1. yle.fi
  2. Yle Uutiset
  3. metsästys

Koiran kanssa metsästämään? Tänä syksynä suden kohtaaminen on todennäköisempää kuin aiemmin, eivätkä susipannat toimi

Susi-life-hanke muistuttaa kasvaneista susikannoista. Tulevana metsästyskautena metsästyskoiran riski kohdata susi on edellissyksyä suurempi, eikä susia ole pannoitettu. Katso kartalta tiedot susireviireistä ja ennuste vaeltavista susista.

Susikanta on kasvanut, eikä niitä ole pystytty pannoittamaan, joten susi on nyt metsästyskoiralle suurempi riski. Kuvituskuva. Kuva: Roni Rekomaa / Lehtikuva

Alkavana metsästyskautena metsästyskoiran riski kohdata susi on edellissyksyä suurempi, koska susikanta on kasvanut viime vuodesta, arvioi Susi-life-hanke.

– Nyt kannattaa olla ehdottoman tarkkana ja kaikin keinoin yrittää selvittää missä susia on. Alueille, jossa susia on, ei päästetä koiraa, sanoo Suomen riistakeskuksen suunnittelija Mari Tikkunen.

Luonnonvarakeskus (Luke) arvioi Suomessa olleen maaliskuussa 54–59 susilaumojen ja -parien muodostamaa reviiriä. Pentueita on syntynyt paljon erityisesti alueilla, joilla susille on ollut hyvin ravintoa saatavilla. Luken ennusteen mukaan ensi marraskuussa reviirien kokonaislukumäärä olisi 70–84.

Koiravahinkotapauksia kirjataan Suomessa keskimäärin 30–50 vuosittain, viime vuonna määrä oli 57. Luvun ulkopuolelle jäävät vahingot, joista ei ole haettu riistavahinkolain mukaista korvausta.

Kartta näyttää maaliskuun 2021 arvioidut susireviirit. Vihreä on varma, keltainen todennäköinen ja punainen epävarma. Vuonna 2020 kuolleet tai loukkaantuneet koirat, joista on haettu korvausta suden aiheuttamasta vahingosta, näkyvät mustana ympyränä. Tumman harmaalla sävy kertoo enemmän vaeltavien susien ennusteesta marraskuussa 2021. Lähteet: Luonnonvarakeskuksen kanta-arvioraportti 2021 (susireviirit sekä ennustemallin kartta vaeltavista susista) ja Riistavahinkorekisteri (koiravahingot) Kuva: Susi-life-hanke

Vaikka susikannan painopiste on viime vuosina siirtynyt Länsi-Suomeen, tapahtuu suden aiheuttamia koiravahinkoja eniten itäisessä Suomessa. Siellä suden pääravintona on hirvi, jonka kanta on paikoin melko harva. Lisäksi vaeltavat sudet voivat liikkua sielläkin, missä ei ole tunnettuja susireviirejä.

Alkavalla metsästyskaudella Luken pannoitettujen susien paikkatietoa ei ole käytettävissä metsästyksen suunnittelussa, sillä viimeisetkin vuonna 2019 asennetuista pannoista lakkasivat toimimasta joulukuussa 2020.

– Aiemmin metsästäjät ovat pystyneet katsomaan ne paikat, joissa on pannoitettuja susia. He saivat osviittaa, missä osa susista liikkuu ja se auttoi suuntamaan metsästystä sellaisille alueille, missä susia ei ollut, kertoo Tikkunen.

Tietoa ajankohtaisista susihavainnoista saa esimerkiksi paikallisilta petoyhdyshenkilöiltä ja riistahavainnot.fi-sivustolta (siirryt toiseen palveluun). Metsästäjät jakavat keskenään tietoa oman alueensa susihavainnoista esimerkiksi Whatsapp-ryhmissä.

Myös itärajalla kannattaa olla tarkkana

Itärajalla metsästäminen vaatii muutakin huomiointia. Kainuun rajavartiosto muistuttaa vilkkaimman metsästyskauden alla siitä, että metsästys valtakunnan rajan läheisillä alueilla tulee suunnitella erityisen huolellisesti.

Metsästäjiä kehotetaan välttämään koirien irti päästämistä aivan rajavyöhykkeen tuntumassa, sillä riistaeläimet kaikkoavat usein metsästystä Venäjän puolelle ja koirat menevät niiden perässä.

Koiran käyminen Venäjän puolella edellyttää jokaisessa yksittäistapauksessa yhteydenpitoa Venäjän rajaviranomaisiin. Suomalaisten metsästyskoirien runsaisiin rajanylityksiin on kiinnitetty erityistä huomiota jo useana vuotena.

Koirat saadaan yleensä takaisin Venäjältä joko koirien palatessa itse Suomeen tai Venäjän rajavartioviranomaisten kautta.

Aiemmilta vuosilta on myös tapauksia, joissa koirat ovat jääneet palaamatta ja kadonneet. Kotieläinten valtakunnanrajan ylitykset kannattaa siis estää.