1. yle.fi
  2. Yle Uutiset
  3. kotouttaminen

Rand Mohamad Deeb luki lapsena matematiikkaa pommitusten keskellä – nyt hän on lääketieteen opiskelija ja kuuden laudaturin ylioppilas

Vuoden 2019 pakolaisnaiseksi valittu syyrialainen Rand Mohamad Deeb toivoo, että maahanmuuttajien kotouttamisessa panostetaan mahdollisimman paljon kieleen. Sen avulla hän saavutti unelmansa.

Rand Mohamad Deeb on tehnyt töitä enemmän kuin tarpeeksi. Yliopistossa hän ei halua enää hautautua kirjojen taakse. Kuva: Juha-Petri Koponen / Yle

Rand Mohamad Deeb, 21, on saavuttanut unelmansa.

Hän aloittaa maanantaina lääketieteen opinnot Helsingin yliopistossa. Orientaatioviikko on jo takana, ja uusiin opiskelukavereihin on tutustuttu.

– Tuntuu aivan älyttömän hienolta. Unelmani on tuntunut välillä niin kaukaiselta, että en voinut uskoa, että olen nyt tässä, Deeb sanoo.

Syyriasta vuonna 2017 Suomeen kiintiöpakolaisena tullut Deeb on kuuden laudaturin ylioppilas, joka oppi suomen kielen puolessa vuodessa ja valmistui lukiosta kahdessa. Hän on myös Vuoden pakolaisnainen vuodelta 2019.

Samalla hän on nähnyt sodan.

Ajatus lääkärin urasta syntyi jo lapsena. Hänen isänsä on ammatiltaan lääkäri ja äitinsä rakennusinsinööri. Syyriassa Deeb seurasi vanhempiensa työtä läheltä. Myös hän halusi auttaa muita.

– Muistelen vanhaa, kaunista Syyriaa. Elämämme oli hyvää.

Kun sota tuli, kaikki meni. Aleppossa asunut perhe päätti poistua maaseudulle. Heidän oli tarkoitus viipyä evakossa muutama päivä.

– Emme palanneet koskaan takaisin.

Maaseudullakaan ei ollut turvallista. Perheen mielestä opiskelua oli jatkettava, vaikka se kävi yhä vaikeammaksi. Deeb jäi sisaruksineen kotiopetukseen, kun lähikoulun pommittaminen alkoi. Lopulta talosta katkesivat myös sähköt ja vesi.

Pohjataidot tulevaisuuteen hankittiin silti, sodasta huolimatta.

– Äiti toi oppikirjoja kotiin. Hän opetti meille matematiikkaa kynttilän valossa, Deeb muistelee.

Lopulta perhe lähti Syyriasta. He päätyivät Mauritaniaan Länsi-Afrikkaan, missä Deeb opiskeli ranskan kielen. Hän oli ylioppilaskokeita vaille valmistunut, kun lähtö Suomeen tuli.

– Taas kaikki olisi aloitettava alusta, mietin tuolloin.

Deeb on suomalaistunut. Hän on nykyään hiljaisempi, omasta rauhasta nauttiva luonnon ystävä. Kuvassa Deeb vierailulla vanhempiensa luona Lahdessa. Kuva: Juha-Petri Koponen / Yle

Kuusikymmentä sanaa päivässä

Kun Deeb saapui Suomeen, hän puhui jo arabiaa, ranskaa ja englantia. Maahanmuuttajat täällä sanoivat, että suomen kieli on liian vaikea opittavaksi.

Deeb oli eri mieltä. Hän kokee, että kielen oppiminen on tärkein osa maahanmuuttajien kotouttamisessa.

– Kieli on avain kaikkeen. Ilman sitä ei voi onnistua.

Deeb toivoo, että kotouttamisessa panostettaisiin vielä enemmän kieleen. Hänellä on erinomaisia kokemuksia suomalaisista kielenopettajista, mutta silti monella maahanmuuttajalla kielitaito jää vajaaksi.

Suomen kielen kurssit olivat Deebille hyödyksi, mutta niistä saaduilla eväillä ei päässyt vielä pitkälle. Kieliopintoja oli jatkettava itsenäisesti koulun jälkeen. Hän saattoi opetella jopa kuusikymmentä sanaa päivässä.

Hänen mielestään suomi on kielenä looginen ja ranskaa helpompi. Silti ranskan kielen opetus Mauritaniassa oli tehokkaampaa.

– Ranskalla on vuosisatojen perinteet kielensä opettamisesta ulkomaalaisille. Voiko tällä olla vaikutusta?

Suomen kieltä kohtaan on edelleen asenteita, jotka vaikeuttavat oppimista. Deebin mielestä on turha pohtia, kuinka kansainvälinen suomen kieli on, ja kuinka laajasti sitä maailmalla tarvitsee.

– Suomeen tulleille suomen kielen pitäisi olla maailman tärkein kieli.

Deeb puhuu nyt suomea sujuvasti, ja lähes ilman aksenttia. Hän harjoitteli ääntämistä alusta asti.

– Jälkikäteen puhetavan muuttaminen olisi paljon vaikeampaa.

Ei enää pelkkää työntekoa

Koko Deebin perhe on kotoutunut todella nopeasti. Kaikki neljä lasta ovat koulussa, eikä tuore lääketieteiden opiskelija ole ainoa perheessä, joka puhuu sujuvaa suomea.

Deeb kiittää saamastaan tuesta lukionsa rehtoria, opinto-ohjaajaa, opettajia ja etenkin vanhempiaan.

– Ilman heitä en olisi tässä. He sanoivat, että ovat ylpeitä minusta, vaikka kaikki ei onnistuisikaan.

Deeb on yrittänyt opetella ottamaan rennommin. Unelmaa on tavoiteltu välillä jaksamisen kustannuksella. Kuva: Juha-Petri Koponen / Yle

Lukion jälkeen Deeb haki lääketieteelliseen tiedekuntaan Helsingin yliopistoon, mutta pääsykokeet eivät sujuneet. Hän päätti korottaa matematiikan ylioppilasarvosanaansa.

Suoritustahti oli niin kova, että uupumus kasvoi. Deeb pelkäsi loppuunpalamista, kun unelman tavoittelu sai hänet rehkimään liiankin kanssa.

– Minulla ei ollut lukiossa paljoa ystäviä, koska käytin kaiken ajan opiskeluun. Halusin niin paljon saavuttaa unelmani.

Matematiikan arvosana nousi laudaturiin. Hänet valittiin lääketieteelliseen ylioppilastodistuksen perusteella. Yliopistossa hän ei aio enää istua yksin kirjojensa kanssa, vaan on päättänyt tutustua muihin opiskelijoihin.

– Orientaatioviikolla minulta kyseltiin ihmetellen, miten olen tässä pisteessä näin nopeasti. Se toimii ainakin hyvänä keskustelunavauksena.

Syyria on mennyttä aikaa

Deeb lähti Syyriasta 14-vuotiaana. Hänen on vaikeaa katsoa taaksepäin.

– Olen pessimistinen Syyrian suhteen. En tiedä, tuleeko maa koskaan olemaan turvallinen. En edes ajattele hetkiä, jolloin voisin palata sinne, sillä ne saavat minut ahdistuneeksi.

Deeb seurasi uutisia Syyriasta vielä lukiossa. Siitä syntynyt ahdistus oli liikaa. Hän päätti yrittää unohtaa.

– Moni ystäväni kuoli. En pysty miettimään aikaani siellä. En voi auttaa heitä. On pakko katsoa eteenpäin.

Nyt hän seuraa enää vain uuden kotimaan, Suomen, uutisia.

Deeb on jo suomalaistunut. Hän on täsmällisempi, hiljaisempi, ja nauttii luonnosta ja omasta ajastaan. Uusi lempiruoka on kalakeitto.

– Ja muumimukit. Minulla on jo kaksi, mutta aion hankkia niitä lisää, hän sanoo.

Deeb ei halua enää katsoa taaksepäin ja muistella menneitä. Sodan muistot ovat liian raskaita kohdattavaksi. Kuva: Juha-Petri Koponen / Yle

Lue myös:

Thaimaalainen nainen avioitui Suomeen ja päätyi koulun penkille ekaluokkalaisten kanssa – äidit halutaan ulos kodeistaan osaksi yhteiskuntaa

Oulussa oppilaitokset onnistuneet maahanmuuttajien kotouttajina – sote-alalta valmistuneet pääsivät suoraan koulusta töihin