Iissä tehdään esimerkillistä ilmastotyötä ja sen avulla on säästetty paljon rahaa – joidenkin mielestä pieni kunta on tehnyt jo tarpeeksi

Ilmastotyön edelläkävijä on Pohjois-Pohjanmaalla sijaitseva Ii. Asennekasvatuksella ja vihreillä valinnoilla on myös kääntöpuolensa. Osa kuntalaisista ajattelee, että Ii on jo osansa tehnyt.

Aseman koulun kuudesluokkalaiset rakentavat kompostin opettaja Janne Puolitaipaleen kanssa. Kuva: Antti J Leinonen

Kuudesluokkalainen Maiju Pakanen iiläisestä Aseman koulusta sammuttelee valoja ja säästää vettä kotonakin.

– Teimme koulussa testin, jossa tutkittiin tuhlaavan ja säästäväisen perheen vedenkulutusta. Tuhlaava perhe käytti vettä puolet enemmän, hän kertoo.

Iissä koululaiset kierrättävät ja mittaavat luokkahuoneiden lämpötiloja. Nyt Maiju Pakanen luokkatovereineen rakentaa koulun pihalle kompostia ruokahävikin minimoimiseksi.

Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevassa Iissä pienet asiat ovat isoja. Koululaiset ovat ilmastotyön ytimessä, koska juuri lapsilla on paljon sanottavaa arjen kulutusvalintoihin. Siihen ostetaanko kotiin maitoa vai kauramaitoa, pikamuotia vai kirppiskamaa.

Äiti kiittelee tytärtään ja niin tekee myös kunnanisä, Ari Alatossava.

– Lapset ovat meidän näpeissämme, heihin me voimme vaikuttaa, sanoittaa Alatossava lasten merkitystä kunnan ilmastotyölle.

10 000 asukkaan Iissä sote on ulkoistettu, joten koulutoimi on kunnan suurin yksikkö. Koulut työllistävät 65 prosenttia kunnan työntekijöistä ja haukkaavat budjetista leijonanosan.

Iissä kuolinkellot fossiilisille polttoaineille ovat soineet jo vuosia. Kaikki kunnan tarvitsema sähkö tehdään vesi- ja tuulivoimalla. Kunnassa tuotetaan puhdasta energiaa kymmenen kertaa enemmän kuin se itse tarvitsee.

Ii on luopunut kokonaan fossilisten polttoaineiden käytöstä energian tuotannossa. Kuva: Antti J Leinonen

Keihäänkärkenä tuulivoima

Perämeren rannalla Myllykankaan Tuulipuiston voimalassa numero kuusi on alkamassa vuosihuolto. Halkaisijaltaan 150 metrin mittaisia siipiä pilkistää maastosta kuin jättimäisiä taimia. Tuulivoima-asentajat kiinnittävät valjaat vyötärölleen ja kypärät päihinsä.

Iissä on 56 tuulimyllyä ja rakenteilla toinen mokoma. Kunta saa tuulivoimaloista vuosittain miljoonan euron kiinteistöverotulot, saman verran nettoavat metsänomistajat myllyjen vuokrina.

Suomen ympäristökeskus Syken keräämien ennakkotietojen mukaan kasvihuonepäästöt ovat vähentyneet viime vuosina lähes kaikissa Suomen kunnissa. Suurin pudotus on tapahtunut sähkön käytön päästöissä.

Tuulivoima-asentajat Teemu Jacklin ja Joonas Simola valmistautuvat menemään voimalan huipulle. Kuva: Antti J Leinonen

Mukaan on laskettu ne päästöt, joihin kunnalla on mahdollisuus vaikuttaa. Pois jäävät päästökaupan alainen teollisuus, teollisuuden sähkön käyttö sekä jätteistä ja raskaiden ajoneuvojen läpiajoliikenteestä johtuvat päästöt.

Viime vuosikymmenen puolivälistä kuntien kasvihuonekaasupäästöt ovat laskeneet keskimäärin 24 prosenttia. Eniten asukaskohtaisia päästöjään ovat vähentäneet tuulivoimakunnat, Pyhäjoki, Simo ja Ii. Pääkaupunkiseudulla sijaitsevat Järvenpää ja Kauniainen ovat vähäpäästöisen kuntien kärkipäässä, koska niissä ei ole maataloutta ja autoilla liikutaan lyhyitä matkoja.

Isoista kaupungeista suurin pudottaja on Turku, jossa ollaan luopumassa kivihiilen käytöstä kaukolämmön tuotannossa ja siirtymässä sähköisen bussiliikenteeseen.

Silti juuri Iitä pidetään kuntakentän priimuksena.

Pari viikkoa sitten julkaistun IPCC:n raportin mukaan kasvihuonepäästöjä pitäisi kuitenkin pystyä vähentämään vieläkin enemmän. Riittävätkö siis edes iIn toimet?

– Vaikka kaikki Suomen kunnat tekisivät kuten Iissä on tehty, sekään ei riitä, sanoo erikoistutkija Santtu Karhinen Suomen ympäristökeskuksesta.

Karhinen kiipeää tuulipuistossa sijaitsevaan lintutorniin, josta puiston mittasuhteet avautuvat. Lintutorniin kantautuu myös ääni, jota voimala numero kuuden pihassa ei kuulunut. Se on kuin jättimäisten lintujen siipien havinaa.

Erikoistutkija luettelee asioita, joita Ii voisi tehdä paremmin: kaukolämmön tuotannossa se voisi luopua turpeesta, kannustaa kotitalouksia luopumaan öljylämmityksestä ja kehittää joukkoliikennettä. Myös sähköautojen kunnallista latausinfraa pitäisi olla enemmän.

Santtu Karhisen mukaan Ii on ilmastotoimien pikkkujätti sekä EU:ssa että Suomessa. Kuva: Antti J Leinonen

Muilla Suomen kunnilla on Iihin nähden huomattavasti enemmän tehtävää. Silti Iissäkin on heitä, joiden mielestä kunta on jo tehnyt osansa ilmastomuutoksen torjumisessa.

Kokeilumielessä sähköauton rattiin

Kello soi ja lapset kirmaavat pihalle. Siellä odottavat hämähäkkikeinu ja kiipeilyteline. Ne ovat etenkin eskareiden suosiossa. Molemmat on hankittu Aseman koululle rahoilla, jotka oppilaat ovat omilla päästötoimillaan tienanneet.

Aseman koulussa ja kaikissa muissakin Iin kunnan kiinteistöissä on luovuttu öljylämmityksestä. Maa- ja ilmalämpöön siirtyminen tuo kunnalle joka vuosi 300 000 euron säästöt. Öljylämmityksestä koituvat päästöt laskivat viime vuonna kaikissa Suomen kunnissa lähes yhdeksän prosenttia.

Isoin osa kuntien päästöistä tulee kuitenkin liikenteestä, vaikka liikenteen päästöt koronavuonna vähenivätkin.

Iissä kunnan työntekijät eivät saa kilometrikorvauksia oman auton käytöstä vaan työajot ajetaan leasing-sähköautoilla. Puolenkymmentä yhteiskäyttöistä sähköautoa on vähentänyt matkakuluja radikaalisti.

Iin kunnanjohtaja Ari Alatossava sanoo: "mitä vähemmän päästöjä, sitä enemmän säästöjä". Kuva: Antti J Leinonen

Iltaisin ja viikonloppuisin kuntalaiset voivat vuokrata autoja omaan käyttöönsä kokeilumielessä. Taka-ajatuksena on madaltaa kynnystä sähköautoiluun.

– Se vaatii totuttelua. Tankille ei pääse ja ajokokemus on erilainen, sanoo kunnanjohtaja, joka elää niin kuin opettaa.

Alatossava pyöräilee ja kävelee ja valmistaa kotikeittiössä enimmäkseen kasvisruokia. Tällä viikolla kunnanjohtajalla on ollut varaus sähköautoon jo kolmesti.

Nyt hän on lähdössä käymään Jakkukylässä, asuinalueella, josta on tähän saakka puuttunut yhteys Iijoen yli. Uusi syksyllä valmistuva jalankulkijoille ja pyöräilijöille tarkoitettu riippusilta poistaa kylän lapsilta tarpeen koulukyyteihin. 85 000 euron investointi maksaa itsensä takaisin 10 vuodessa.

– Siitä voisi tulla myös matkailunähtävyys, koska luultavasti se on Pohjois-Euroopan suurin riippusilta, kunnanjohtaja hehkuttaa.

Kouluruoan tähteet menivät lemmikkikanoille

Iin kouluissa puhutaan 50–50 periaatteesta: kun lapset tekevät ilmastotoimia, he saavat syntyneestä säästöstä puolet itselleen. Silti kyse on enemmästä kuin rahasta.

Lähimetsään on rakennettu laavu, pitkospuilla on vaellettu kaatosateessa. Kun luonto tulee iholle, sitä haluaa myös hoitaa ja vaalia, täällä ajatellaan.

– Me emme mene ilmasto edellä vaan tärkeintä on herättää lasten luontosuhde, sanoo Aseman koulun johtaja ja luokanopettaja Janne Puolitaival.

Hänen koulussaan ruokajätteen määrää seurataan. Kuudesluokkalaiset Kia Kaakinen ja Tiia Klasila kaipaavat koulun lemmikkikanoja, joille viime lukuvuonna syötettiin ruokalasta jääneet tähteet.

Tänä vuonna kanoja ei ole, mutta tekeillä oleva komposti tekee ruokahävikin näkyväksi. Keittäjä punnitsee ruoan tähteet ja järjestäjävuorossa olevat lapset vievät ylijäämän kompostiin.

Molemmat tytöt vakuuttavat, ettei makaroonilaatikkoa oteta lautasele liikaa, koska aina voi hakea lisää.

Iissä ympäristökasvatus on istutettu kunnan strategiaan. Janne Puolitaival sanoo, että kouluissa halutaan tarjota lapsille ratkaisuja, ei lietsoa ilmastopaniikkia.

– Ajattelipa ilmastonmuutoksesta mitä hyvänsä, niin järkevillä teoilla, kuten kierrätyksellä, syntyy säästöä, ja sen ajatuksen lapset vievät koteihinsa, hän vakuuttaa.

Kaikki iiläiset eivät kuitenkaan selitystä usko. Jotkut ajattelevat, että kouluissa ruokitaan ilmastohysteriaa.

Pysähtyykö Iin ilmastoihme?

Myös Iissä huoli ilmastosta on politisoitunut.

Myllykankaan tuulipuistossa on 30 voimalaa. Kuva: Antti J Leinonen

Vaikka ilmasto on Iille vetovoimatekijä, pitäisi maine saada muutettua työpaikoiksi. Uuden keväällä valitun kunnanvaltuuston viisastenkivi on täälläkin talous.

Kunnan ääniharava Petri Hyvönen (ps.) sanoo, että kotikunta on jo tehnyt osansa.

– Ii on maailman mittakaavassa pieni. Eikä me voida tehdä kärpäsestä härkästä.

Kuten monessa muussakin kunnassa, perussuomalaiset voittivat Iissä kuntavaalit ja saivat kaksi lisäpaikkaa. Heillä on valtuuston 31 paikasta nyt kolme.

Vastikään julkaistun Elinkeinoelämän valtuuskunnan, Evan, arvo- ja asennetutkimuksen (siirryt toiseen palveluun)mukaan perussuomalaisten kannattajista enää joka kolmas pitää ilmastonmuutosta aikamme suurimpana haasteena, kaikista suomalaisista näin ajattelee yli 70 prosenttia.

Myös Iissä osa uusista tuulivoimahankkeista on törmännyt valituksiin. Mitä lähemmäs asutusta tuulivoimalat tulevat, sitä enemmän niitä vastustetaan.

Valtuuston uusi puheenjohtaja Johannes Tuomela (kesk.), uskoo, että hankkeiden, joilla on taloudelliset perusteet, on helpompi mennä läpi kuin ideologisten. Siviiliammatiltaan Tuomela on yrittäjä ja toimitusjohtaja.

– Pitää säilyttää arkirealismi ja ottaa huomioon olosuhteet, päästöjä syntyy vaikka miten eläisimme.

Viime kaudella valtuuston nuijaa heilutellut Teijo Liedes (vas.) puolestaan uskoo, että edelläkävijyys velvoittaa Iitä. Eläkkeellä oleva lukion äidinkielen ja filosofian lehtori ei silti panisi pahakseen, jos joku kiilaisi ilmastotoimissa Iin ohitse.

– Kun teemme osamme meidän on helpompi vaatia samaa muiltakin, hän sanoo.

Lue lisää: