1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. pelastustoimi

Kalajoen maastopalon kalustoa huolletaan ainakin syyskuun loppupuolelle asti – pelkästään letkuja pestään kymmeniä kilometrejä

Kalajoella heinäkuun loppupuolella syttyneen palon sammutustöissä oli kalustoa lukuisilta pelastuslaitoksilta. Kaikki tämä kalusto huolletaan Jokilaaksojen pelastuslaitoksen alueella.

Isoa kalustoa on toimitettu ulkopuoliselle huollettavaksi, mutta esimerkiksi pienempää moottorikalustoa pystytään itse tarkastamaan. Kuvassa Jokilaaksojen pelastuslaitoksen Haapaveden paloauto. Kuva: Sipe Myllyniemi / Yle

Kalustosuunnittelija Ari Tuulenkari Jokilaaksojen pelastuslaitokselta kertoo, että pelastuskalustoa on poistettu maastosta jo alueen jälkivartioinnin aikana, töitä on tehty parisen viikkoa.

Heinäkuun viimeisellä viikolla syttyneessä palossa käytössä oli kalustoa oman alueen lisäksi lukuisilta muilta pelastuslaitoksilta.

Palon sammutuksessa mukana olevaa kalustoa pestään, huolletaan ja lajitellaan ennen muualle palauttamista.

– Oma villi veikkaukseni on, että syyskuun loppupuolella olemme saaneet tämän savotan vietyä pitkälle. Toki rinnalla on naapuripelastuslaitosten kalustojen palauttamiset oikeisiin osoitteisiin, sekä niiden löytäminen.

Tähän mennessä esimerkiksi paloletkuja on pesty arviolta 18 kilometrin verran, kaikkiaan pestävää letkua voi olla 40–50 kilometriä, Ari Tuulenkari arvioi.

– Meillä letkupyykki menee letkunpesuasemille, eli Ylivieskaan ja Raaheen. Kuudesta kahdeksaan tuntia joka päivä pesemme letkuja, Ari Tuulenkari kertoo.

Letkujen lisäksi Jokilaaksojen pelastuslaitos on muun muassa huoltanut moottorikalustoa ja lajitellut liittimiä oikeisiin osoitteisiin meneväksi. Säiliö- ja sammutusautoja voi mennä myös ulkopuoliseen huoltoon.

Muun kaluston huoltovastuuta on jaettu useammalle asemalla. Varsinkin letkujen pesu tulee vielä työllistämään pelastuslaitoksen henkilöä. Siihen tarvitaan 4–6 henkilön panos virka-aikaan syyskuulle asti.

Kalajoen metsäpaloalueella on vielä paljon varsinkin paloletkuja, ja niitä päästään keräämään pois lähiviikkojen aikana. Työhön kutsutaan sopimuspalokuntalaisia ja pelastuslaitosten väkeä, seuraavan kerran palopaikalle aiotaan mennä keräämään kalustoa tulevana lauantaina.

Maasto-olosuhteet paikan päällä ovat hankalat.

– Nyt kun on satanut, padotut ojat ovat niin täynnä vettä, ettei niiden yli pääse. Myös maasto vettyy, eivätkä mönkijät pysyt ede pinnalla. Ihme, että siellä pystyy edes kävellen liikkumaan, kun alueella on välillä hankalasti kuljettavaa louhikkoa.

Maastotöiden kesto onkin päivää kohti korkeintaan kuusi tuntia, eikä sateella poisteta kalustoa. Ari Tuulenkarin mukaan paloalueella käydään vielä 3–4 kertaa, ja työhön tarvitaan 20–30 henkilöä per päivä.

Lisää aiheesta:

Kalajoen maastopalo ei ollutkaan vuosikymmenien suurin – tarkennusmittauksessa paloalueeksi laskettiin 227 hehtaaria