Saksassa aikuiset tarvitsevat koronapassin treeneissä – Voisiko se mahdollistaa harrastustilojen laajemman aukiolon myös Suomessa?

Aluehallintoviraston uudet koronamääräykset koskevat myös sisäliikuntatiloja, joissa osallisujamäärää on rajoitettava, jos turvavälejä ei muutoin ole mahdollista pitää. Potkunyrkkeilyä harrastavan Milla Kiljusen mielestä koronatodistus voisi olla toimiva ratkaisu myös Suomessa.

Milla Kiljunen harjoittelemassa potkuja helsinkiläisellä kamppailusalilla. Kuva: Milla Kiljusen kotialbumi

Saksaan pian pysyvästi muuttavalle Milla Kiljuselle kuntosalit ja liikuntatilat ovat rakkaita paikkoja. Milla harrastaa potkunyrkkeilyä ja poikaystävä tähtää jalkapallon ammattilaiseksi pariskunnan tulevassa kotimaassa.

Kiljusen mielestä koronatodistuksen edellyttäminen liikuntatiloissa voisi olla toimiva ratkaisu myös Suomessa.

Hän kertoo, että Saksassa aikuiset pääsevät liikuntatiloihin, jos heillä on näyttää todistus tuoreehkosta koronatestistä, pikatestistä tai rokotepassista.

– Mielestäni todistuksen vaatiminen voisi olla toimiva ratkaisu Suomessakin.

Milla Kiljunen kertoo, että ihmiset ovat Saksassa suhtautuneet myönteisesti koronapassiin. Kuva: Milla Kiljusen kotialbumi

Kiljunen on seurannut koronarajoituksista käytävää keskustelua tiiviisti. Suomessa aluehallintoviraston antamat uudet pääkaupunkiseudun koronarajoitukset koskevat myös sisäliikuntatiloja.

Ylitarkastaja: Osallistujia ei tarvitse välttämättä rajoittaa

Aluehallintoviraston ylitarkastajan Oona Mölsän mukaan harrastustoiminnassa osallistujamääriä ei ole suoraan viime perjantaina 20 elokuuta voimaan tulleiden määräysten nojalla rajoitettu. Osallistujien määrää on kuitenkin pienennettävä, jos turvavälejä ei ole muutoin mahdollista pitää.

– Harrastusten osalta osallistujille ei ole mitään maksimiylärajaa määritelty, Mölsä selventää.

Saleilla viihtyvä Milla Kiljunen sanoo, että Saksan malli antaisi turvallisuuden tunnetta harrastajille.

Hän uskoo, että alan toimijat puolestaan voisivat koronatodistuksen myötä saada paremmat mahdollisuudet pitää liikuntatiloja toiminnassa. Tämä auttaisi turvaamaan työpaikkoja.

Milla Kiljusen mielestä koronapassin käyttöönotto lisäisi turvallisuuden tunnetta salilla. Kuva: Milla Kiljusen kotialbumi

Avin ylitarkastaja Oona Mölsä pitää koronatodistuksen edellyttämistä sinällään mahdollisena ratkaisuna, mutta hänen mukaansa todistuksen käyttöönottoon liittyy esimerkiksi yhdenvertaisuuteen ja tietosuojaan liittyviä kysymyksiä, jotka täytyy ensin ministeriötasolla selvittää ja tarvittaessa säätää asiasta lailla.

Mölsä sanoo, että koronatodistuksen vaatiminen asiakkaalta asettaisi henkilön hänen terveydentilansa perusteella erilaiseen asemaan, mikä on lähtökohtaisesti syrjintänä kiellettyä. Tähän liittyy kuitenkin poikkeuksia.

– Koronapassin käyttöönottoa selvitetään parhaillaan sosiaali- ja terveysministeriössä, Mölsä sanoo.

Lohkot erottelevat osallistujat

Perjantaina voimaan tulleissa rajoituksissa ei siis ole liikuntaharrastuksille määritelty mitään suurinta osallistujamäärää, mutta yleisötilaisuuksiin saa sisätiloissa osallistua jatkossa koronan vuoksi enintään 25 henkilöä ja ulkotiloissa enintään 50 henkeä.

– Osallistujien määrä voi kuitenkin olla suurempikin, jos osallistujat on sisätiloissa mahdollista jakaa enintään 25 ja ulkotiloissa enintään 50 henkilön lohkoihin. Tarkoituksena on, etteivät eri lohkoissa olevat ihmiset ole tilaisuuden aikana tekemisissä keskenään, Mölsä sanoo.

Helsingin kaupunki on jo ilmoittanut olevansa halukas koronapassin kokeiluun. Kaupunki haluaisi edistää mahdollisen koronapassin käyttöönottoa, jotta esimerkiksi kokoontumisiin liittyvää koronatartuntojen riskiä voitaisiin pienentää.

Kaupungille esimerkiksi kulttuuri-, tapahtuma- ja ravintola-alalla on suuri merkitys.

Isoissa kaupungeissa passilla voisi olla ylipäätään suuri merkitys yhteiskunnan hallitussa avautumisessa. Saksan pääkaupungissa Berliinissäkin koululaiset ovat juuri palanneet lähiopetukseen tiukoin varotoimin.

Huolena on deltamuunnoksen lisäksi se, että lomilta palaavat perheet tuovat mukanaan tartuntoja. Tartuntamäärät ovat vielä maltillisia, mutta kasvussa.

Berliinissä on ollut matalampi ilmaantuvuus kuin Helsingissä, mutta Saksassa eletään siis jo koronapassien kanssa. Milla etsii parhaillaan työpaikkaa Saksasta ja suhtautuu luottavaisesti uuteen syyskauden alkuun.

Hän kertoo, että tulevilla kotikonnuilla ravintolaan tai moniin vapaa-ajan viettopaikkoihin ei pääse ilman koronatodistusta.

Milla Kiljunen harjoittelemassa pokunyrkkeilyä helsinkiläisellä kamppailusalilla. Kuva: Milla Kiljusen kotialbumi

Saksassa pikatestejä tehdään muun muassa ravintoloiden ovilla. Pikatesti on toistaiseksi esimerkiksi Berliinin asukkaille maksuton.

Koronapassin avulla voitaisiin Saksan tavoin lieventää nykyisiä rajoituksia tai välttää uusien rajoitusten käyttöönottoa. Koronapassin avulla ihminen voi todentaa oman alentuneen riskin taudin tartuttamiseen.

Koronapassilla tarkoitetetaan luotettavaa todistusta sairastetusta koronataudista, negatiivisesta testituloksesta tai saadusta koronarokotesarjasta.

Koronapassia edistävän sosiaali- ja terveysministeriön työryhmän tehtävänä on arvioida tarpeet ja mahdollisesti tehdä esitys koronapassia koskevasta lainsäädännöstä. Helsingin kaupungilla on edustaja työryhmässä.

Rajoitukset eivät koske liikunnanopetusta

Aluehallintoviraston ylitarkastaja Oona Mölsä korostaa, että ihmisten harrastustoimintaa ei ole perjantaina 20 elokuuta voimaan tulleilla määräyksillä kielletty. Vastuu turvatoimien toteutumisesta on toiminnan järjestäjällä.

– Ketään ei ole kielletty osallistumasta harrastuksiin, eikä määräys sinänsä velvoita osallistujia itseään. Toiminnan järjestäjän on huolehdittäva, että turvavälejä on mahdollista pitää.

Mölsä muistuttaa, että rajoitusten syynä on koronatilanteen paheneminen. Tartuntojen lisääntyminen on johtanut erityisesti tartunnanjäljityksen ja sitä kautta perusterveydenhuollon ruuhkautumiseen pääkaupunkiseudulla.

Mölsä kertoo ymmärtävänsä, että pandemia-aika on ollut monille toimijoille raskasta ja epävarmaa, kun oman elinkeinonharjoittaminen on vaikeutunut tai jopa estynyt kokonaan ja kärsivällisyys rajoituksiin alkaa loppua.

Mölsä pitää kaikkia määrättyjä rajoituksia kuitenkin tällä hetkellä välttämättöminä, jotta tautitilanne saataisiin hallintaan.

– Rajoituksilla, mutta kuitenkin ennen muuta ihmisten omilla valinnoilla on nyt suuri merkitys. Toivon, että vielä jaksettaisiin toimia vastuullisesti, jotta rajoituksia päästään tilanteen paranemisen ja rokotuskattavuuden lisääntymisen myötä lieventämään ja lopulta purkamaan, Mölsä sanoo.

Rajoitukset eivät koske koulujen tai varhaiskasvatuksen liikunnanopetusta. Turvavälisäännöt eivät myöskään koske ammattiurheilijoita.

Avin määräämät kokoontumisrajoitukset eivät koske yksityistilaisuuksia, mutta niiden osalta toivotaan, että ihmiset toimisivat sairaanhoitopiirin ja kuntien antamien suositusten mukaan.

Avin määrämät uudet koronarajoitukset ovat tällä erää voimassa 12. syyskuuta asti.

Lue myös: