan koordinaatioroolin, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari (sd.) sanoo.

– Kehitysavun jatkamiselle on selvät ehdot. Jos ihmisoikeuksia kunnioitetaan, järjestöjen rahoittamista voidaan jatkaa. Mutta Suomi ei anna rahoitusta Taliban-hallinnolle, hän lisää.

Heti kun evakuointivaihe on ohi, EU:n katseet kääntyvät Afganistanin naapurimaihin.

Niihin on odotettavissa EU-apua Afganistanista pakenevien ihmisten auttamiseksi. Pakolaistilanteen hoitaminen lähimaissa ratkaisee, lähtevätkö ihmiset alueelta eteenpäin kohti muita maita, myös Eurooppaa.

Keskellä EU:n ulkopoliittinen edustaja Josep Borrell, vierellä Saksan liittokansleri Angela Merkel ja YK:n pääsihteeri António Guterres. Kolmikolla on paljon vastuuta Afganistan-yhteistyön sujumisesta. Kuva: Simone Kuhlme / AOP

Niklasson: Talibanin muuttumisesta ei merkkejä

Yhdysvaltain vetäytymisestä ja EU:n omasta toiminnasta on kuultu kipakkaa kritiikkiä.

On kysytty, miksi Afganistanin nopea romahtaminen tuli yllätyksenä, miksi evakuointeihin ryhdyttiin vasta viime hetkessä ja miksi EU on jälleen muiden valtablokkien toimien varassa.

Tämän jälkipyykin pesu on vasta alussa. Akuutimpi kysymys on, onko Taliban samanlainen hirmuhallinto kuin aiemminkin.

Siitä hakee ensimmäisenä tietoa Kabuliin tiiminsä kanssa lähetetty erityisedustaja Tomas Niklasson.

Niklasson tapasi Talibanin johtoa Qatarin Dohassa vain päiviä ennen kuin Taliban-joukot etenivät Kabuliin. Tuolloin hallituksen ja Talibanin joukkojen välille yritettiin vielä löytää sopua, ja Niklasson oli mukana neuvotteluissa.

Afganistanilaiselle TOLO News -medialle hän kertoi näin (siirryt toiseen palveluun):

– Kuulen lupauksia muutoksesta, mutta Talibanin hiljattain miehittämillä alueilla on estetty tyttöjen koulunkäyntiä, katkottu käsiä rangaistuksena, ryöstelty yksityisomaisuutta ja tuhottu julkista omaisuutta. Se ei ole merkki muutoksesta.

Lisää aiheesta:

Haavisto: Lähes 70 Suomen kansalaista pyytänyt evakuointiapua Afganistanista – ”Olemme lähettäneet kaksi virkamiestä Kabulin lentokentälle"

Näin Pohjoismaat kertovat evakuoinneista – keskustelua myös turvapaikanhakijoiden määristä ja kritiikkiä evakuointien myöhästymisistä

Maailma voi yhä auttaa Afganistania – asiantuntijat listaavat keinoiksi neuvottelut, ihmisoikeuksiin sidotun avun ja jopa uuden sotilaallisen väliintulon