1. yle.fi
  2. Yle Uutiset
  3. rautakausi

Nyt se varmistui: autioksi erämaaksi uskotussa Lounais-Hämeessä onkin ollut pysyvää asutusta jo rautakaudella

Viime aikojen esinelöydöt Tammelasta piirtävät aivan uutta kuvaa seudun historiasta. Aikaisemmin on luultu, että tienoo oli rautakaudella erämaa-aluetta. Esineet kuitenkin varmistavat, että Tammelan seudulla on jo rautakaudella ollut pysyvää ja vakiintunutta asutusta.

Tammelassa esimerkiksi Pyhäjärven rantamaat kätkevät salaisuuksia. Kuva: Tiina Kokko / Yle

Tammelan esinelöydöt kertovat, että seudulla on ollut pysyvää rautakautista asutusta. Rautakautiset esineet on löytänyt metallinetsijä ja esineet ovat nyt Museoviraston kokoelmissa. Museovirasto on jo ehtinyt tutustua esineisiin.

Kaukjärven pohjoispuolelta on löydetty väkipuukko, joka on ajoitettu merovingiaikaan, noin 500-800 vuotta jälkeen ajanlaskun alun. Pyhäjärven rannalta löytynyt iso sotakirves on ajoitettu vuosiin 1000-1100.

Museoviraston amanuenssi Sami Raninen muistuttaa, että tähän asti on luultu Tammelan pysyvän asutuksen olleen peräisin 1200-1300-luvuilta ja että rautakaudella Lounais-Häme olisi ollut erämaata. Nyt tiedetään, että Tammelassa on esimerkiksi harjoitettu karjanhoitoa jo rautakaudella.

– Löydöt ovat hyvin kiinnostavia ja merkittäviä. Merovingiaikainen väkipuukko tai viikinkiajan loppuvaiheeseen tai ristiretkille ajoittuva tappara tai sotakirves ovat erittäin mielenkiintoisia löytöjä mistä tahansa päin Suomea, Raninen kertoo.

Tammelassa on rautakaudella harjoitettu maanviljelystä ja karjanhoitoa

Tammelan esineiden kiinnostavuutta lisää erityisesti se, että Tammelan seutu, Pyhäjärvi ja siihen liittyvien vesistöjen alue, on perinteisesti ollut rautakausilöytöjen suhteen varsin niukkaa. Tammelasta rautakautista aineistoa on ruvennut löytymään vasta 2010-luvun aikana.

– Tämä tietenkin vaikuttaa näkemykseemme siitä, millainen Tammela on rautakaudella ollut. Seutu ei ole ollutkaan takamaa-aluetta tai erämaata, vaan kyllä sinne on rautakauden loppupuolella kaikella todennäköisyydellä muodostunut varsin pysyvää ja vakiintunutta asutusta.

Tammelan esinelöydöt tehnyt metallinetsijä Pekka Fabritius on ollut myös arkeologi Hanna-Maria Pellisen apuna arkeologisilla kaivauksilla Tammelassa. Kuva: Ville Välimäki / Yle

Näkemys on, että Tammelassa on ollut todennäköisesti pienistä kylistä tai maatiloista koostuvaa asutusta. Väestö on hankkinut ainakin osan toimeentulostaan karjaa hoitamalla ja maata viljelemällä. Seudulla on myös kalastettu ja metsästetty.

Tammelaan on siis rautakaudella muodostunut paikoilleen juurtunut, sukupolvesta toiseen jatkuva asutus. Elämäntapa on ollut aivan toisenlainen kuin erämaaseutujen metsästykseen ja kalastukseen pohjaava elämäntapa.

Esineet nostettu päivänvaloon todennäköisesti haudoista

Esinelöytöjen avulla Tammelaan on päästy luomaan uudenlaista rautakautista historiaa. Amanuenssi Sami Raninen kertoo, että esineet auttavat kirjoittamaan rautakauden karttaa uusiksi.

Ranisen mukaan todennäköisesti esineet on löydetty haudoista. Täyttä varmuutta asiasta ei kuitenkaan ole, koska löytöpaikkoja ei ole tarkasti vielä tutkittu.

Vainajat ovat ehkä olleet ihmisiä, joilla on ollut yhteyksiä sen ajan kauppa- ja kulttuuriverkostoihin. Heillä on ollut mahdollisuus hankkia aseita, jotka edustavat laajalle levinneitä esinetyyppejä.

– Heillä on ollut tarve hankkia aseita, mikä kertoo sen ajan elämäntavasta. Toisaalta aseet ovat varmaankin olleet statussymboleita.

Esineiden laittaminen hautoihin voi olla johtunut myös muinaisten yhteisöjen sosiaalisesta kilpailusta, joka on saattanut olla välillä melko kiivastakin.

– Näyttävien hautajaisten järjestäminen vainajille on voinut olla keino, jonka avulla yhteisöjen sisäisiä nokkimisjärjestyksiä on siihen aikaan ratkottu, kertoo Sami Raninen Museovirastosta.