1. yle.fi
  2. Yle Uutiset
  3. ilmastonmuutoksen hillitseminen

Yleisö on MM-rallin suurin ilmasto-ongelma – kisajärjestäjä hyvittää kasvihuonepäästöjä istuttamalla jämsäläiselle turvesuolle metsää

Suomen MM-ralli haluaa olla hiilineutraali suurtapahtuma vuoteen 2030 mennessä. Jyväskylän yliopiston ekologian professori ja Suomen Luontopaneelin puheenjohtaja Janne Kotiaho tutki Ylen pyynnöstä, ovatko hyvityssuunnitelmat todellisia ja riittäviä vai onko kyse viherpesusta.

AKK Sportsin ja Neovan työntekijöitä istuttamassa suolle kuusta.
Neova Oy eli entinen Vapo myi rallin järjestäjälle, AKK Sportsille, 25 hehtaaria entistä turvesuota Jämsässä. AKK hyvittää kisan päästöjä istuttamalla suolle 50 000 tainta hiilinieluksi.

Moottoriurheilu ei ole ollut edelläkävijä ilmastonmuutoksen torjunnassa, mutta AKK Sports Oy haluaa Jyväskylän MM-rallista maailman vastuullisimman kisan ja esikuvan myös muille suurtapahtumille. AKK Sports vastaa rallin järjestämisestä.

– Olemme jo vuodesta 2017 dokumentoineet hiilijalanjälkeä, pienentäneet systemaattisesti päästöjä ja kehittäneet ympäristövastuullisuutta, kertoo Suomen MM-rallin kilpailusihteeri ja vastuullisuuspäällikkö Viivi Firat.

MM-rallilla on Jyväskylässä jo 70 vuoden historia. Viime vuonna kisa peruttiin koronan vuoksi. Tänä vuonna juhlaralli järjestetään koronarajoitusten puitteissa 1.– 3. lokakuuta – joko yleisön kera, ilman yleisöä tai jotain siltä väliltä.

Suomen MM-ralli on osa FIA:n maailmanmestaruussarjaa ja Suomen suurin vuosittainen urheilutapahtuma. Vuoden 2019 nelipäiväinen tapahtuma tavoitti Keski-Suomen sorateillä ja Jyväskylässä yhteensä 300 000 katsojaa.

Suomen MM-rallin kilpailusihteeri ja vastuullisuuspäällikkö Viivi Firat kokee itsekin välillä ilmastoahdistusta. Kuva: Petri Aaltonen / Yle

Yleisö aiheuttaa valtaosan päästöistä

Jyväskylän rallin aikana bensaa palaa, kun kymmenettuhannet kisaturistit saapuvat omilla autoillaan kisaa seuraamaan. Vastoin yleistä mielikuvaa, valtaosa rallin päästöistä syntyy yleisön liikkeistä ja toiminnasta.

Konsulttiyhtiö Afryn laskelmissa vuoden 2019 rallissa kaikki kasvihuonekaasut olivat yhteensä noin 3 800 tonnia. Yleisön osuus on noin 3 600 tonnia.

Järjestäjän eli AKK Sportsin osuus päästökuormasta on vain noin 150 tonnia ja varsinaisten kisa-autojen noin 80 tonnia.

Yleisön päästöjä ralli hillitsee lisäämällä joukkoliikennemahdollisuuksia, keskustasta löytyvällä huoltoparkilla ja kaupunkierikoiskokeilla sekä bussikyydeillä maastoerikoiskokeille.

– Suosittelemme myös kimppakyytejä eli täysillä autoilla rallia seuraamaan. Ja totta kai isossa kuvassa autokanta muuttuu, sähkö- ja hybridiautot lisääntyvät, Viivi Firat kertoo.

Kakariston erikoiskoe Ouninpohjan lähellä vetää sankoin joukoin yleisöä monenlaisilla ajoneuvoilla ja päästöjä syntyy. Kuva: Tomi Hänninen

Rallin ilmastokuorma on lastattu useilla päästöillä

Ison rallitapahtuman hiilijalanjälki syntyy monista tekijöistä. Paljonko teillä on suolausta ja pölynsidontaa? Montako autoa organisaatiolla on, ja mikä on sähkö- ja hybridiautojen osuus? Polttoaineen määrä ja laatu? Käytetäänkö biodieseliä ja ladataanko sähköautot uusiutuvalla sähköllä?

Hiilijalanjälkeen lasketaan myös henkilökunnan vaatteet, toimiston painotuotteet sekä paperin laatu ja kierrätys. Iso jälki syntyy jätehuollosta Lutakon huoltoparkissa, jossa on paljon tiimejä pienellä alueella.

Laskelmassa huomioidaan myös sähkönkulutus, generaattoreiden käyttö, asiakastilaisuuksien ruokamäärät, kasvis- ja liharuuan jakautuminen sekä mitä eri jätejakeita kerätään ja millaisilla autoilla.

Oma lukunsa ovat pitkin Keski-Suomea levittäytyvät erikoiskokeet yleisömassoineen.

Kaupunkierikoiskoe Harjulla vähentää päästöjä, kun sitä pääsee katsomaan myös jalkaisin. Kuva: Tomi Hänninen

Hyvitys alkoi istuttamalla siperiankuusi suoaukion laitaan

Autourheilutapahtuman päästöjä ei voi kokonaan poistaa. Niinpä AKK otti yhteyttä energiayhtiö Neovaan, joka on aiemmin tunnettu Vapona. Yhteistyösopimus syntyi ja Neova Oy myi AKK:lle 25 hehtaaria entistä turvesuota Jämsässä.

Ensimmäinen hyvityspuu, siperiankuusi, istutettiin seremoniallisesti elokuussa Pohjansuolle. AKK hyvittää kisan päästöjä istuttamalla suolle 50 000 koivun ja männyn tainta hiilinielua varten. Siperiankuusi valittiin ensimmäiseksi, jotta se erottuu tulevassa männikössä ja koivikossa.

– Tämä ei todellakaan ole viherpesua. Emme päätyneet ostamaan jotain sertifikaattia toiselta puolelta maapalloa, vaan hyvitämme paikallisesti. Rallissa ajettu Ehikin erikoiskoe on kivenheiton päässä Pohjansuosta, Viivi Firat kertaa prosessia.

Ensimmäistä hyvityspuuta Jämsässä olivat istuttamassa Viivi Firat, Riku Bitter, Pekka Tähtinen, Markus Häkkinen AKK Sportsista sekä Ahti Martikainen ja Antti Ala-Fossi Neovasta. Kuva: Petri Aaltonen / Yle

Onko metsän istuttaminen entiselle turvesuolle tehokas tapa kompensoida rallipäästöjä? Jyväskylän yliopiston ekologian professori Janne Kotiaho arvioi MM-rallin suunnitelmaa Ylen pyynnöstä. Kotiaho on myös Suomen luontopaneelin puheenjohtaja.

Kotiaho korostaa, että kompensaatiossa on tehtävä toimenpiteitä, jotka aidosti lisäävät hiilen sidontaa ja vievät hiiltä ilmakehästä varastoon.

– Kompensaatiossa on neljä tärkeää asiaa ja ne summaantuvat kahteen linjaan: ovatko hyvitykset todellisia ja mitattavia sekä lisäisiä ja pysyviä?

Ekologian professori Janne Kotiaho tutkii työkseen ympäristökriisejä ja etsii niihin ratkaisuja. Kuva: Petri Aaltonen / Yle

Rallijärjestäjä vähentää aidosti kasvihuonekaasuja

Ilmastokompensaatioiden kenttä on vielä aika villi. Toistaiseksi ei ole olemassa yhteisiä standardeja siitä, mitä laskelmissa pitää huomioida tai kuinka hyvitykset hoidetaan kunnolla. Alalta löytyy toimijoita, jotka eivät välttämättä tee asioita oikein.

MM-rallin suunnitelmien perusteella Kotiaho arvioi AKK Sportsin olevan tosissaan liikkeellä.

– Heillä on selkeä tavoite ensin vähentää päästöjä niin kuin pitääkin ja sitten kompensoida loppupäästöt istuttamalla puita. Ne sitovat ilmasta hiiltä ja vievät varastoon puuhun ja maaperään. Vaikuttaa siltä, että todellisuus ja mitattavuus on dokumentoitu hankkeessa hyvin.

Vaikka tasapainolaskenta on haastavaa, Suomesta löytyy paljon osaamista metsien kasvun mittaamiseen. Suunnitelma rallipäästöjen hyvittämiseksi perustuu Luonnonvarakeskuksen matematiikkaan, jossa hehtaari keskisuomalaista metsää sitoo 300 tonnia hiiltä sadassa vuodessa.

Pohjansuon 25 hehtaarin hiilinielu riittää Neovan ja AKK:n arvion mukaan neljän vuoden hyvitykseen. Ensimmäisen vuoden istutukset hyvittävät organisaation ja kilpailijoiden päästöt ja kolmena seuraavana vuotena myös yleisön päästöjä.

AKK Sports aikoo jatkaa metsityshankkeita myös ensimmäisen Neova-sopimuksen jälkeen.

Hehtaari jämsäläistä metsää sitoo 300 tonnia hiiltä sadassa vuodessa. Kuva: Petri Aaltonen / Yle

Vielä löytyy myös parannettavaa

Täyttä synninpäästöä professori Kotiaho ei rallin päästöhyvityssuunnitelmille myönnä. Tarkennettavaa ja parannettavaa on hiilinielun lisäisyydessä ja pysyvyydessä sekä hiilineutraalius 2030 -laskelmassa.

– Lisäisyys tarkoittaa sitä, että hiilipäästöjen kompensointitoimien pitää olla sellaisia, joita ei muuten tapahtuisi. Tässä on vielä selvittämistä, mitä turvesuolle tapahtuisi, jos sitä ei laitettaisi rallin kompensaatioon.

On siis laskettava, kuinka paljon mahdolliset muut toimenpiteet olisivat sitoneet hiiltä ja vähennettävä tämä määrä rallin päästöhyvityksestä.

Pysyvyys tarkoittaa sitä, että ilmakehään livahtaneet hiilidioksidipäästöt halutaan pysyvästi takaisin. Suolle istutettu puu imee ilmasta hiiltä ja varastoi sen runkoon ja maaperään. Varaston on myös pysyttävä suolla.

– Hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan vielä tarkennuksia. Miten turvataan se, että alue säilyy yli 100 vuotta hiilen varastona, kysyy Kotiaho ja ehdottaa ratkaisuksi alueen asettamista vapaaehtoisesti luonnonsuojelulain mukaiseen suojeluun.

Neovan viestintäjohtaja Ahti Martikaisen mukaan Pohjansuon turvealueella ei ole aikaisemmin ollut metsää, joten se voidaan laskea rallin järjestämisestä aiheutuvien hiilidioksidipäästöjen kompensaatioon.

– Kymmenen vuotta sitten tuotannosta poistuneelle turvesuolle tuli metsää tai peltoa. Nyt näitä ennallistetaan soiksi, tehdään kosteikkoja ja näille luvitetaan tuulipuistoja, Martikainen listaa.

Neovan viestintäjohtaja Ahti Martikainen ja Pohjansuon ensimmäinen kompensaatiopuu, siperiankuusi. Kuva: Petri Aaltonen / Yle

Maailma muuttuu, niin MM-rallikin

Rallin MM-sarja on autoteollisuuden tavoin muutospaineissa. Jo vuonna 2022 MM-sarja siirtyy hybridiautoihin ja ottaa käyttöön hiilineutraalisti tuotetun synteettisen polttoaineen.

Viivi Firat tunnustaa olevansa sitä ikäluokkaa, joka välillä kokee ilmastoahdistusta. Myös hän itse.

– Totta kai huoli tulevaisuudesta on suuri ja autoteollisuuteen kohdistuvat suurimmat muutospaineet. Ralliautojen kehitys vaikuttaa suoraan teollisuuden ja koko autokannan kehitykseen.

Ekologian professori Janne Kotiaho arvioi hallitusten välisen ilmastopaneelin viestit melko kylmääviksi. Tuoreimmassa raportissa sanotaan hyvin suoraan, että päästöjen torjumisella on kiire. Ilmastohaittojen torjumisen kanssa on samalla huomioitava myös luontohaitat.

Neovan Ahti Martikaisen mukaan tämä kesä on osoittanut, että aika paksunahkainen täytyy olla, jos väittää, että ilmastossa ei ole mitään tapahtunut tai tapahtumassa. Samalla Martikainen muistuttaa, että Suomi on ilmastotoimissa enemmänkin malli muille kuin muut meille.

– Olemme turhan ujoja energiakeskustelussa. Suomi on Euroopan kakkonen uusiutuvan energian tuotannossa ja kärkijoukossa matkalla kohti hiilineutraaliutta. Suomessa tuotetaan sähköä kolme kertaa pienemmillä päästöillä per megawattitunti kuin Saksassa.

Kotiaho odottaa tuloksia meneillään olevista monimuotoisuussopimusten kansainvälisistä neuvotteluista. Pyrkimyksenä on löytää yhteinen näkemys ilmasto- ja luontokriisin hoitoon.

– Varsinaiset toimenpiteet tehdään aina paikallisella tasolla. Suomen hallituksen on kaivettava esiin vaikuttavia toimenpiteitä. Tulevassa talousriihessä on tehtävä tarvittavat päätökset, jotta Suomen hiilineutraalius 2035 tavoite saavutetaan. Kestävyysmurroksen edelläkävijyydessä ei ole muuta kuin voitetettavaa, Kotiaho huomauttaa.

Suomen MM-ralli ajetaan 1.–3. lokakuuta. Yle selostaa ja näyttää rallin kanavillaan.

Jyväskylän MM-ralli on Pohjoismaiden suurin vuosittainen urheilutapahtuma. Kuva: Tomi Hänninen

Lue lisää: