Hyppää sisältöön

Sitran ilmastoselvitys saa kiitosta ja kritiikkiä – EK harmittelee hintalappujen puutetta, MTK:n mukaan positiivisemmalle ilmastopuheelle on tilausta

Toimijat kiittelevät torstaina julkaistua Sitran ilmastoselvitystä siitä, että se kokoaa eri toimijat ja ilmastotoimet yhteen. Selvityksessä listattiin runsaasti erilaisia keinoja, joilla Suomen olisi mahdollista pitää päästöt kurissa.

Sitran torstaina julkaiseman ilmastoselvityksen mukaan metsänomistajia voitaisiin kannustaa mukaan ilmastotalkoisiin esimerkiksi palkitsemalla hiilensidonnasta. Kuva: Jaana Polamo / Yle

Sitran torstaina julkaiseman ilmastoselvityksen esitykset saavat kiitosta, mutta ne herättävät myös krittiikkiä.

Selvityksessä mukaan Suomella on omalta osaltaan edellytykset päästövähennyksiin, joilla lämpeneminen voitaisiin pysäyttää 1,5 asteeseen. Torstaina julkistetun Korjausliike – Suomi kohti 1,5 asteen tavoitteen mukaisia ilmastotoimia -selvityksen mukaan matkalla on kuitenkin esteitä.

Sitra penää muun muassa positiivista visiota, pitkän aikavälin tavoitteita ja johtajuutta ilmastotoimiin sekä taloudellisia kannustimia ja tukijärjestelmän remonttia.

Selvityksessä painotetaan myös esimerkiksi kestävän liikkumisen mahdollistavaa infrastruktuuria ja hallinnollisten esteiden poistamista, muun muassa ilmastotoimien luvituksen esteitä purkamalla.

Viesti on, että päästövähennyksiä pitää tehdä kaikilla sektoreilla. Niin valtiolla, yrityksillä kuin kansalaisillakin on tavoitteiden saavuttamisessa tärkeä rooli.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n johtavan asiantuntijan Kati Ruohomäen mukaan Sitra nosti esiin kolme elinkeinoelämää kiinnostavaa esitystä: luvituksen sujuvoittamisen, kysynnän luominen vähähiilisille tuotteille julkisten hankintojen avulla sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoituksen lisäämisen.

Selvityksessä ei ollut mainintaa toimien kustannusvaikutuksista. Ruohomäen mukaan se hankaloittaa merkittävästi niiden arviointia.

– Sitra on aikaisemmin arvioinut päästövähennysten hintoja. Kun hintalaput puuttuvat, lukija ei osaa sanoa, onko joku kallis vai halpa. Mieluummin tietysti niitä halpoja tai niitä, joilla on tuotto-odotuksia tekisi ensimmäisenä.

Selvityksen keskeinen viesti on, että ilmastotavoitteisiin pääseminen on mahdollista. EK:ssa uskotaan ja toivotaan, että hyvinvoinnin säilyttäminen ja ilmastotoimien yhdistäminen on mahdollista.

– Vaatii yhdessä tekemistä ja miettimistä, että löydämme ne parhaat keinot, Ruohomäki sanoo.

Elinkeinoelämän johtavan asiantuntijan Kati Ruohomäen mukaan Sitran selvityksessä esitettyjen toimien arviointia hankaloittaa se, ettei niiden kustannusvaikutuksia kerrota. Kuva: Nella Nuora / Yle

Teknologiateollisuus: Rajoitukset huolestuttava signaali

Teknologiateollisuuden toimintaympäristöjohtaja Helena Soimakallion mukaan selvityksen ansiona voi pitää sitä, että se nosti esiin johtajuuden merkityksen ilmastotoimissa sekä osaamis- ja koulutuskysymykset.

Tutkimus- ja kehitystoiminnalle on kysyntää toimialan yrityksissä. Soimakallion mukaan teknologiateollisuuden yrityksillä on paljon annettavaa vähähiilisyyskehitykseen ja kiertotalouteen.

– Meillä on valtaosa ratkaisuista olemassa, ja suurimmat haasteet ovat samoja kuin muillakin aloilla eli energiaan ja materiaaleihin liittyviä.

Soimakallion mukaan toimialan päästövähennykset syntyvät investoinneista ja investointien tekemistä edistää lupa- ja valvontaprosessien lyheneminen ja riittävä rahoitus. Teknologiateollisuus toivottaa tervetulleeksi selvityksessä esitetyn noston riskien jakamisesta ilmastohaasteisiin vastaamaan pyrkivien ratkaisujen kehittämisessä.

– Olemme teknologiateollisuudessa ehdottaneet, että pitäisi löytää työkaluja ja rahoitusta, esimerkiksi vakuuksia tai muuta taloudellisen riskin jakamista, jolla saataisiin uusia ratkaisuja markkinoille. Innovatiivisten julkisten hankintojen osuuden kasvattaminen auttaa tässä.

Kritiikkiä selvityksessä herättää verotuksen esittäminen yhtenä ohjauskeinona. Soimakallion mukaan myöskään esityksiä rajoituksista materiaalien tai luonnonvarojen käyttöön ei oteta teollisuudessa avosylin vastaan.

– Ne ovat aina huolestuttavia signaaleja, sillä silloin tulee olo, että kasvu halutaan laittaa jollain tavalla aisoihin, Teknologiateollisuuden Soimakallio sanoo.

MTK: Kaikki maatalouden kannustimet toimivia

Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK:n lakimies Minna Ojanperän mukaan selvityksen tulokset kuulostivat hyviltä – ja tutuilta. Ojanperä huomauttaa, että nyt esitetyistä toimista osaa suunnitellaan jo esimerkiksi maakäyttösektorin ilmastotoimenpidekokonaisuudessa, jossa MTK:kin on mukana.

– Esimerkiksi joutoaluiden metsitys on jo käynnissä, ja tiedämme maanomistajien tarjonneen omia maa-alueitaan sitä varten, Ojanperä sanoo.

Ojanperä näkee tuoreena avauksena selvityksessä esiin nostetun positiivisen vision puuttumisen ja sen, miten se vaikuttaa julkiseen keskusteluun ilmastonmuutoksesta. Maatalousyrittäjien ja metsänomistajien kannalta tärkeimmäksi toimeksi Ojanperä arvioi hiilensidonnan lisäämisen.

Selvityksen mukaan metsissä ilmastotoimiin voitaisiin kannustaa esimerkiksi palkitsemalla ojitetun suometsän ennallistamisesta ja hiilensidonnasta. Ojanperän mukaan rahalliset kannustimet voisivat motivoida metsänomistajia hiilensidontaan.

– Ilmastokeskustelumme on ollut rajoitteista ja kielloista lähtevää, ja se vie meitä entistä kauemmas näistä positiivisista kannusteista, jotka voimme saada nopeammin liikkeelle ja sitä kautta saada niitä aitoja päästövähennyksiä. Kaikki kannustimet, mitä maatalouteen esitetään, ovat todella hyviä.

Ojanperän mukaan esittyjen toimenpiteiden toteutuminen kentällä riippuu niiden sosiaalisesta hyväksyttävyydestä eli siitä, miten ihmiset toimiin suhtautuvat. Esimerkiksi turvetuottajien mielenilmaus viime keväänä on vielä tuoreessa muistissa.

Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK:n lakimies Minna Ojanperän mukaan monet Sitran selvityksessä esitetyt keinot ovat jo nyt maa- ja metsätaloudessa käytössä. Kuva: Nella Nuora / Yle

Kuntaliitto korostaa kuntien autonomiaa myös ilmastotoimissa

Kuntaliiton yhdyskunta- ja ympäristöyksikön johtaja Miira Riipinen on yhtä meltä selvityksen johtopäätösten kanssa etenkin siitä, että johtajuutta ja pitkän aikavälin visiota tarvitaan.Ilmastotoimissa johtajuutta tarvitaan etenkin kuntien strategioiden linjausten viemisessä päätöksentekoon ja sieltä eteenpäin aina kuntalaisten arjen tasolle.

Kuntaliitossa toivotaan, että kuntien annettaisiin tiettyyn rajaan asti itse päättää siitä, miten ilmastotoimia tehdään. Riipisen mukaan kuntien omat ilmastotavoitteet ovat jopa kunnianhimoisempia kuin uuteen ilmastolakiin suunnitellaan kirjattavan. Parhaillaan lausuntokierroksella olevassa ilmastolakiluonnoksessa (siirryt toiseen palveluun)esitetään kansallisen hiilineutraaliustavoitteen asettamista vuoteen 2035.

– Kunnista jo kaksi kolmesta on asettanut ilmastotavoitteita. Keskimäärin Suomen kunnat tavoittelevat hiilineutraaliutta 2030 mennessä. Kansallisissa suunnitelmissa pitäisi olla kiinnostunut myös siitä, minkälaisia toimenpiteitä näissä kuntien suunnitelmissa on. Suomi on pitkä maa, ilmasto-olosuhteet, elinkeinorakenne ja yhdyskuntarakenne on hyvin erilaista eri puolilla Suomea.

Kuntien onnistuminen tavoitteissaan on keskeistä valtakunnallisten tavoitteiden saavuttamiseksi, Riipinen painottaa.

– Yli puolet Suomen hiilineutraaliustavoitteesta toteutuu sillä, että kunnat saavuttavat tavoitteensa. Asiaa pitää tarkastella alhaalta ylöspäin suuntautuvasta näkökulmasta.

Riipinen on vakuuttunut siitä, että kunnissa on valmius tehdä riittävät ilmastotoimet, kunhan niiden tekemiseen saadaan riittävästi rahoitusta. Kuntaliitto on laskenut EU:n Fit for fifty five -paketin esityksiin pohjaten, että esimerkiksi pelkästään energiaremontit kolmeen prosenttiin kuntien kiinteistökannasta maksaisivat jopa kaksi miljardia euroa vuosittain.

– Kun kunnat tekevät investointeja kävelyyn, pyöräilyyn, kehittävät joukkoliikennettä ja tekevät energiatehokkuussaneerauksia rakennuksissaan, investoivat uusiutuvan energian käyttöönottoon, niin nämähän vaativat kaikki rahaa. Mittakaava, millä kunnissa investointeja tehdään, suhteutettuna siihen, mitä kunnille on tarjolla, siinä on kuilu.

Riipisen mukaan luvituksen ja kaavoituksen hitaudesta ja kankeudesta puhuttaessa olisi syytä huomioida myös viranomaisresurssien riittävyys. Hänen mukaansa kunnissa on työvoimapulaa kaavoittajista ja rakennustarkastajista, mikä osaltaan vaikuttaa käsittelyaikojen kestoon. Valitusprosesseihin mentäessä pullonkaulana voivat olla tuomioistuinten resurssit.

– Täytyy muistaa, että kun kaupunkeja suunnitellaan ja luvitetaan, niitä rakennetaan kymmeniksi vuosiksi eteenpäin, ja me puhumme aina ihmisten elinympäristöistä ja erilaisten yritysten toimintaympäristöstä. Ja samanaikaisesti kun halutaan nopeuttaa, halutaan lisätä erilaisia selvitys- ja arviointivelvoitteita, Riipinen haastaa.

Sitran selvitys saa kiitosta päästövähennystavoitteiden esteiden nimeämisestä ja siitä, että se toi yhteiskunnan eri tasojen toimijat yhteen. Kansalaisnäkökulma jäi kuitenkin Riipisen mukaan uupumaan.

– Ihmisten pitää hyväksyä ne muutokset, ja muutosten pitää olla mielekkäitä ihmisten arjen kannalta, hän arvioi.

Lue lisää: