Metsästäjäporukan suuri karhujahti meni ensimmäisenä yönä mönkään – luultu karhu olikin mäyrä

Karhunkaatolupia on tänä vuonna myönnetty ennätysmäärä. Karhujen metsästyksellä pidetään kurissa kantaa ja asutuksen lähelle eksyviä yksilöitä.

Miehikkälässä Miro Oikarinen oli koko yön karhujahdissa. Kuva: Pyry Sarkiola / Yle

Keskiyöllä alkanut karhujahti ei lähtenyt kaakkoisrajan tuntumassa Miehikkälässä käyntiin aivan odotetulla tavalla.

Tiellä näkyivät karhun jäljet. Niitä seuraamaan laitettiin metsästyskoira, ja lopulta metsästä alkoikin kuulua lupaava haukunta.

– Aamun valjettua selvisikin, että haukussa on mäyrä. Näinkin voi joskus käydä, kertoo Ilpo Suoknuuti.

Usein haukkuun saattaa jäädä myös hirvi. Ja kun oikein onni käy, myös se kaikista toivotuin, karhu. Mesikämmen on nytkin ollut lähellä, siitä kertoo myllätty maa-ampiaisen pesä aivan vieressä.

Harmilliseen takaiskuun suhtaudutaan kuitenkin huumorilla. Karhunmetsästyskausi on vasta alussa.

– Minulla alkoi kolmen viikon kesäloma. Se on otettu tarkoituksella juuri tähän. Sää oli tänään hyvä – ei liian kuiva, ei liian lämmin. Ehkä vähän viileämpi olisi voinut olla, kertoo Miro Oikarinen.

Keskellä Ilpo Suoknuuti analysoi viime yön jahtia. Kuva: Pyry Sarkiola / Yle

Tänään perjantaiaamuna lämpömittari näytti lukemaksi +14. Koira onnistuisi paremmin, mitä viileämpi keli on.

Ennätysmäärä lupia

Kaikkiaan karhunkaatolupia on myönnetty tälle metsästyskaudelle enemmän kuin koskaan ennen. Koko Suomeen lupia on 356, mutta niiden lisäksi Lapin poronhoitoalueelle voidaan poikkeusluvin myöntää vielä 90 kaatolupaa lisää.

Lupien myöntämisessä keskeistä on karhukannan koko, josta Luonnonvarakeskus pitää kirjaa. Luvat myöntää Suomen riistakeskus.

– Metsästyksellä säädellään karhukantaa, ettei se kasva liikaa eikä suotuisan suojelun taso vaarannu. Metsästyksellä ylläpidetään myös karhun ihmisarkuutta ja vähennetään vahinkoja, kertoo Kaakkois-Suomen riistapäällikkö Henri Mutanen Suomen riistakeskuksesta.

Ilpo Suoknuuti metsästäjän oransseissa asusteissa ase olalla.
Ilpo Suoknuuti kertoo, miten viime yön jahdin aloitus Miehikkälässä sujui.

Kaakkois-Suomen alueelle kaatolupia myönnettiin tänä vuonna yhteensä 38, mikä on kuusi enemmän kuin vuosi sitten.

Pohjoisemmassa osassa Suomea kaatolupia on enemmän. Esimerkiksi Pohjois-Karjalassa saa kaataa 204 karhua. Siellä karhujahti alkoikin tänään menestyksekkäästi, kun aamun ensimmäisinä tunteina kaatui neljä karhua.

Vaikka karhukantaa on harvennettu kohtuullisen voimakkaasti, se on silti jatkanut kasvuaan. Karhuja tulee Suomeen myös Venäjän puolelta. Uusimman kanta-arvion mukaan Suomessa majailee reilut 2 000 karhua.

Kasvanut kanta on lisännyt myös ihmisten kohtaamisia karhujen kanssa.

– Myös niiden yksilöiden määrä kasvaa, jotka eivät ole niin ihmisarkoja, Mutanen sanoo.

Koirat mukana

Miehikkälässä Muurolan metsästäjillä liikkeellä oli viime yönä kaikkiaan kahdeksan hengen porukka. Lisäksi koiria oli viisi.

Yksi koirista oli 4-vuotias harmaa norjanhirvikoira nimeltään Purunotkon Rinna.

– Tämä on vähän tällainen omalaatuinen. Hyvin pirteä, mutta ei aina niin järkevä, kertoo Aapo Takala.

Purunotkon Rinna oli viime yön mielipuuhassaan eli karhujahdissa. Aapo Takala lohduttaa, vaikka jahti ei onnistunutkaan. Kuva: Pyry Sarkiola / Yle

Koiran tehtävä on löytää karhu ja ajaa se metsästäjän lähelle.

– Ilman sitä ei pärjää, sanoo Miro Oikarinen.

Jahti alkaa aina yöllä pimeän aikaan. Aktiiviset karhunmetsästäjät seuraavat karhujen liikkeitä ympäri vuoden ja maastossa kuljetaan niillä alueilla, joilla karhuja oletetaan olevan.

Karhun jäljet näkyvät hyvin esimerkiksi metsäauto- tai sorateiltä. Kun tuore jälki löytyy, alue passitetaan eli koirat lasketaan jäljelle ja passihenkilöt menevät karhun oletetulle kulkureitille.

– Sitten odotellaan, jos karhu sattuisi kulkemaan. Karhu voi jäädä myös seisontahaukkuun paikoilleen, jolloin metsästäjä pyrkii lähestymään ja saamaan hyvän laukauksen aikaiseksi. Näin karhun metsästys pääpiirteittäin kulkee, kuvailee Kaakkois-Suomen riistapäällikkö Henri Mutanen.

Helppo ruoka houkuttaa

Itärajan tuntumassa karhut liikkuvat helposti Suomen ja Venäjän valtiorajan yli välillä.

Karhukanta esimerkiksi Kaakkois-Suomessa on sen verran iso, että niitä näkee, vaikka ei haluaisikaan. Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan Kaakkois-Suomessa majailee nyt ennen syksyn metsästystä noin 350–370 yli vuoden ikäistä yksilöä ja 70 pentua.

– Naapuripitäjässä Virolahdella oli kesällä tapaus, jossa karhu kaateli roskapönttöjä ja kävi ihmisten asumusten terasseilla. Poliisin luvalla se karhu lopetettiin aivan asutuksen läheisyydessä, kertoo Ilpo Suoknuuti, joka on myös Miehikkälän riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtaja.

Suoknuutin kertoman tapauksen lisäksi Virolahdella mellasti myös toinen karhu.

Takalan mukaan karhu oli oppinut, mistä saa helposti ruokaa.

– Ihmiset jättävät roskiksiin ruokaa, jonka karhu haistaa. Kun karhu sen kerran keksii, on ongelma valmis.

Himottu saalis

Karhunmetsästykseen liittyy tarkasti määriteltyjä sääntöjä. Ravintohoukuttimen ja riistapellon käyttö metsästyksessä on ankarasti kielletty. Riistapelto tarkoittaa peltoa, joka on perustettu riistaeläinten ravintoa varten.

Karhu on ovela eläin. Se osaa sekä käyttää hyödyksi maastoa että eksyttää koirat ja metsästäjät perästään, mikä tekee karhunmetsästyksestä omalla tavallaan vaikeaa.

Tämä 204-kiloinen uroskarhu kaadetiin Lappeenrannan Vainikkalassa 21.8.2018. Kuva: Mikko Savolainen

Ihminen on metsästänyt karhua niin kauan kuin on kyennyt. Metsän kuningas, mesikämmen, on kautta aikain ollut himottu ja tavoiteltu saalis.

– Karhu on arvostettu ja kunnioitettu saalis. Entisaikoina karhunkaatajalla on ollut tietynlainen status, Henri Mutanen kertoo.

Miehikkälässä ei luovuteta

Ensimmäisenä jahtiyönä kontiot ja Muurolan Metsästäjät eivät toisiaan tavanneet. Jahtiporukka ei kuitenkaan ole luovuttamassa. Saalista pitäisi metsän katkössä olla.

– Tällä viikolla on tältä alueelta tavattu kuusi eri karhua, kertoo Ilpo Suoknuuti.

Vieressä Miro Oikarinen vakuuttaa, että intoa riittää.

– Pienestä saakka olen näissä hommissa ollut. Tuntuu siltä, että mitä vanhemmaksi tulee, sitä enemmän innostuu. Metsän kuningas – se se on.

Aapo Takala nauttii, että voi harrastaa koirien kanssa.

– Näitten kanssa on mahtava touhuta ja katsoa, miten ne metsässä toimivat eri eläinten kanssa. Siinä huomaa, miten oma koulutus on onnistunut. Sitä on hienoa seurata.

Vieressä Ilpo Suoknuuti nyökkää.

– Karhu on kaikista haastavin riista, joka metsästä löytyy. Kun metsästäjä ja koira pelaavat yksiin, on suuri nautinto, kun kaikki onnistuu.

Karhun metsästysaika päättyy lokakuun lopussa.