Hovioikeus pui Jari Aarnion murhatuomiota – syyttäjän mukaan elinkautisen saanut ex-poliisipäällikkö hyötyi siitä, että ei estänyt murhaa

Käräjäoikeus tuomitsi huumepoliisin ex-päällikön Jari Aarnion elinkautiseen vankeuteen liki 18 vuoden takaisessa murhassa. Ex-rikollispomo Keijo Vilhunen vapautui syytteistä. Aarnio haluaa syytteen nurin ja syyttäjä elinkautisen myös Vilhuselle.

Jari Aarnio osallistui hovioikeuden istuntoon maski kasvoillaan. Aarnio tuotiin oikeudenkäyntiin Helsingin vankilasta. Keijo Vilhunen oli Sulkavan vankilassa ja osallistui istuntoon etäyhteydellä. Kuva: Jorge Gonzalez / Yle

Helsingin hovioikeus aloitti maanantaina Suomessa täysin poikkeuksellisen murhajutun käsittelyn.

Syyttäjät moukaroivat heti oikeudenkäynnin alkaessa käräjäoikeuden tuomiosta hovioikeuteen valittaneen Helsingin huumepoliisin ex-päällikön Jari Aarnion puolustusta.

Helsingin käräjäoikeus tuomitsi Aarnion murhasta elinkautiseen viime joulukuussa. Oikeus katsoi, että Aarnio ei estänyt ruotsalais-turkkilaisen rikollisen Volkan Ünsalin murhaa lokakuussa 2003, vaikka tiesi suunnitelmista etukäteen.

Näin Aarnio syyllistyi oikeuden mukaan niin sanottuun epävarsinaiseen laiminlyöntirikokseen. Tällaista tapausta kytkettynä murhasyytteeseen ei ole koskaan aiemmin käsitelty Suomessa, joten kyseessä on ennakkotapaus.

Aarnio kiistää syytteen ja katsoo, että käräjäoikeuden tuomio on kaikilta osin virheellinen.

Syyttäjä: Aarnio "teki tulosta" murhan selvittämisessä

Aluesyyttäjä Perttu Könönen sanoi, että syyttäjä pitää kiinni aiemmista vaatimuksistaan. Hän kävi valtionsyyttäjä Mikko Männikön kanssa läpi lokakuussa 2003 tapahtunutta palkkamurhaa edeltäneitä tapahtumia.

Syyttäjien mielestä ne osoittavat Helsingin huumepoliisin entisen päällikön Jari Aarnion ja entisen rikollispomon, Keijo Vilhusen syyllistyneen murhaan.

He katsoivat, että kummankin intressissä on ollut antaa murhan tapahtua.

– Vilhunen sai rikollispiireissä jopa Ruotsia myöten kunniaa ja gloriaa. Poliisi taas sai Aarnion ansiosta selvitettyä murhan, sanoi Männikkö.

Könönen muistutti, että tulosajattelu oli Aarniolle tärkeää ja Ünsalin murhasta tuomittiin aikanaan neljä miestä elinkautisiin rangaistuksiin.

Syyttäjien mielestä Aarnion tietolähteenä toimineen Vilhusen osuus murhassa tutkittiin aikanaan puutteellisesti. Könönen sanoi, että Vilhunen pystyi luottamaan Aarnion suojeluun.

– Ei kannata laittaa lintua häkkiin, jos haluaa sen laulavan.

Aluesyyttäjä Perttu Könönen (vas.) ja valtionsyyttäjä Mikko Männikkö vaativat myös hovioikeudessa elinkautisia vankeusrangaistuksia Jari Aarniolle ja Keijo Vilhuselle. Kuva: Jorge Gonzalez / Yle

Syyttäjä: Aarnio ei tehnyt mitään

Syyttäjän ja käräjäoikeuden tuomion mukaan Aarniolla oli erityinen velvollisuus estää palkkamurha, mutta hän löi sen tahallaan laimin.

Aarnion mukaan hän oli kuullut vain huhun asiasta eikä hänellä ollut sellaista tietoa, jonka perusteella henkirikos olisi voitu estää. Männikkö painotti, että puolustus ei ole kertonut sitä, mikä huhun konkreettinen sisältö on.

Aarnion mukaan hän ei olisi voinut estää murhaa vaikka olisi saanut siitä yksityiskohtaisia tietoja. Männikkö oli toista mieltä.

– Olisi järkevää ajatella, että poliisin näkyvä väliintulo olisi estänyt sen.

Männikön mukaan Aarniolla oli monia muitakin mahdollisuuksia toimia, mutta hän ei tehnyt mitään.

Aarnion puolustus: Hämmästyttävä väite syyttäjältä

Aarniota avustava asianajaja Riitta Leppiniemi sanoi, että Aarnio ei saanut Ünsalin murhasta mitään etua eikä se ollut hänen intresseissään.

– Tämä Könösen väite, että Aarnio olisi näin tehnyt, koska oli niin tuloshakuinen, on hämmästyttävä. Se oli väkivaltarikosyksikön asia ja Aarnio oli huumepoliisissa.

Vilhusen kertomuksilla oli merkittävä osuus Aarnion käräjäoikeudessa saamaan langettavaan tuomioon.

Leppiniemi korosti, että Vilhunen yrittää puhua itsensä eroon murhasyytteestä. Hän sanoi, että kertomus tapahtumista muuttui marraskuussa 2019.

– Vilhusen ainoa puolustautumismahdollisuus oli se, että hän vetosi tietolähdetoimintaan.

– Käräjäoikeus hämmästyttävällä tavalla päätyi uskomaan Vilhusta ja jopa hahmotti niin, että ei ole aihetta epäillä murhasta epäillyn vastaajan kertomaa.

Leppiniemi huomautti, että Vilhusen kertomukset ovat ristiriidassa myös muiden henkilöiden kertomusten kanssa.

Jari Aarniota avustivat hovioikeudessa asianajajat Mikko Ruuttunen (vas.) ja Riitta Leppiniemi. Kuva: Jorge Gonzalez / Yle

Puolustus: varoittamisesta olisi tullut väkivallan uhka

Syyttäjän mukaan Aarnion olisi pitänyt edes soittaa Ünsalille tai murhan suunnittelijoille. Leppiniemi korosti, että Ünsalilla ei edes ollut puhelinta vaan hän soitti puhelinkopeista.

Varoittamisesta olisi Leppiniemen mukaan seurannut odottamaton tapahtumaketju.

– Täällä tullaan kuulemaan todistelua siitä, mikä vaaran lähde se olisi ollut. Sieltä olisi tullut todellinen väkivallan uhka Ünsalille tai Ünsalin perheeseen tai jonnekin muualle.

Leppiniemen mukaan lopputulos olisi myös ollut sama vaikka Ünsalila olisi varoitettu.

– Ei Suomesta lähteminen olisi Ünsalia voinut pelastaa. Missään päin maailmaan hän ei ilmeisesti ollut turvassa.

Aarnio istuu parhaillaan tynnyrihuumejutussa saamaansa kymmenen vuoden vankeusrangaistusta Helsingin vankilassa. Hänet tuotiin oikeudenkäyntiin vankilasta.

Syyttäjä pitää Vilhusen tuomiota virheellisenä

Käräjäoikeus hylkäsi Vilhusen syytteen ja katsoi, että hänen syyllisyydestään Ünsalin murhaan jäi varteenotettava epäily. Käräjäoikeus kuitenkin katsoi Vilhusen osallistuneen murhasuunnitelman järjestelyihin.

Syyttäjä pitää tuomiota Vilhusen osalta virheellisenä ja katsoo, että Vilhusen syyllisyyden aste on korkein mahdollinen.

– Käräjäoikeuden rakennelma oli täysin yllättävä. Hän on järjestänyt palkkamurhaajat, voiko sen olennaisempaa osuutta murhaan olla. Asemansa perusteella hän on saanut muut tekemään likaisen työn, sanoi Perttu Könönen.

Könösen mukaan Vilhunen olisi voinut väkivaltaisen rikollisjengin pomona estää murhan, jos olisi halunnut.

Vilhunen: yksi tekijöistä sopi murhan

Vilhusen avustaja, asianajaja Markku Fredman sanoi, että Vilhunen vaatii syytteen hylkäämistä.

Vilhusen mukaan toinen murhan toteuttajista oli sopinut suoraan ruotsalaisten rikollisten kanssa tekevänsä murhan ja ilmoitti siitä hänelle.

Fredman korosti, että Vilhunen kertoi tietonsa murhan suunnittelusta viipymättä Aarniolle.

– Koska Vilhunen piti poliisin tietoisena suunnitelmista, hänellä on ollut kaikki syy uskoa, että murha voidaan estää.

Fredman sanoi, että Vilhunen välitti murhan jälkeen Aarniolle myös tiedon ajasta, paikasta ja murhavälineestä.

Kun Vilhusen ja Aarnion yhteistyö myöhemmin selvisi, Vilhusen ilmiantaneet rikolliset päättivät valehdella kostaakseen hänelle, kertoi Fredman.

Vilhunen ei ollut paikalla hovioikeudessa vaan osallistui oikeudenkäyntiin videoyhteydellä Sulkavan vankilasta.

VIlhunen ja Aarnio ovat koko ajan kiistäneet vastuunsa Ünsalin kuolemasta.

Murha oli kosto Ünsalille

Palkkamurhassa oli kyse alamaailman keskinäisestä välienselvittelystä.

Volkan Ünsal oli paljastanut poliisille tietojaan vuoden 2002 Arlandan lentokenttäryöstöstä, ja hänen kerrotaan kavaltaneen osan ryöstörahoista itselleen.

Hovioikeus on varannut jutun käsittelyyn noin 20 istuntopäivää aina marraskuun alkupäiviin asti. Todistajia oikeudenkäyntiin on kutsuttu yli 30.

Lue myös: