Nuorten ja nuorten aikuisten haluttomuus hakeutua koronarokotuksiin näkyy erityisesti Etelä-Pohjanmaalla, jossa kororokotuskattavuus on maan alhaisin. Maakunnassa ongelmaan on havahduttu monessa kunnassa.
Maanantaihin mennessä ensimmäisen koronarokotteen oli saanut vasta 66 prosenttia eteläpohjalaisista. Esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä rokotekattavuus on 70,6 prosenttia.
Esimerkiksi Kauhajoella ja Teuvalla jäädään selvästi jälkeen koko maan keskiarvoista alle 30-vuotiaiden ikäryhmissä: Kauhajoella 25–29-vuotiaista on rokotettu 45,9 prosenttia ja Teuvalla 44,4. Koko maan rokotekattavuus samassa ikäryhmässä on 68,2.
Terveyspalvelujohtaja Kirsti Kähärä Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymästä arvelee, että alueella on tuudittauduttu vääränlaiseen turvallisuuden tunteeseen, kun seudulle ei ole osunut esimerkiksi pahoja hoivakotiepidemioita.
Kähärän mukaan nyt on kuitenkin aika herätä, että epidemia saadaan talttumaan ja paluu normaaliin tulee mahdolliseksi.
– Rokotuskatavuus pitää saada korkeammaksi.
Suupohjan alueella on jo saatu hyviä kokemuksia ilman ajanvarausta järjestetävistä rokotuksista.
– Ensimmäinen walk in -rokotustilaisuus oli suuri menestys. Sinne nuoria tuli ryhmittäin. Näitä jatkamme ilman muuta, toteaa Kähärä.
Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Perhossa huoli 20–24-vuotiaista
Myös Keski-Pohjanmaalla Perhossa nuoret aikuiset ovat hakeutuneet koronarokotuksiin niin laiskasti, että kunta ja terveysviranomaiset ovat ryhtyneet kampanjoimaan asian puolesta.
Alueen terveysviranomaiset ovat huolissaan varsinkin 20–24-vuotiaiden sekä koko kunnan alhaisesta rokotekattavuudesta. Ikäryhmästä ensimmäisen rokotteen on saanut ainoastaan 34,3 prosenttia, kun koko maassa ensimmäisen rokotteen on saanut 69 prosenttia ikäluokasta.
Ikäryhmästä vain reilu kolmannes on ottanut ensimmäisen koronapiikin, mikä on selvästi alle valtakunnan sekä maakunnankin keskiarvon. Koko maassa ja Keski-Pohjanmaallakin 20–24-vuotiaista reippaasti yli puolet on koronarokotettu.
– Perhon luku on huolestuttavan matala. Riittävä rokotekattavuus on todella tärkeää, että saadaan epidemia ja virusvariantit pysymään kurissa, huomauttaa Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymän infektioylilääkäri Marko Rahkonen.
Koronavirus leviää tällä hetkellä koko maassa juuri nuoremmissa ikäryhmissä.
Tartuntatautiviranomaiset epäilevät, että vähäinen koronatartuntojen määrä kunnassa voi olla syynä alhaiseen rokotekattavuuteen.
– Korona ei ole tullut tarpeeksi lähelle. Kun tautia ei ole kunnassa juuri ollut, niin ehkä rokotushalukkuuttakaan ei löydy, Rahkonen arvelee.
Vaikka koronaepidemiaa on takana jo reilut puolitoista vuotta, Perho ei ole noussut vieläkään Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen koronatilastoihin (siirryt toiseen palveluun). THL ei kerro tartuntojen määrää silloin, jos kunnassa on todettu alle viisi tartuntaa.
Lue myös: Kolme keskipohjalaiskuntaa ei ole noussut THL:n koronakartalle – Halsua selvinnyt ilman tartuntoja
– Keski-Pohjanmaalla virus ei levittäytynyt laajasti jokaiseen kuntaa. Taudin esiintyvyys vaihtelee huomattavasti: muutamassa kunnassa on vain muutamia tartuntoja, selittää infektioylilääkäri.
Lisää rokotustilaisuuksia ja tietoa tarjolle
Perhon kunta ja terveysviranomaiset ovatkin lähteneet kampanjoimaan rokotusten puolesta.
Kunnassa järjestetään useita ylimääräisiä korotustilaisuuksia jo tällä ja ensi viikolla. Kunta on lähtenyt kampanjointiin mukaan tietoiskuin nettisivuillaan ja muissa tiedotuskanavissa.
Keski-Pohjanmaalla ollaan myös lisäämässä ajanvarauksettomia koronarokotuspäiviä niiden suuren suosion vuoksi.
Toinen selitys koko kunnankin alhaiselle rokotuskattavuudelle voi olla perholaisten pitkä välimatka eli reilut 40 kilometriä, lähimpään suureen rokotuspisteeseen. Siksi rokotukset tuodaankin nyt lähelle, ja myös kouluille suunnitellaan lähiviikkoille rokotustilaisuuksia.
Soiten tartuntatautiviranomaisten mukaan rokotekriittisyydestä ei ole suoranaista näyttöä. Mutta silläkin voi olla vaikutuksensa, pohtii Rahkonen.
– Rokotekriittisyys ja vaihtoehtoajattelu ovat nostaneet julkisuudessa ja erilaisilla keskustelualustoilla päätään syksyllä. Varmaankin osaan ihmisistä mielipiteet vaikuttavat.
Kaikkiin kampanjat eivät tehoa
Etelä-Pohjanmaalla Kauhajoella viiden 7–18 -vuotiaan lapsen äiti Janette Hannusaari on sitä mieltä, että nuorten patistelussa on jo painostuksen makua.
Hän ei ole ottanut koronapiikkiä eikä ole näillä näkymin ottamassakaan. Hannusaaren mielestä rokotuksiin on lähdetty liian nopealla aikataululla ja hätiköidysti.
– Minulle ei ole tullut ollenkaan turvallinen olo enkä usko, että tässä tilanteessa kenelläkään on turvallinen olo, sen enempää rokotetuilla kuin rokottamattomillakaan. Ihmiset joutuvat tekemään rokotuspäätöksen paniikissa.
Hannusaari sanoo olevansa erityisen huolissaan lasten rokottamisesta ja toivoo, että kouluissa tuotaisiin esiin myös kriittistä näkökulmaa kororarokotuksiin varsinkin kun lähdetään siitä, että lapsi itse voi päättää rokotuksesta.
Hannusaari toteaa, että heidän perheessään koronarokotuksesta kieltäytymisessä ei ole kysymys rokotusvastaisuudesta vaan siitä, että rokotetta ei ole heidän näkemyksensä mukaan tutkittu riittävästi.
Lue seuraavaksi: Rokotukset etenevät hyvin kouluissa – 12–15-vuotiaista jo 50 000 on ottanut rokotteen: “Jos joku tuttu ottaa sen, niin sitten minäkin”
Jo aiemmin kesällä perholaisille järjestettiin lisää rokotustilaisuuksia omassa kunnassa, mutta vielä tuolloin vastaanotto oli vaisuhko.
– Ne päivät jäivät osittain vähälle käytölle. Mutta nyt onneksi kampanjointi näyttää tuottavan jo tulosta: uusien tilaisuuksien rokotusajat ovat alkaneet täyttyä, kertoo infektioylilääkäri Rahkonen tyytyväisenä.
Lue myös:
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun keskiviikkoon 25.8. kello 23 saakka.