Hyppää sisältöön

Köyhä Afganistan sijaitsee satumaisten rikkauksien päällä – Suomi on kouluttanut paikallisia geologeja löytämään esiintymiä sodan keskellä

Geologian tutkimuskeskuksessa Espoossa oppia on saanut toistakymmentä Afganistanissa toimivaa geologia ja geofyysikkoa. Tavoitteena on ollut auttaa heitä maan mittavien mineraalivarantojen kartoittamisessa ja hyödyntämisessä. Kehitysyhteistyöprojekti rutiköyhän maan auttamiseksi on nyt jäissä.

Afganistanilaiset miehet kiinnittävät suolakiviä aasin selkään. Köyhän maan maaperässä piilee kuitenkin suurempia rikkauksia. Kuva: Jawed Kargar / AOP

Geologian tutkimuskeskuksen esittelytilassa Espoossa esitellään millaisia geologisia luonnonvaroja meillä on.

Myös Afganistanissa on kultaa ja joitakin pienimuotoisia kultakaivoksia. Tässä kultajuonne Suomesta. Kuva: Toni Määttä / Yle

Ne ovat nähneet myös afganistanilaiset geologit ja geofyysikot, jotka tulivat Suomeen täydentämään tietojaan. Suomen maaperän sijaan heitä kiinnosti enemmän se miten kartoittaa heidän oman maaperänsä rikkauksia.

– Meillä on ollut pitkä yhteistyö heidän tutkimuskeskuksensa kanssa. Se alkoi jo vuonna 2013. Tarkoituksena on ollut kouluttaa kaivosministeriön alaisen Afghanistan Geological Surveyn geologeja ja geofyysikoita malmivarojen etsintään. Koulutustaso oli tuolloin heillä alhainen, kertoo ryhmäjohtaja Fredrik Karell Geologian tutkimuskeskuksesta.

Tutkimuslaitoksesta tuotiin Suomeen pieni joukko, myös naisia, täydentämään puutteellista osaamistaan.

– Päätavoitteena on ollut kouluttaa geofysiikan tiimiä, jossa on noin 10–15 henkilöä. Heitä on koulutettu ensin Suomessa siitä miten käytetään laitteita ja miten tehdään tutkimusta. Koulutusta jatkettiin pari vuotta maastossa yhteistyössä Iranin kanssa. Sittemmin he ovat kouluttaneet maastokartoituksessa myös paikallisia opiskelijoitaan, Karell tiivistää.

Ryhmäjohtaja Fredrik Karell Geologian tutkimuskeskuksesta kävi tapaamassa tuttuja Afganistanissa viimeksi talvella 2020. Kuva: Toni Määttä / Yle

Afganistan olisi voinut rahoittaa kehityksensä mineraalirikkauksilla

Koulutusprojektin tavoitteena on ollut kouluttaa ihmisiä auttamaan itseään. Rutiköyhässä Afganistanissa suunnattomat rikkaudet piilottelevat maan alla, ja ne ovat käytännössä täysin hyödyntämättä.

Esimerkiksi The Diplomatin sivustolla resurssien arvoksi (siirryt toiseen palveluun)laskettiin yhdestä kolmeen tuhatta miljardia dollaria.

– Afganistanissa on paljon kaikkea mitä tarvitaan. Siellä on kuparia, rautaa, litiumia, kobolttia ja harvinaisia maametalleja, joista muualla on kova kysyntä, vakuuttaa Karell.

Lisäksi maaperästä löytyy muun muassa kultaa, jota huuhdotaan tai kaivetaan esiin pienimuotoisesti. Maaperästä löytyy myös jalokiviä. Afganistanilaisten suuri ylpeydenaihe on etenkin lapislatsuli.

Afganistanista löytyy myös runsaasti jalokiviä kuten smaragdeja ja rubiineja. Tunnetuin on kuitenkin sinisenä hehkuva lapislatsuli. Kuva: Toni Määttä / Yle

– Varsinaista jalokiveä, lapislatsulia, löytyy pohjoisesta. Afganistanin lapislatsulia on löydetty jopa muinaisen Egyptin faaraon Tutankhamonin haudasta, Karell kertoo.

Maaperästä löytyy myös maakaasua ja öljyä.

– Afganistan olisi voinut rahoittaa oman kehityksensä mennen tullen, koska siellä on todella merkittävät mineraalit olemassa, sanoo Afganistaniin erikoistunut vieraileva johtava asiantuntija Olli Ruohomäki Ulkopoliittisesta instituutista.

Esiintymät ovat kuitenkin saaneet olla rauhassa, vaikka Venäjä, Yhdysvallat ja Kiina, joka omistaa jo osuuden jättimäisestä kupariesiintymästä, ovat olleet mineraalivarannoista kiinnostuneita.

Rikkauksien hyödyntämistä on estänyt 40 vuotta kestänyt sota. Näin ollen maasta on puuttunut vakautta ja sitä myöten kaivosten ja tuotantolaitosten perustamiseen tarvittavat investoinnit eli infrastruktuuria, tekniikkaa, energiaa ja tietysti osaamista.

Suomen lisäksi moni muukin alueella toiminut valtio kuten amerikkalaiset ja saksalaiset ovat tukeneet kaivosministeriötä, jotta he oppisivat itse hallinnoimaan mineraalivaroja ja pystyisivät hankkimaan maahan kaivosinvestointeja.

"Olen huolissani"

Työ jäi Talibanien valtaannousun myötä kesken.

Viimeksi helmikuussa 2020 Afganistanissa käynyt ja tiiviitä yhteyksiä geologeihin pitänyt Karell on miettinyt viime päivinä paljon tuttujaan.

– Olen ollut huolissani. Kuulin juuri eilen, että he pitävät matalaa profiilia ja ovat olleet vielä turvassa. Osaan en ole tosin saanut yhteyttä. Heillä on siellä erittäin hankala tilanne, Karell sanoo.

Toiveikkuuttakin on.

– Me tunnetaan heidät hyvin ja tiedetään, miten he haluavat rakentaa Afganistania jatkossa. Täytyy vaan toivoa, että he jollakin tavalla onnistuvat, Karell sanoo.

Tästä murikasta saa litiumia, jota tarvitaan sähköautojen akkujen valmistuksessa. Afganistanissa tiedetään olevan tätäkin valtavasti. Kuva: Toni Määttä / Yle

Myös Ruohomäki yrittää olla optimistinen.

– Nämähän ovat asiantuntijoita. Islamilainen emiraatti on julistanut, että he tarvitsevat osaavia työntekijöitä eivätkä lähde heitä vainoamaan. Toki se on hyvin yksilökohtaista eli mikä heidän taustansa on.

Afganistan on ollut Suomen suurin kehitysyhteistyöprojekti. (siirryt toiseen palveluun) Maata on tuettu kumppaneiden kautta vuosittain noin 30 miljoonalla eurolla. Tuen avulla on geologien koulutuksen lisäksi edistetty muun muassa lasten koulunkäyntiä.

Esimerkiksi koulua käyviä tyttöjä on yli 3,5 miljoonaa, kun 2000-luvun alussa tytöt eivät päässeet juuri lainkaan kouluun. Peruskoulutuksen opettajistakin lähes 40 prosenttia on naisia.

Tilanne on nyt heilläkin toinen.

Lue lisää: "Sometähdet vetävät huput päälleen" – Taliban ilmoitti islamilaisen oikeuden määräävän naisista Afganistanissa, ja tästä asiantuntijan mukaan on kyse

– Sanoisin, että ei missään tapauksessa kaikki ole mennyt hukkaan. Esimerkiksi eihän se lukutaito, mikä on saavutettu, ole mihinkään hävinnyt. Kaikki, mikä liittyy lukutaitoon ja ylipäätänsä koulutukseen, kantaa hedelmää myöhemmin, koska se on ihmisten korvien välissä, Ruohomäki sanoo.

Rikkaudet pysyvät toistaiseksi maan alla

Jos maan uusi hallinto aikoo asiantuntijoidensa korvien väliin kertynyttä tietoa hyödyntää, niin mahdollisen kaivostoiminnan kehittämisen lisäksi maan taloutta tukevia tulonlähteitä voisi olla muitakin.

Afganistanilla olisi esimerkiksi potentiaalia tuottaa vesivoimalla sähköä itselle ja jopa myyntiin naapurimaihin. Pitäisi vaan pystyä rakentamaan voimaloita.

– Haasteena on, että ainakaan länsimaiset toimijat eivät lähde tekemään yhteistyötä islamistisen emiraatin kanssa. Muistelen kyllä, että 90-luvulla talibanien delegaatio kävi Teksasissa neuvottelemassa öljyvarojensa hyödyntämisestä. Näin ne pöydät kääntyvät, Ruohomäki muistelee.

– Kiinalaisilla on se kupariesiintymä ja tietysti on huolena miten he sen hyödyntävät. Ottavatko huomioon ympäristöasiat ja ihmisoikeudet. Toisaalta Afganistanin kaivosministeriössä ja näillä meidänkin kouluttamilla asiantuntijoilla on koulutuksen myötä ymmärrystä siihen, että nykymaailmassa lopputuotteen eettisyydellä on merkitystä, jotta se menee kaupaksi länsimaisille ostajille, Karell pohtii.

Satumaiset rikkaudet pysyvät silti piilossa vielä pitkään, koska kehitystyö ei nyt etene maan talousnäkymien synkentyessä entisestään. Yhdysvallat on jo ilmoittanut jäädyttävänsä siellä olevat Afganistanin varat. Yhdysvaltalaistileillä on leijonanosa Afganistanin keskuspankin valuuttavaroista ja ääri-islamilaisen Talibanin hallinnossa Afganistan uhkaa jäädä myös ilman luvattuja avustuksia.

Lue lisää:

Talibanin Afganistanin rahahanoja suljetaan – paennut keskuspankkijohtaja ennustaa maalleen synkkiä talousnäkymiä ja laajaa maastapakoa

"Pelko heroiinitsunamin tulemisesta perustuu tietämättömyyteen", sanoo keskusrikospoliisi Talibanin vaikutuksesta huumekauppaan Suomessa

Suomi jäädytti Afganistanilta avun ja Pelastakaa Lapset painui maan alle – Unicef kertoo kuitenkin saaneensa Talibanilta pyynnön jatkaa toimintaansa

"Tilanne on kehittynyt dramaattisesti" – avustusjärjestöjen mukaan Afganistan tarvitsee humanitaarista apua välittömästi, pulaa on jopa ruoasta ja vedestä