Lakimies Ilpo Härmäläinen, 33, astui ulos kotiovestaan ja katosi jäljettömiin – poliisi uskoo ratkaisevansa 27 vuotta vanhan murhamysteerin

Ilpo Härmäläinen katosi jäljettömiin keskellä Turkua elokuussa 1994. Katoamisen taustalta paljastui aikanaan hämmästyttävä petosvyyhti. Poliisi uskoo, että Härmäläinen murhattiin. Nyt 27 vuotta myöhemmin tutkinta on avattu uudelleen.

Ilpo Härmäläisen katoamista käsiteltiin Ylen Poliisi-TV:ssä 15. marraskuuta 1994. Jutussa on lavastettua tilannekuvaa, joka perustuu viimeisiin Härmäläisestä tehtyihin havaintoihin.
Ilpo Härmäläisen katoamista käsiteltiin Ylen Poliisi-TV:ssä 15. marraskuuta 1994. Jutussa on lavastettua tilannekuvaa, joka perustuu viimeisiin Härmäläisestä tehtyihin havaintoihin.

Turun Tuomiokirkon kello on juuri lyönyt puolenpäivän merkiksi, kun Eerikinkatu 20 B:n ovi aukeaa. On keskiviikko 3. elokuuta vuonna 1994. Kadulle astuu mies, joka on pukeutunut vihertävään ja kiiltävään pukuun, valkoiseen paitaan ja mustiin kenkiin. Kädessään hänellä on asiakirjasalkku.

Mies jää seisoskelemaan jalkakäytävälle, ratsastustarvikeliikkeen ikkunan edustalle. Liikkeen myyjä kiinnittää huomiota mieheen, joka vaikuttaa hermostuneelta. Mies vilkuilee vuoroin kelloaan, vuoroin ympärilleen. Hän näyttää odottavan jotain.

Tämä on viimeinen varma havainto 33-vuotiaasta lakimiehestä Ilpo Härmäläisestä.

Kotiinsa hän ei enää palaa.

Mies katoaa tavallisena kesäpäivänä keskeltä Turkua, eikä hänen kohtalostaan ole tietoa vielä tänä päivänäkään.

Murhatutkinta on avattu uudelleen

Tänä kesänä, 27 vuotta myöhemmin, poliisi on ottanut tutkintamateriaalin uudelleen tarkasteltavaksi. Vanhoja juttuja käydään poliisissa järjestelmällisesti läpi uusin silmin.

Härmäläisen katoamista selvittää uusi tutkijaryhmä. Tapausta tutkitaan murhana.

– Juttu on avattu sillä intressillä, että selvitämme asian. Olemme päässeet tutkinnassa jonkin verran eteenpäin, kertoo tutkinnanjohtaja, rikostarkastaja Aki Lahtinen Keskusrikospoliisin Länsi-Suomen yksiköstä.

Hän ei voi toistaiseksi kommentoida, millaista uutta tietoa poliisi on mahdollisesti saanut. Rikostutkinta on kesken.

Juttu on avattu sillä intressillä, että selvitämme asian.

Aki Lahtinen, rikostarkastaja, KRP

KRP pyytää yleisöltä tietoa Ilpo Härmäläisen katoamisesta. Kaikki tapaukseen liittyvät havainnot ja vinkit ovat poliisin mukaan tärkeitä.

– Vaikka joku olisi kertonut tiedoistaan poliisille jo aikanaan, kannustamme olemaan uudelleen yhteydessä, Lahtinen sanoo.

Hän oikoo myös muutamia vääriä tietoja, joita tapauksen ympärillä on liikkunut. Monia niistä on aikanaan toistettu katoamiseen liittyvässä uutisoinnissa. Yksi liittyy 173-senttisestä ja 90-kiloisesta Härmäläisestä tehtyihin viimeisiin havaintoihin.

Vuonna 1994 uutisoitiin, että Härmäläinen nousi valkoiseen, nuhjuisen näköiseksi kuvailtuun farmariautoon. Tämä tieto on osoittautunut virheelliseksi.

– Hän on noussut todennäköisesti jonkin auton kyytiin, mutta varmaa tietoa ei ole ajoneuvon mallista tai väristä eikä siitä, mihin ajoneuvo poistui, Lahtinen kommentoi.

Ilpo Härmäläisestä oli tullut isä heinäkuussa 1994. Perheasiat olivat poliisin tietojen mukaan muutenkin kunnossa. Katoamiselle ei ole löytynyt muuta selitystä kuin henkirikos. Kuva: Poliisi

Aikoi palata pian takaisin

Ilpo Härmäläisen katoaminen oli omaisille täysin yllätys. Lakimiehen matkapuhelin löytyi kotoa. Se viittasi siihen, ettei käynnistä ollut tarkoitus tulla pitkä.

Härmäläinen oli ilmoittanut vaimolleen menevänsä katsomaan erään mainostoimistoyrittäjän kanssa jotakin asuntoa. Kyse oli kuulemma liiketoimesta. Tarkoituksena oli löytää kohde, jonka voisi myöhemmin muuttaa rahaksi tai vakuudeksi.

Tutkinnassa näille suunnitelmille ei saatu mitään vahvistusta.

Härmäläinen oli oikeustieteen kandidaatti. Hän oli aiemmin työskennellyt erään lääketeollisuuden yhtiön lakimiehenä. Keväällä 1994 hän perusti oman lakitoimistonsa, mutta konsultoi edelleen entistä työnantajaansa sopimusjuridiikkaan liittyvissä asioissa.

Ennen katoamistaan Ilpo Härmäläinen oli lähettänyt kyseiseen yhtiöön faksin, johon hän odotti vastausta iltapäivään mennessä. Sitä hän ei ollut enää vastaanottamassa.

Ei luulisi, että mies voi kadota keskellä päivää, keskellä Turkua kenenkään näkemättä.

Poliisi-TV 15. marraskuuta 1994

Härmäläisen katoamisen jälkeen hänen veljensä ryhtyi selvittämään asiaa. Siinä yhteydessä hän löysi asiapapereita, jotka koskivat turkulaisen telemarkkinointiyrityksen ja Härmäläisen konsulttifirman välisiä laskutussopimuksia.

Telemarkkinointiyrityksen omistaja oli sama mainosmies, jonka kanssa Härmäläinen oli kertonut menevänsä katsomaan asuntoa.

Veli toimitti paperit Turun rikospoliisille ja teki tutkintapyynnön laskujen oikeellisuuden selvittämiseksi.

Tutkinnan edetessä poliisille alkoi pala palalta paljastua merkillinen petosten vyyhti, jolla saattoi olla tekemistä Ilpo Härmäläisen katoamisen kanssa.

Laskutusruletilla vakuudet miljoonalainaan

Ilpo Härmäläisen katoaminen tapahtui aikana, jolloin Suomi oli laman runtelema. Elokuussa 1994 tilastoitiin 425 000 työtöntä. Pidentynyt taantuma näkyi myös rikollisuudessa. Taloudellisesti vaikea ajanjakso houkutteli hakemaan pikavoittoja laittomin keinoin.

Härmäläisen viimeiseen puheluun liittynyt mainosmies oli tutustunut erääseen turkulaiseen liikemieheen 1990-luvun alussa.

Mainosmies valitteli firmansa heikkoa rahatilannetta. Liikemiehellä oli ajatus. Hän voisi järjestää mainostoimistolle kahden miljoonan markan lainan saksalaisesta pankista.

Poliisi tietää varmasti, että Ilpo Härmäläinen poistui kotoaan Eerikinkatu 20 B:stä keskiviikkona 3. elokuuta 1994 noin klo 12. Varmat havainnot päättyvät siihen, kun hän astuu ulko-ovesta kadulle. Kuva: Johanna Manu/Yle

Nykyrahassa summa vastaa lähes 500 000 euroa. Lainalle täytyi ensin saada vakuus.

Liikemies ehdotti factoring-laskutusta, jolla myyntisaatavat voisi muuttaa rahaksi. Mainosmies solmisi sopimuksen, jolla yrityksensä asiakaslaskut myytäisiin rahoitusyhtiölle.

Rahoitusyhtiöltä saatavat rahat toimisivat saksalaispankista haettavan lainan vakuutena.

Mainosmies tarttui ehdotukseen.

Näennäisiä toimeksiantoja

Laskutusrulettia ei käyty mainostoimiston vaan mainosmiehen nimissä olleen telemarkkinointiyrityksen kautta.

Sopimuksen mukaan rahoitusyhtiö rahoitti yrityksen laskusaatavia 60 prosentin luototusasteella. Mainosmies sitoutui tätä vastaan omavelkaiseen takaukseen.

Liikemiehen tehtäväksi jäi järjestää yritykselle asiakkaita, joiden teettämät työt laskutettaisiin rahoitusyhtiöllä. Yksi asiakkaista oli Ilpo Härmäläisen yritys.

Liikemies oli tutustunut Härmäläiseen 1980-luvulla. Härmäläinen työskenteli tuolloin pankissa, jonka asiakas liikemies oli ollut.

Mainosmies ei kertomansa mukaan tuntenut Härmäläistä entuudestaan.

Asiakkaaksi saatiin myös liikemiehen tuntema raisiolainen mies.

Liikemies oli kehuskellut Härmäläisen ja raisiolaismiehen olevan hänen koukussaan.

Tutkinnassa selvisi, että niin Härmäläisen kuin toisenkin asiakkaan teettämät työt olivat lähinnä näennäisiä. Niistä laskutettiin silti satojen tuhansien markkojen edestä.

Factoring-sopimuksen mukaisesti rahoitusyhtiö maksoi telemarkkinointifirmalle merkittävän osan laskutettavista summista. Tämän jälkeen mainosmies nosti rahat ja luovutti ne edelleen liikemiehelle.

Kuulusteluissa mainosmies kertoi luottaneensa siihen, että liikemies järjestää rahoilla lainan hänen yhtiölleen, kuten oli sovittu. Näin ei käynyt.

Helsingin Sanomat uutisoi katoamisesta 10. elokuuta 1994. Kuva: HS

Rahat hupenivat liikemiehelle

Pari viikkoa Härmäläisen katoamisen jälkeen mainosmies jätti poliisille kirjallisen tutkintapyynnön. Mies pyysi selvittämään, onko hänen yrityksensä joutunut rikoksen kohteeksi.

Tutkintapyynnössään mainosmies esitti, että Härmäläisen yritys oli teettänyt keväällä 1994 hänen yhtiöllään lähes 800 000 markan (n. 195 000 euroa) hintaiset markkinatutkimukset.

Härmäläisen yritys oli kuitenkin jättänyt maksamatta laskunsa rahoitusyhtiölle, jolle laskutus oli yritysten välisellä factoring-sopimuksella siirtynyt.

Rahoitusyhtiö oli alkanut karhuta saataviaan mainosmieheltä.

Tässä vaiheessa hän oli ottanut yhteyttä liikemieheen.

– Hän vetäytyi täysin vastuusta ja esitti, että asia oli täysin minun ja Ilpo Härmäläisen välinen asia, mainosmies lausui kuulusteluissa.

Hän lisäsi, että liikemies oli sanonut kuluttaneensa rahoja omiin tarkoituksiinsa ja “nauranut idioottimaisesti päälle”.

Mainosmies tunnusti huijauksen

Lopulta mainosmies myönsi syyllisyytensä. Hän tunnusti olleensa ainakin loppuvaiheessa tietoinen siitä, että kuviolla tahallisesti harhautettiin rahoitusyhtiötä.

Mainosmiehen mukaan Ilpo Härmäläinen oli kesällä 1994 pyytänyt häneltä kahteen kertaan 5 000 markkaa (n. 1 200 euroa) rahavaikeuksiinsa. Härmäläinen oli valitellut, ettei liikemies ollut maksanut markkaakaan.

– Ihmettelin, miksi Härmäläinen ilmoitti tarvitsevansa 5 000 markkaa, jos hän samalla teetti satojen tuhansien markkojen selvityksiä. Toisaalta olin siinä uskossa, että Härmäläinen oli vain liikemiehen välikäsi ja Härmäläinen ilmoittikin minulle, ettei hän saanut “tästä” mitään, mainosmies mainitsi poliisille.

Mainosmies myönsi itsekin ottaneensa miljoonalainan takaussummaksi tarkoitetusta potista eräässä vaiheessa 74 000 markkaa (n. 18 000 euroa) akuuttien maksuvaikeuksiensa vuoksi.

Koska Härmäläinen oli jo kadonnut ennen kuin petos tuli poliisin tietoon, hänen näkemyksiään vyyhdestä ja siihen liittyvistä henkilöistä ei kuultu.

Poliisin julkaisemien tuntomerkkien mukaan 173-senttisellä ja 90-kiloisella Ilpo Härmäläisellä oli ruskeat ja lyhyet hiukset, viikset sekä ruskeasankaiset silmälasit. Katoamishetkellä hänellä oli vihertävä kiiltävä puku, valkoinen paita, mustat kengät ja attaseasalkku. Kuva: Poliisi

Esitteli asettaan ja uhkaili todistajaa

Liikemies yritti parhaansa mukaan häivyttää jälkiään.

Hän painosti laskutuskuviossa mukana olleen raisiolaisen bisneskumppaninsa allekirjoittamaan todistuksen, jossa vakuutettiin, ettei liikemiehellä ole mitään tekemistä asian kanssa.

Raisiolainen sanoi pelkäävänsä liikemiestä. Tämä oli kuulustelukertomusten perusteella uhannut häntä ladatulla aseella kotonaan vuonna 1993.

Ennen uhkaavaa tilannetta heillä oli ollut kiistaa yli 20 000 markan (noin 5 000 euroa) velasta, jota liikemies ei suostunut maksamaan.

– Aluksi kun hän minua uhkasi kasvoihin tuolla aseella, uskoin, että ase oli tyhjä. Mutta kun hän laski aseen, hän avasi rullan ja näytti, että rullassa oli patruunat paikoillaan. En halua tätä asiaa kuitenkaan mitenkään rikosoikeudellisesti käsiteltävän, mies lausui.

Liikemiehen aseista mainitsi kuulusteluissa toinenkin todistaja. Hänenkin yrityksensä kanssa liikemies olisi halunnut tehdä laskutussopimuksia. Todistaja oli myös lainannut liikemiehelle rahaa maltillisia summia.

Hän oli sellainen “maanvaiva”, että ajattelin jo tehdä hänen häirinnästään rikosilmoituksen.

Todistaja kertoi kuulusteluissa liikemiehestä

Todistajan kertomuksen mukaan liikemies oli tullut touko-kesäkuussa 1994 hänen työpaikalleen, ja käynnin aikana esitellyt rehentelevään sävyyn vyötärökotelossaan ollutta pistoolia.

– Toisen kerran hän tuli samoihin aikoihin, touko-kesäkuussa jälleen työpaikalleni ja ryhtyi keskellä päivää puhdistamaan toimitiloissani yhtä asettaan. Minä olin ollut tällöin juuri käymässä jossakin ja palatessani hän jo pakkasi asettaan. Aseen oli nähnyt eräs kaverini, joka oli hyvin hämmästynyt, niin kuin minäkin siitä, että suht´koht vieras henkilö tulee aseen kanssa toisen työpaikalle, todistaja lausui kuulusteluissa.

Liikemies oli ollut hyvin aktiivinen suostutellessaan mahdollisia kumppaneita mukaan laskutuskuvioon. Hän vieraili painostamiensa henkilöiden luona tämän tästä.

– Hän oli sellainen “maanvaiva”, että ajattelin jo tehdä hänen häirinnästään rikosilmoituksen, todistaja kertoi.

Mainosmies soitti eräälle todistajalle pari viikkoa ennen Ilpo Härmäläisen katoamista. Hermostuneelta vaikuttanut mainosmies kertoi liikemiehen kiristävän häntä.

Liikemies kiisti kaikki itseensä kohdistuneet väitteet.

Murhaepäily

Petostutkinnan aikana poliisi alkoi epäillä, että Härmäläisen katoamiseen liittyy henkirikos. Mitään muuta selitystä ei löydetty.

Hänen kotiasiansa olivat tiettävästi kunnossa. Heinäkuussa perheeseen oli syntynyt esikoislapsi. Mikään ei viitannut itsetuhoisuuteen. Ei siihenkään, että Härmäläinen olisi järjestänyt katoamisensa.

Myöhemmin henkirikos- ja petostutkinta siirrettiin Turun rikospoliisilta keskusrikospoliisille. Petokset järjestänyt liikemies sekä mainosmies pidätettiin.

Petosjutun kuulusteluissa liikemies kiisti syyllistyneensä mihinkään rikokseen.

Hän kielsi saaneensa mainosmieheltä rahaa tai osallistuneensa muutenkaan koko laskutusrulettiin. Turun käräjäoikeus ei tätä uskonut.

Liikemies tuomittiin vuodeksi ja neljäksi kuukaudeksi ehdolliseen vankeusrangaistukseen kahdesta törkeästä petoksesta. Laskutuspetoksen lisäksi hän oli jättänyt maksamatta tuntemaltaan naiselta vuonna 1993 saamansa noin 300 000 (n. 73 000 euroa) markan lainasumman.

KRP:n Länsi-Suomen yksikkö Turussa tutkii Ilpo Härmäläisen katoamista murhana uuden tutkijaryhmän voimin. Kuva: Petteri Bülow / Yle

Mainosmiehelle langetettiin törkeästä petoksesta 10 kuukauden ehdollinen vankeusrangaistus. Hänen mainostoimistonsa ei selviytynyt taloudellisesta ahdingosta, vaan ajautui konkurssiin syksyllä 1995.

Poliisi selvitteli miesten osuutta Ilpo Härmäläisen kohtaloon. Liikemies oli lähtenyt päiviä ennen katoamista Ranskaan. Hän oli puhunut Härmäläisen kanssa puhelimessa viimeksi katoamispäivän aamuna.

Liikemiehen mukaan Härmäläinen oli sanonut menevänsä myöhemmin samana päivänä katsomaan mainosmiehen kanssa erästä asuntoa.

Tutkinnassa selvisi, että mainosmies ja Härmäläinen olivat keskustelleet puhelimessa juuri ennen kuin Härmäläinen poistui kotoaan ja katosi.

Tapausta käsittelevissä lehtijutuissa kerrottiin aikanaan, että mainosmiehellä oli työntekijöidensä antama alibi. Sen mukaan hän oli Härmäläisen katoamisen aikaan työpaikallaan.

Nykyinen tutkinnanjohtaja Aki Lahtinen kumoaa tämän tiedon.

Aamupäivällä ennen katoamistaan Ilpo Härmäläinen nähtiin keskustelemassa tuntemattomaksi jääneen miehen kanssa Turun keskustassa sijaitsevassa kahvila-ravintola Fontanassa. Mainosmiehen yritys toimi samassa rakennuksessa.

Tutkinnanjohtaja Aki Lahtinen ei voi kommentoida, epäilläänkö mainosmiestä, liikemiestä tai molempia Härmäläisen henkirikoksesta. Lahtinen ei myöskään sano, onko poliisilla ylipäätään epäiltyjä tällä hetkellä.

Mainosmies on myöhemmin saanut tuomiot muun muassa törkeästä veropetoksesta, väärennyksistä ja rekisterimerkintärikoksista.

Vuosia Härmäläisen katoamisen jälkeen hänet tuomittiin myös laittomasta uhkauksesta. Mainosmies oli kohdannut sattumalta entisen alaisensa ja alkanut syyttää tätä yrityksensä tuhoamisesta. Hän oli lähtenyt juoksemaan entisen alaisensa perään ja uhannut tappaa tämän.

Sekä liikemies että mainosmies ovat edelleen elossa.

33-vuotias lakimies Ilpo Härmäläinen nähtiin aamupäivällä ennen katoamistaan kahvila-ravintola Fontanassa. Kuva: Johanna Manu/Yle

Ruumista ei ole löydetty

Ilpo Härmäläisen henkirikoksen tutkinta ei aikanaan edistynyt. Vihjeitä tuli katoamisen jälkeen jonkin verran, mutta mitään ratkaisevaa ei ilmennyt.

Juttu hautautui poliisissa vuosien myötä, koska ratkaisevaa näyttöä ketään vastaan ei epäilyistä huolimatta saatu.

33-vuotiaasta lakimiehestä ei ole löydetty jälkeäkään.

Nyt uusi tutkinta on käynnistynyt kaikessa hiljaisuudessa, ja siitä poliisi on toistaiseksi hyvin vaitonainen.

Vaikka aikaa on kulunut paljon, syyllinen tai syylliset voidaan vielä saada tuomiolle.

Murhan syyteoikeus ei vanhene koskaan.

Poliisin vihjepuhelinnumero on 050 456 4903 ja vihjesähköposti rikosvihje.krp@poliisi.fi (siirryt toiseen palveluun).

Artikkelin lähteinä on käytetty tutkinnanjohtaja Aki Lahtisen haastattelua, poliisin esitutkintapöytäkirjoja, tuomioistuinten pöytäkirjoja, kaupparekisteriotteita, Poliisi-TV:n juttua sekä Keskusrikospoliisin vuonna 1996 julkaistua kirjaa Kadonneet henkilöt.

31.8.2021 Varsinais-Suomen käräjäoikeus vangitsi 67-vuotiaan miehen todennäköisin syin epäiltynä Ilpo Härmäläisen murhasta. Vangittu on artikkelissa mainittu mainosmies.

Lue myös: