1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Tenojoki

Tenojoki täyttyi vieraslajiksi luokitelluista kyttyrälohista, ja tutkijoita ja paikallisia se huolettaa – kalat uhkaavat atlantinlohta ja mätänevät jokeen

Kyttyrälohi valtasi Suomen ja Norjan Jäämereen laskevat lohijoet tänä kesänä. Luken mukaan Tenossa on nyt enemmän kyttyrälohia kuin joen alkuperäistä atlantinlohia. Paikalliset ja tutkijat pelkäävät, että vieraslaji on tullut jäädäkseen.

Kyttyrälohia Tenojoessa.
Tyynenmeren kyttyrälohen määrä on kasvanut Tenojoessa räjähdysmäisesti. Edellisestä, kahden vuoden takaisesta huippuvuodesta määrä on tutkija Panu Orellin mukaan jopa kymmenkertaistunut. Video: Panu Orell / Luke

Tenolla eletään historiallista kesää. Vesistön oman lohilajin eli atlantinlohen pyynti on kielletty kantojen uhkaavan heikentymisen vuoksi. Samalla jokeen on noussut massoittain vieraslajia, Tyynenmeren kyttyrälohta.

Luonnonvarakeskusken tutkija Panu Orellin mukaan vuodesta 2017 alkanut kyttyrälohikannan raju kasvu on yllättänyt.

Syynä kiihtymiseen on todennäköisesti vesien lämpeneminen, joka on luonut paremmat olosuhteet alkujaan hieman eteläisemmän lajin lisääntymiselle.

– Vaikka meillä ei ole ihan lopulliset luvut käytettävissä, niin kyllä Teno on muuttunut kyttyrälohijoeksi. Kyttyrälohta on selvästi enemmän kuin meidän omaa atlantinlohta, sanoo Orell.

Kyttyrälohen elinkaari on kaksi vuotta ja siksi kudun tulos nähdään aina kahden vuoden välein. Nyt vieraslajin määrä on Orellin mukaan vähintäänkin kymmenkertainen edelliseen huippuvuoteen 2019 verrattuna.

Tenoon on tänä kesänä noussut arviolta 70 000 lohta, joista jopa 50 000 voi olla vieraslajia.

Tyynenmeren kyttyrälohen toivat Kuolan ja Vienanmeren jokiin Venäjän siirtoistutukset 1950-luvulla.

Lue lisää: Palaako lohen kalastus Tenolla ennalleen enää koskaan? Listasimme pohjoisen lohen viisi elämän ja kuoleman kysymystä

Tenojoen rannalla Vetsikossa asuva Kati Eriksen on järkyttynyt kotijokeen nousseiden kyttyrälohien määrästä. Kuva: Anneli Lappalainen / Yle

Mätänevät kalat rehevöittävät Tenoa?

Kudun jälkeen kaikki kalat rappeutuvat ja kuolevat jokeen. Kuolemaan tekeviä ja mätäneviä kaloja näkee nyt Tenolla.

Tenonvarren ihmisiä muutos hirvittää, kuten Utsjoen Vetsikossa asuvaa Kati Erikseniä, jonka kotirannassa on myös kuolleita kyttyrälohia.

– Onhan se ihan järkyttävää, että tämmöiset määrät tulee. Onhan tätä ollut ennenkin toki, mutta ei tällaisia valtavia määriä, sanoo Eriksen.

Eriksenin mukaan Teno on muutenkin rehevöitynyt, ja se näkyy pohjakiven limoittumisena. Tenon jäät sulavat nykyään sohjona paikalleen eikä lauttoina tapahtuva jäänlähtö entiseen tapaan puhdista pohjaa.

Paikallisia arveluttaa, lisääkö kymmenien tuhansien kuolleiden kyttyrälohien mätäneminen rehevöitymistä.

Ilmari Tapiolan mielestä Tenon atlantinlohen huonon tilanteen taustalla ovat myös Norjan lohenkasvattamoiden aiheuttama ravintokato ja taudit ja loiset. Kuva: Anneli Lappalainen / Yle

Suomessa tutkijoiden ja monen paikallisen arvio on, että kyttyrä on tullut jäädäkseen. Sitä mieltä on myös Tenon tuntija, utsjokelainen Ilmari Tapiola.

– Kaipa se on sopeuduttava siihen, että kyttyrälohi tänne nousee. Tietenkin pyyntiä pitäisi silloin alkukesästä tehdä ja myöskin siellä vuonossa, silloin sen liha on vielä hyvä, pohtii Tapiola.

Norja: Kyttyrälohi on lohijokien pahin katastrofi

Tutkija Panu Orellin mukaan kyttyräloheen liittyy riskejä, jos määrä jatkaa rajua kasvua tulevaisuudessa. Kysymys on määristä ja niiden rajoista.

– Jos aletaan lähennellä niitä määriä mitä kyttyrälohen luonnollisella levinneisyysalueella on, jossa Tenon kokoiseen jokeen voi nousta satoja tuhansia tai jopa miljoonia kyttyrälohia, sillä olisi vaikutuksia koko Tenojoen vesistön ekosysteemiin.

Kudulle nousevat kyttyrälohet alkavat mädäntyä jo joessa. Tenon rannoilla haisevia raatoja on vähän väliä. Kuva: Tapani Leisti / Yle

Norjassa viranomaiset ja media ovat huolissaan kyttyrälohen massiivisesta lisääntymisestä. Lajin pelätään levittävän tartuntatauteja ja häiritsevän atlantinlohen kuturauhaa.

Norjan yleisradion NRK:n mukaan (siirryt toiseen palveluun) esimerkiksi Ruijassa Vesisaaren lähellä olevaan Vestre Jakobselviin eli Annijokeen nousee vuosittain 4 000 atlantinlohta. Tänä kesänä joen alaosaan on noussut 15 000 kyttyrälohta, joista 8 600 on onnistuttu pyytämään pois vapaaehtoisvoimin.

Norjassa media puhuu jopa lohijokien suurimmasta luonnonkatastrofista.

Luonnonvarakeskusta vastaavan norjalaisen tutkimuslaitoksen NINA:n mukaan laji voi toimia myös lohenkasvatusteollisuuden tautien ja loisten välittäjänä luonnonlohiin.

Orellin mukaan kyttyrälohien levittämistä tartuntataudeista ei toistaiseksi ole näyttöä, ja ruokavirasto tutkii näytteistä asiaa tänä kesänä.

Norjassa kyttyrälohta on yritetty hävittää joista verkkopyynnillä, mutta heikoin tuloksin. Kyttyrälohta pyydettiin monissa Norjan joissa Ruijassa viimeksi vuonna 2019.

Poistopyynnistä huolimatta jokiin on noussut moninkertainen määrä kyttyrälohta tänä kesänä.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun Yle Tunnuksella torstaihin 19.8. kello 23 saakka.

Lue myös: Norjan lohijoilla raadetaan vieraslajin poiston parissa – Kalastajan mukaan kyttyrälohia on niin paljon, että niitä voi käsin pyytää koskesta