Vahva valtio on ollut vain unelma Afganistanissa – Talibanille ilmoittautui jo vastustaja

Afganistanissa on toistakymmentä etnistä ryhmää, ja etniset siteet ovat usein vahvempia kuin side valtioon. Osa tarkkailijoista uskoo, että paštujen hallitseman Talibanin valtaannousu johtaa uuteen etniseen konfliktiin.

Kansanryhmien jännitteet ovat olleet Afganistanissa pitkään pinnalla. Kuvassa on Ghaznin yliopiston opiskelijoita, jotka esittivät vastalauseensa joitakin paštuopettajia vastaan huhtikuussa 2012. He epäilivät näiden levittävän etnistä nationalismiaan muihin kansanryhmiin kuuluville. Kuva: Naweed Haqjoo / EPA

"Pitäisikö Afganistanin olla olemassa?", "Tulisiko Afganistan jakaa pienempiin osiin?", kyselivät The New York Review (siirryt toiseen palveluun) ja The Atlantic -lehdet (siirryt toiseen palveluun) 11 vuotta sitten, kun maassa oli sodittu 30 vuotta.

Nyt sotaa on jatkunut vuosikymmen lisää, ja jotkut jo uumoilevat jatkoa Talibanin voitokkaasta valtaannoususta huolimatta.

Afganistania ei ole pystynyt vakauttamaan paštukuningas sen enempää kuin kommunistihallinto, ääri-islamistit tai länsimaiden tukema demokratiakokeilukaan.

Keskeisenä syynä pidetään sitä, että Afganistan on yhä kaukana yhtenäisestä kansakunnasta, vaikka maa on ollut olemassa yli 270 vuotta.

Kansallisen identiteetin sijaan monet afganilaiset identifioituvat omaan etniseen ryhmäänsä, joita maassa on toistakymmentä. Mikään ryhmä ei ole enemmistönä, ja ryhmien sisällä valtaa pitävät vaikutusvaltaiset klaanit, usein omine asejoukkoineen.

– Afganistanin armeijan ja valtion ällistyttävän nopea romahtaminen ei kuvasta vain erityisiä vikoja Yhdysvaltojen ja sen liittolaisten luomissa intituutioissa, vaan paljon vanhempaa ja syvempää Afganistanin valtion heikkoutta, kirjoittaa yhdysvaltalaisprofessori Anatol Lieven tutkimuslaitos IISS:n julkaisemassa artikkelissa (siirryt toiseen palveluun).

"Heillä ei ole mitään yhteistä"

Afganistanissa on 14 merkittävämpää etnistä ryhmää. Suurimmat ovat paštut eli pataanit, tadžikit, hazarat ja uzbekit.

Luotettavaa väestönlaskentaa ei ole tehty (siirryt toiseen palveluun), mutta paštuja on arviolta 40 prosenttia maan noin 38 miljoonasta asukkaasta ja tadžikkeja runsas neljännes. Hazaroita ja uzbekkeja on kumpiakin noin 9 prosenttia,

Muita ryhmiä ovat muun muassa aimakit, turkmeenit, baluchit, pamirit ja nuristanilaiset.

Virallisia kieliä on kaksi – dari ja paštu – mutta myös useita muita kieliä puhutaan.

Kuva: Laura Merikalla / Yle

Eri ryhmät tuntevat hengenheimolaisuutta eri naapurimaiden asukkaiden kanssa: esimerkiksi paštut Pakistanin paštuihin, uzbekit ja turkmeenit pohjoisrajan toisella puolen asuviin uzbekistanilaisiin ja turkmenistanilaisiin, baluchit Pakistanin ja Iranin balucheihin.

Lähes kaikki afganistanilaiset ovat muslimeja, mutta noin viidennes on šiioja ja loput sunneja. Sen lisäksi, että etniset ryhmät ovat sotineet keskenään, uskontoryhmien välit ovat olleet usein jännittyneet.

Esimerkiksi kovan linjan sunnilaisuutta edustavan, paštujohtoisen Talibanin kerrotaan syyllistyneen julmuuksiin (siirryt toiseen palveluun) šiioja, etenkin hazaroita (siirryt toiseen palveluun), kohtaan.

Talibanin valtaannousu onkin herättänyt pelkoja siitä, miten he kohtelevat muita etnisiä ryhmiä.

– Afganistanilaisilla ei ole yhteistä kieltä, näillä ihmisillä ei ole mitään yhteistä. Etnisten ryhmien yhdistyminen kansakunnaksi ei ole koskaan tapahtunut siellä, huomautti tutkija Eden Naby The New York Timesille (siirryt toiseen palveluun) jo vuonna 2001, jolloin Yhdysvallat aloitti sotansa Afganistanissa.

Mikään Afganistanin hallinto ei myöskään ole puoleen vuosisataan onnistunut ottamaan itselleen koko Afganistanissa yksinoikeutta järjestäytyneiden aseellisten ryhmien ylläpitoon, professori Anatol Lieven huomauttaa.

Valta paštuilla

Afganistanin perustajana pidetään paštukuningas Ahmad Shah Durrania, joskin on kiistanalaista, (siirryt toiseen palveluun) antoiko hän vuonna 1747 perustetulle maalleen sen nykyisen nimen.

Vuoteen 1992 maata hallitsivat paštut lukuunottamatta tadžikkikuningas Habibullah Kalakanin lyhyeksi jäänyttä valtakautta.

Myös entinen presidentti Hamid Karzai on paštu. Kuva: Karl Schoendorfer / AOP

Kolme vuotta Neuvostoliiton vetäytymisen jälkeen Afganistanissa nousi valtaan (siirryt toiseen palveluun) kommunistihallintoa vastaan taistellut ryhmittymä, ja presidentiksi tadžikki Burhanuddin Rabbani. Etninen konflikti kuitenkin jatkui ja pääkaupungin Kabulin ulkopuolella maata hallitsivat käytännössä paikallisten sotajoukkojen johtajat.

Vuonna 1996 valtaan nousi paštujohtoinen Taliban, joka hallitsi maata Yhdysvaltain hyökkäykseen vuonna 2001 asti. 20 viime vuotta Afganistan kokeili demokratiaa. Presidentit Hamid Karzai ja Ashraf Ghani ovat hekin paštuja.

"Afganistania ei ymmärretty"

Uutiskanava CNBC:n haastattelema (siirryt toiseen palveluun)eläkkeelle jäänyt yhdysvaltalaissotilas arvioi, että keskeistä Yhdysvaltain epäonnistumiselle Afganistanin vakauttamisessa oli se, miten vähän todella ymmärrettiin, mitä afganistanilaiset haluavat sekä heidän heimodynamiikkaansa.

– Oletimme heidän haluavan sitä, mitä meilläkin on, sanoo Michael Zacchea, joka johti yhdysvaltalaisten kouluttamaa Irakin armeijan pataljoonaa.

Yksi esimerkki oli (siirryt toiseen palveluun) presidentti Karzain yritys saada afganistanilaisille henkilötodistus, jossa heidän ilmoitettiin olevan afganistanilaisia. Paštupoliitikot kannattivat tätä, kun taas muut kansanryhmät vastustivat. Niiden mukaan nimitys afganistanilainen tarkoitti paštuja.

Profesori Anatol Lievenin mukaan keskeinen syy Afganistanin valtion heikkoudelle on se, että paštuheimot ja muut maaseudun etniset ryhmät ovat vieraantuneet valtiosta. Valtion kyvyttömyys juurtua maaseudulle rampautti lännen yritykset rakentaa demokraattinen Afganistan ja avasi tietä Talibanin vaihtoehtoiselle hallintomallille, hän kirjoittaa. (siirryt toiseen palveluun)

Talibanin tuoreimman valtaannousun jälkeen mielenosoituksissa on heiluteltu Afganistanin kansallista lippua. Taliban on vaihtanut kansallisten lippujen tilalle oman lippunsa. Kuva: Bashir Darwish / AOP

Lisäksi etniset liittolaisuudet ylittävät usein kansalliset. Talibanien vahvuutena on, että he kuuluvat Afganistanin suurimpaan kansanryhmään.

Yhdysvaltain vetäydyttyä Taliban pääsi monin paikoin valtaamaan alueita ilman taisteluja ja sotilaiden taistelutahto laantui.

– Kun Yhdysvaltain vetäytyminen alkoi, afganistanilaisjoukot alkoivat hypätä laivasta, joko lepytelläkseen Talibania tai vetäytyäkseen vanhoihin etnisiin sotajoukkoihinsa, sanoo Michiganin yliopiston kansainvälisen politiikan tutkimuskeskuksen johtaja John Ciorciari CNBC:lle. (siirryt toiseen palveluun)

Hän ei kuitenkaan usko, että Talibanin valtaannousu tuo rauhaa.

– Kun tomu laskeutuu, monet Yhdysvaltain kouluttamat taistelijat todennäköisesti tarttuvat jälleen aseisiin etnisten jakolinjojen mukaisesti Ciorciari uskoo.

Talibanille ilmoittautui jo vastustaja

Talibania vastaan aikoinaan taistelleiden sotajoukkojen johtajan Ahmad Shah Massoudin poika Ahmad Massoud ilmoitti keskiviikkona olevansa valmis sotimaan uutta Taliban-hallintoa vastaan.

Massoud sanoi olevansa (siirryt toiseen palveluun) taistelijoidensa kanssa Panjshirin laaksossa. Se on yksi harvoista alueista, jota Taliban ei ole saanut haltuunsa.

– Meillä on aseita ja ammuksia, joita olemme varastoineet tämän päivän varalta, hän kertoi The Washington Post -lehden julkaisemassa kirjoituksessa.

Massoud pyysi taisteluun apua länsimailta.

Ahmad Massoud puhui maaliskuussa Pariisissa seremoniassa, jossa paljastettiin hänen isänsä muistolaatta. Kuva: Christophe Archambault / EPA

Terroristijärjestö al-Qaida salamurhasi hänen isänsä liki 20 vuotta sitten.

Kabulin pohjoispuolella sijatseva Panjshirin laakso oli neuvostojoukkoja vastaan 1980-luvulla ja Talibania vastaan 1990-luvulla taistelleiden vastarintajoukkojen keskus. Alueella asuu runsaasti tadžikkeja.

Massoud on yksi Afganistanin kansallisen vastarintaliikkeen johtajista. Ryhmää kutsutaan myös uudeksi Pohjoisen liitoksi.

Alkuperäinen Pohjoisen liitto taisteli Talibania vastaan vuosina 1996–2001. Liitoon kuului tadžikki-, uzbekki, hazara- ja paštujohtoisia joukkoja.

Lue myös: