Kansallisooppera avaa tänään ovensa keskellä väittelyä koronarajoituksista – Tällainen on itse teos, jonka ohjaaja on kiitetty ja kiistelty

Kansallisoopperassa koetaan tänään suuria tunteita. Kausi avataan teoksella, joka käsittelee intohimoa ja kostoa. Samaan aikaan kulisseissa käydään kiistaa koronarajoituksista.

Kansallisoopperan Cavalleria Rusticana & Pajatson on ohjannut italialainen Damiano Michieletto. Konsepti lavastuksineen ja pukuineen on vuokrattu Lontoosta. Kuva: Jorge Gonzalez / Yle

Cavalleria Rusticana & Pajatso -teosparin ensi-ilta on tänään, samana päivänä, jolloin Etelä-Suomen aluehallintoviraston uudet tiukemmat yleisörajoitukset astuvat voimaan.

Ooppera avaa kautensa teoksella, jonka keskiössä ovat rakkaus, mustasukkaisuus ja kosto.

Teoksen ohjaus, lavastus, puvut ja valosuunnittelu on vuokrattu Lontoon kuninkaallisesta oopperasta Royal Opera Housesta (ROH). Sinne teoksen ohjasi kuusi vuotta sitten italialainen, kiitetty, palkittu, kiistelty – ja kohuttu – Damiano Michieletto.

Pietro Mascagnin Cavalleria Rusticana ja Ruggero Leoncavallon Pajatso ovat kaksi yksinäytöksistä oopperaa, jotka esitetään usein yhdessä. Molemmat on sävelletty 1890-luvulla, ja ne kuulostavat siltä kuin ne olisivat saman säveltäjän töitä.

Teoksissa on käynnissä intohimoinen kolmiodraama, joka johtaa kostoon ja murhiin. Niissä on samaa tematiikkaa. Ne ovat kuin tehty esitettäviksi yhdessä. Ohjaaja Michieletto on sijoittanut oopperoiden tapahtumat samaan kylään ja sitonut tarinalinjoja päällekkäin.

Esityksestä tuli hitti Lontoossa vuonna 2015. Se sai kiittäviä arvioita ja ohjaaja noteerattiin arvostetulla Olivier-palkinnolla. Tuotanto on esitetty Barcelonassa, Brysselissä ja Göteborgissa. Ja nyt se nähdään Helsingissä.

Väkivalta oli liikaa

Michieletto on kokenut myös vastatuulta. Vain hieman ennen Cavalleria Rusticana & Pajatson ensi-iltaa vuonna 2015 hän aiheutti Lontoon kuninkaallisessa oopperassa kohun ohjauksellaan Wilhelm Tellistä.

Ensi-illassa yleisö buuasi läpi kohtauksen, jossa nähtiin alastomuutta ja raiskaus. Oopperan johtaja Kasper Holten puolusti ohjaajaa, eikä suostunut sensuroimaan kohtausta. Holtenin mukaan (siirryt toiseen palveluun) se valotti sotien brutaalia todellisuutta ja sen oli tarkoituskin tuntua epämukavalta.

Suomessa vieraillessaan Holten korosti Ylelle, että teoksiin ei pidä suhtautua laiskasti tekemällä ne aina samalla tavalla.

– Minä en usko, että ooppera on kaunista. Se voi olla kaunista, mutta se on myös pelottavaa, järkyttävää ja syvällistä. Ennen kaikkea sen pitäisi olla rehellistä, oopperanjohtaja Kasper Holten sanoi vuonna 2016.

Oopperan suurten tunteiden ensi-illassa Turiddu (Eduardo Aladren) pettää Santuzzan (Niina Keitel) luottamuksen, vie tältä kunnian ja särkee sydämen. Kuva: Jorge Gonzalez / Yle

Näyttämöllä ollaan vereslihalla

Juuri tietynlainen rehellisyys on Helsingissä nähtävän Cavalleria Rusticana & Pajatson lähtökohta. Teokset edustavat verismiä eli tyylisuuntaa, joka perustuu kaunistelemattomaan arkielämään, siihen, että näyttämölle luodaan todentuntuista elämää.

Suomeen ohjauksen siirsi Michieletton assistentti Eleonora Gravagnola ja työn viimeisteli Kansallisoopperan oma ohjausassistentti Kim Amberla.

Amberla kertoo, että syksyn harjoituksissa on käyty paljon läpi sitä, mitä hahmot ajattelevat ja mitkä heidän motiivinsa ovat. Miksi he tekevät niin kuin tekevät.

– Michielettolla on teatteritausta ja hän antaa laulajille paljon vapautta. Hän lähtee siitä, että kaiken pitää olla näyttämöllä täysin totta, roolihahmo pitää elää täysillä.

Amberlan mukaan haasteellisinta on ollut “totuuden ylläpitäminen”, sen varmistaminen, että laulajat uskaltavat olla niin tosia ja vereslihalla kuin mahdollista.

Amberla on assistenttina “lämmittänyt” useita valmiita ohjauksia: harjoituttanut uudet solistit ja kuorot olemassa olevaan ohjaukseen. Se onnistuu tarkkojen muistiinpanojen avulla.

Amberla on alkuperäisen tuotannon harjoituksissa mukana ja tekee silloin merkintöjä suoraan partituuriin eli teoksen nuotteihin. Hän kirjoittaa muistiin, miten ohjaaja hahmoja tulkitsee, mitä näyttämöllä näkyy, mitä kukakin tekee, missä ja milloin.

– Merkitsen kaiken suoraan musiikkiin: tuossa tapahtuu tällainen liike, silmän räpäytys, pikkusormen heilahdus. Minulla on oma symboliikka siihen, mihin suuntaan vartalo menee: onko vartalo yhteen suuntaan, pää toiseen ja katse kolmanteen ja muuttuuko asento kahden tahdin päästä, Amberla havainnollistaa.

Cavalleria Rusticana & Pajatson teemat ovat intohimo, mustasukkaisuus ja kosto. Ruumiita tulee. Kuva: Jorge Gonzalez / Yle

Vuokraamalla lisää ensi-iltoja

Kansallisoopperassa nähtävä Cavalleria Rusticana & Pajatso on niin kutsuttu vuokratuotanto. Sen ohjaus ja konsepti lavastuksineen ja pukuineen on vuokrattu valmiina muualta. Talon taiteellinen johtaja Lilli Paasikivi kehuu käytäntöä taloudellisesti, logistisesti ja taiteellisesti järkeväksi.

– Oopperatalot pistävät yhä enenevässä määrin hynttyyt yhteen. Teosten elinkaari moninkertaistuu, eikä tuotanto siirry varastoon ensi-illan jälkeen, vaan lähtee kiertämään.

Paasikiven mukaan Kansallisoopperaan saadaan vuokratuotannoilla enemmän ensi-iltoja.

– Meillä on keskimäärin neljä oopperaensi-iltaa vuodessa, mutta lavastus- ja puvustuspajat pystyvät tuottamaan vain kaksi suurta oopperan päänäyttämötuotantoa.

Teos harjoiteltiin valmiiksi kertaalleen vuoden alussa ja ensi-illan piti olla jo maaliskuussa, mutta koronarajoitukset estivät esityksen. Nyt koetetaan uudelleen.

Santuzza (Niina Keitel) on mustasukkainen Mamma Lucian (Merle Silmato) pojasta. Kuva: Jorge Gonzalez / Yle

Viimeksi yleisölle auki marraskuussa

Kansallisooppera kertoi aiemmin, että se ei aio lohkoa katsomoa kuten avin uudet entistä tiukemmat yleisörajoitukset edellyttävät.

Avin kiristyneisiin rajoituksiin odotettiin nopeita muutoksia. Niitä lupaili myös kulttuuriministeri Antti Kurvinen (kesk.) viimeksi torstaina, jolloin hän kertoi viestipalvelu twitterissä (siirryt toiseen palveluun), että kahden metrin turvaväleistä ja "mahdottomista lohkoista" luovutaan.

Avi sai torstaina STM:n uuden ohjauskirjeen ja twiittasi (siirryt toiseen palveluun), ettei se pysty heti kommentoimaan, millaisiin toimenpiteisiin se kirjeen pohjalta ryhtyy. Keskiviikkona avi oli jo ilmoittanut, ettei se tee tällä viikolla muutoksia ohjeistukseensa.

Ooppera kertoi aiemmin noudattavansa kahden metrin turvavälejä ja edellyttävänsä katsojilta maskeja. 1 300 hengen saliin otetaan vain vajaat 300 katsojaa. Avin vaatimia lohkoja omine sisäänkäynteineen, kulkureitteineen ja wc-tiloineen on oopperan mukaan mahdoton järjestää.

Draama tihenee. Torstaina illalla ooppera kertoi yllättäen STT:lle, että Helsingin kaupungin ympäristöpalvelut on tarkastanut turvallisuustoimet etukäteen ja todennut ne määräysten mukaisiksi. Ennakkotarkastus oli STT:n mukaan avin käynnistämä.

Kahden metrin turvavälit tarkoittavat, että joka toinen penkkirivi on kokonaan tyhjä. Katsojia istuu vain joka kolmannella tuolilla. Tällä kaavalla 1300 hengen saliin voi ottaa vajaat 300 ihmistä. Kuva: Jorge Gonzalez / Yle

Kansallisooppera on ollut koronarajoitusten vuoksi yleisöltä suljettuna viime marraskuusta. Yhdeksän kuukautta talossa on harjoiteltu teoksia valmiiksi, siirretty ensi-iltoja ja odotettu, että katsojat saapuisivat paikalle.

– Taidelaitos ei pysy hengissä sillä, että me vain harjoittelemme ilman yleisökontaktia. Aika on ollut halvaannuttavaa ja traumatisoivaa. On todella tärkeätä, että isot organisaatiot ja vapaat ryhmät pääsevät tekemään sitä työtä, miksi me olemme olemassa, Paasikivi sanoo.

Samoilla linjoilla on Kim Amberla.

– Talo on täynnä intoa ja energiaa, että pääsemme vihdoin esittämään yleisölle. Ihmiset ovat odottaneet tätä niin kauan. Taiteilija on olemassa vain sitä kautta, että hän on läsnä yleisölleen.

Lue lisää: