1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. johtajat

Väkivaltaa, toistuvia rattijuopumuksia, jopa vankeutta – tutkimusryhmä penkoi yritysjohtajien taustoja ja kävi ilmi, että useilla on rikostuomioita

Oulun yliopiston laajassa tutkimuksessa selvisi, että yritysjohtajien taustoja ei aina kehdata udella tai tarkistaa. Viime vuosina tilanne on parantunut, koska asenteet työelämässä ovat muuttuneet.

Laaja tutkimus paljasti, että yritysjohdossa olevilla henkilöillä on runsaasti rikostuomioita. Kuva: Antti Karhunen / Yle
Voit myös kuunnella Oulun yliopiston laskentatoimen professori Juha-Pekka Kallungin haastattelun tästä.

Suomalaisten ja ruotsalaisten yritysten johtajilla on taustallaan paljon rikostuomioita ja henkilökohtaisia maksuhäiriöitä. Näillä on myös suora negatiivinen vaikutus yritysten menestykseen. Asia käy ilmi Oulun yliopiston laajasta tutkimuksesta, jota ei ole vielä julkaistu.

Asiaa tutkinut professori Juha-Pekka Kallunki sanoo yllättyneensä tutkimuksen tuloksesta.

– Olemme käyneet läpi suomalaisia ja ruotsalaisia aineistoja. Niiden mukaan pörssiyhtiöissä joka kolmannella johtajalla oli henkilökohtainen rikostuomio. Oli valtava yllätys, että tällaista löytyi.

Kallunki toimii Oulun yliopiston laskentatoimen professorina ja hänen vetämänsä tutkimusryhmä on selvittänyt yritysjohtajien taustoja ja niiden merkitystä yli kymmenen vuoden ajan.

Professori Juha-Pekka Kallunki tuulettaisi suomalaista yritysjohtoa tarkistamalla pörssiyritysten johtajien taustat. Kuva: Janne Körkkö / Yle

Ensimmäinen Kallungin tutkimus aiheesta julkaistiin jo vuonna 2013 (siirryt toiseen palveluun). Sen mukaan 33,1 prosentilla kaikista Ruotsin pörssiyhtiöiden toimitusjohtajista oli rikostausta.

Kallunki muistuttaa, että Ruotsin pörssissä toimii myös paljon suomalaisyrityksiä ja yritysten toimintaympäristö on hyvin samankaltainen molemmissa maissa.

Kallunki kertoo, että parhaillaan käynnissä olevan, vielä julkaisemattoman tutkimuksen mukaan tilanne on jatkunut samankaltaisena ja yritysten johtajilta löytyy yhä paljon rikostuomioita. Tuoreesta tutkimuksesta ei vielä ole tiedossa tuomittujen yritysjohtajien tarkkaa osuutta kaikista johtajista, mutta Kallungin mukaan tulokset ovat samansuuntaisia aiempien tutkimuksien kanssa.

– Sama ilmiö toistuu ja johtajilla on merkittävissä määrin rikostaustaa.

Käynnissä olevassa tutkimuksessa selvitetään suomalaisyritysten johtajien taustoja. Mukana ovat kaikki suomalaiset osakeyhtiöt, joiden liikevaihto on yli 100 000 euroa. Tutkimusaineisto on vuosilta 2000–2019

Toimitusjohtajien lisäksi tutkitaan talousjohtajien, hallituksen jäsenten ja yli 10 prosenttia yrityksistä omistavien henkilöiden taustoja.

Samaan kokonaisuuteen liittyvissä Oulun yliopiston aikaisemmissa tutkimuksissa on havaittu, että pörssiyhtiöiden toimitusjohtajien lisäksi myös hallituksen jäsenillä ja muilla vastuuhenkilöillä, kuten tilintarkastajilla on rikostuomioita ja maksuhäiriömerkintöjä.

Kallungin mukaan nyt ei puhuta pienistä rikesakoista, vaan kyse on esimerkiksi toistuvista rattijuopumuksista, onnettomuuspaikalta pakenemisesta, väkivaltarikoksista ja jopa vankeustuomioista.

– Erikoisin tapaus oli eräs ruotsalaisyhtiö, jonka toimitusjohtajalla ja kaikilla hallituksen jäsenillä oli taustallaan rikostuomio, Kallunki kertoo.

Rikostausta voi kieliä riskihakuisuudesta

Kallungin mukaan yritysten olisi hyvä olla kiinnostuneita johtajiensa taustoista, sillä niillä on suora vaikutus menestymiseen. Jos johtajilla on rikostaustaa, yritys pärjää huonommin.

– Näiden yritysten kannattavuus on heikompi, ne tekevät huonompia yrityskauppoja, konkurssiriski on suurempi, sisäpiirikaupankäynti on aggressiivisempaa ja se voi lähestyä jopa laittoman rajaa.

Johtajan rikollinen tausta on yrityksen kannalta myös mainehaitta. Eivät yritykset halua päästä otsikoihin sen vuoksi, että hallituksen jäsen tai toimitusjohtaja on rikoksesta tuomittu, vaikka siitä oli kulunut aikaa, eikä sinänsä liittyisi tehtävään, Kallunki sanoo.

– Poikkeuksetta rikoksen paljastuminen on johtanut siihen, että henkilö on joko itse eronnut tai hänet on vapautettu tehtävästään.

Kallungin mukaan rikostausta voi olla merkki ihmisen riskihakuisuudesta. Kyseessä voi olla henkilö, joka tykkää ottaa riskiä, ei piittaa yhteiskunnan normeista ja kokee olevansa sääntöjen yläpuolella.

– Jos toimitusjohtaja ei käyttäydy yhteiskunnan normien mukaisesti, ei ole mikään yllätys, ettei hänen johtamansa yhtiökään sitä tee.

Johtajan rikostausta ja riskikäyttäytyminen voivat olla myös merkkejä narsistisesta persoonallisuushäiriöstä. Kaikilla narsisteilla rikostaustaa ei kuitenkaan ole, Kallunki muistuttaa.

Persoonallisuushäiriötä voi olla vaikea havaita rekrytointitilanteissa, sillä esimerkiksi narsistiset ihmiset ovat monesti karismaattisia ja taitavia puhumaan.

Lue lisää Ylen MOT:n jutusta: Joka neljäs esimies on narsisti

Pomojen taustoja ei kyseenalaisteta

Mutta miksi johtajina on näin paljon henkilöitä, joilla on rikostaustaa?

Kallungin mukaan syynä on se, ettei heidän taustojaan ole tarkistettu. Kyseessä on yritysmaailman sisäänrakennettu ongelma, johon ei ole osattu puuttua.

Kallunki kertoo keskustelleensa rekrytoinneissa avustavien yritysten ja konsulttien kanssa ja kysyneensä heiltä, selvittävätkö nämä taustat henkilöistä. Vastaus on ollut, että ei missään tapauksessa: toimitusjohtajalta tai hallituksen jäseneltä ei voi tällaista kysyä.

Heidän kohdallaan oletetaan, ettei ongelmia ole.

– Meillä on pienet piirit. Ei kehdata, ja osittain tutuilta ei kysytä.

Sen sijaan monien tavallisten työntekijöiden, kuten lasten parissa tai terveydenhuoltoalalla työskentelevien taustat selvitetään rutiininomaisesti.

Kysyimme johtajien rekrytointikäytännöistä myös suorahaku eli headhunting alalla toimivalta InHunt Groupilta. Yritys on erikoistunut etenkin johtajien suorahakuihin.

InHuntin Pohjois-Suomen aluejohtaja Stig Hedberg on kuullut, ettei johtajaksi palkattavien henkilöiden taustoja aina tarkasteta, vaikka pitäisi. Näin voi tapahtua etenkin silloin, kun yritykset tekevät rekrytointeja itse tai jos ei toimita johtajahakuihin erikoistuneen yrityksen kanssa.

– Jos yritykseen palkataan johtajia vain harvoin, voi olla aika paljon kysymysmerkkejä, miten asiat tulisi hoitaa.

Hedbergin mukaan rekrytointitilanteisiin liittyy myös perinteinen suomalainen luottamus. Kun henkilö on tavattu useampaan kertaan rekrytointiprosessin aikana, häneen aletaan luottaa.

Stig Hedbergillä on sattunut urallaan yksi tapaus, jossa johtajaksi valittua henkilöä ei voitu palkata hänen rikostaustansa vuoksi. Kuva: Janne Körkkö / Yle

Keinoja palkattavan henkilön taustojen selvittämiseen on kuitenkin monia. Toimeksiantaja voi esimerkiksi pyytää tehtävään valittavalta henkilöltä rikosrekisteriotteen, ja voidaan tehdä turvallisuusselvitys. Ehdokkaan tausta voidaan tarkistaa myös suosittelijoilta.

– Johtajat ovat isossa taloudellisessa vastuussa, joten on hyvin luontevaa, että esimerkiksi luottotiedot tarkistetaan, Hedberg sanoo.

Johtajan sopivuutta tehtävään voidaan arvioida haastatteluilla ja psykologisella soveltuvuusarvioinnilla. Se on Hedbergin mukaan keino karsia pois esimerkiksi persoonallisuushäiriöisiä henkilöitä.

– Tällainen tarkkuus on perusteltua, sillä narsistinen ihminen johtajana voi tehdä paljon tuhoa yrityksessä.

Hedbergin mukaan johtajiksi palkattavien taustoja selvitetään yhä enemmän. Muutos on tapahtunut viime vuosien aikana. Esimerkiksi viime vuonna työntekijöiden turvallisuusselvityksiä tehtiin ennätysmäärä yli 88 000 kappaletta.

– Yritykset kilpailevat kovan luokan johtajista ja työntekijöistä, joten on tärkeää, että yrityksellä on hyvä maine. Samoin työhyvinvointiin kiinnitetään yrityksissä entistä enemmän huomiota, ja se näkyy myös johtajien rekrytoinneissa, Stig Hedberg kertoo.

Johtajien taustojen tarkistaminen ravisuttaisi yrityskenttää

Juha-Pekka Kallungin mukaan asenteet työelämässä ovat muuttuneet paljon, eikä epäasiallista käytöstä enää siedetä. Muutosta on vauhdittanut esimerkiksi Me too -ilmiö ja se, että yrityksiltä vaaditaan tänä päivänä vastuullisuutta.

– Vielä 15 vuotta sitten yritysjohdolta hyväksyttiin sellaista, mitä tänä päivänä enää ei.

Myös ajattelutapa on muuttunut. Enää ei ajatella, että päätöksiä tekee yritys, vaan niitä tekevät yrityksessä toimivat ihmiset.

– Johtajan tulisi soveltua tehtäväänsä ja yritykseen myös arvoiltaan ja asenteeltaan. Sitä kautta saadaan yrityksiin parempi ilmapiiri työskennellä.

Kallunki haluaisi kaikkiin pörssiyhtiöihin samanlaisen käytännön, joka on voimassa finanssisektorilla. Siellä viranomainen edellyttää ylimmän johdon taustojen tarkistamista.

Pörssiyhtiöiden hyvää hallinnointitapaa ohjaa hallinnointikoodi, jonne Kallunki haluaisi taustojen tarkistamista koskevan pykälän. Sillä olisi merkittäviä vaikutuksia yritysjohdossa.

– Iso luuta kävisi, jos johtajien taustat selvitettäisiin.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta 24. elokuuta kello 23:een asti.

Lue myös: Pitääkö lapsesta kasvattaa narsisti, jotta hän menestyy työelämässä? Tutkija: “Jonkinlainen kylmyys edesauttaa pärjäämistä”

Juttua tarkennettu 23.8. kello 17.57: Tekstiin lisätty tietoja Oulun yliopiston tutkimuksen sisällöstä. Lisäksi otsikkoa muutettu.