Hyppää sisältöön

Kohu Mikkelin kirjaston lehtilukusalin tulevaisuudesta aiheutti palautevyöryn – kaupunki kaavailee siirtävänsä muita palveluitaan kirjaston tiloihin

Mikkelin pääkirjaston lehtilukusali saatetaan siirtyä nykyiseltä paikaltaan. Kaupunki kaavailee siirtävänsä nykyiseen lehtilukusaliin kehitysyhtiöidensä toimintaa. Tapaus on saanut monet kirjaston ystävät takajaloilleen.

Mikkelin pääkirjaston lehtilukusali on ollut suosittu myös koronapandemian aikaan. Heinäkuussa keskiarvolta salissa vieraili 120 kävijää päivässä. Kuva: Juho Liukkonen / Yle

Mikkelissä on kehkeytynyt kohu kirjaston lehtilukusalin tulevaisuudesta. Kaupunki tiedotti elokuun puolivälissä (siirryt toiseen palveluun) kaavailevansa pääkirjaston tiloihin asiakaspalvelutoiminnan siirtämistä muualta.

Suunnitelmien perusteella palvelut sijoitettaisiin Mikkelin pääkirjaston nykyisen lehtilukusalin paikalle.

Asiasta ei ole innostuttu paikallisten keskuudessa ja lunta on satanut tupaan niin sosiaalisessa mediassa, lehtien sivuilla kuin torikahvilan pöytäkeskusteluissa.

Esimerkiksi mikkeliläinen Margit Bister kertoo tuohtuneensa kaupungin suunnitelmista. Hän ihmettelee, miksei asukkaita ole kuultu asiassa.

– Kyseessä on lukusali. Paikka, jonne koko Mikkeli voi mennä lukemaan, olemaan hiljaa tai kirjoittamaan. Kyllä se pitäisi pitää koskemattomana!

Mikkeliläisestä Margit Bisteristä kirjaston lehtilukusaliin kohdistuvista muutoksista tulisi kuulla asukkaita. Kuva: Petri Vironen / Yle

Lehtilukusali on Mikkelissä suosittu tila

Paikallisten huoli saa ymmärrystä kirjaston puolelta. Lehtilukusalin kerrotaan olevan yksi Mikkelin pääkirjaston käytetyimmistä palveluista.

Mikkelin seutukirjaston kirjastopäällikkö Sylvia Stavén kertoo, että lehtilukusalilla on paljon vakiasiakkaita, jotka käyvät lukemassa aineistoa päivittäin, eikä osa heistä käytä välttämättä lainkaan muita kirjaston palveluita.

Esimerkiksi korona-ajasta huolimatta viime heinäkuun keskiarvo salin kävijöistä oli 120 kävijää päivässä.

– Moni senioriasiakas on kertonut, että lehtisali on heille tärkeä palvelu, lehtien lukeminen on hyvä syy lähteä liikenteeseen.

Myös kirjaston henkilökunnan keskuudessa keskustelua on seurattu huolestuneena.

– Odotettiin, että viime vuoden raskaan kolmen lähikirjaston lakkauttamisen jälkeen olisi saatu keskittyä käynnistämään palveluita sitä mukaan kun koronatilanne sen sallii. Lähikirjastojen lakkauttaminen aiheutti tilallisen haasteen – kokoelma väheni kolmen kirjaston verran ja on vaadittu paljon työtä ja miettimistä siinä, mitä pääkirjastolle siitä kokoelmasta sijoitetaan ja minne pääkirjastossa.

Kuva: Juho Liukkonen / Yle

Vaikutukset lehtilukusaliin olisivat "merkittävät"

Toistaiseksi moni yksityiskohta on edelleen auki. Kirjastosta ei osata kertoa, miten palvelut aikanaan toteutetaan tiloissa ja kuka niitä hoitaa. Nykyisten tietojen mukaan kirjaston henkilökunta ei tulisi työskentelemään uudessa palvelupisteessä.

Kirjastosta vahvistetaan, että muutokset tulevat vaikuttamaan lehtilukusaliin merkittävästi.

– Lehtilukusalipalvelut joudutaan siirtämään pääkirjaston toiseen kerrokseen. Missään tapauksessa toiseen kerrokseen ei nykyistä vastaavaa tilaa ole mahdollista järjestää, ei yhtä rauhallista, eikä yhtä väljää, Stavén kertoo.

– Todennäköisesti lehtiaineistoja joudutaan myös hajauttamaan, joten samanlaista lehtisalin palvelukokonaisuutta kuin nykyinen lehtisali, ei saada tehtyä. Nykyinen lehtisali on kooltaan noin 180 neliömetriä, joten sen tilamäärän ottaminen muun palvelutoiminnan käyttöön on kirjaston näkökulmasta iso asia.

Kaupunki: lehtilukusali jatkaa toimintaansa jatkossakin

Mikkelin kaupungin kaupunkikehitysjohtaja Jouni Riihelä kertoo saaneensa kirjaston lehtilukusaliin liittyen kipakkaakin palautetta. Kuva: Petri Vironen / Yle

Käytännössä lehtilukusaliin kaavaillaan siirrettäväksi kaupungin konserniyhtiöiden toimintaa. Toimenpiteillä kaupunki pyrkii kiristämään vyötään ja kerryttämään säästöjä vuokrakustannuksista.

– Kaupunki on vuokrannut tiloja hyvin laajasti ja meidän talous ei tällä hetkellä ole tasapainossa. Haluamme tiivistää toimintaa koko virastotalokorttelissa. Kirjastokin on osa viraston talokorttelin kehittämistä ja liittyy samaan asiaan, Mikkelin kaupungin kaupunkikehitysjohtaja Jouni Riihelä kertoo.

– Säästöjä tulee pelkästään siitä, että me tullaan yksityisten omistamista kiinteistöstä kotiuttamaan omaa henkilökuntaamme omiin tiloihimme.

Kaupungin näkökulmasta kirjaston palvelut tullaan säilyttämään muutoksista huolimatta.

Riihelä toppuuttelee myös, että lopullista päätöstä asiassa ei ole vielä tehty. Valmistelu on vasta käynnissä.

– Nyt työskennellään poikkitieteellisesti valmistellaksemme ratkaisua. Sitten kun meillä on asiaan ratkaisu, niin asiasta kuullaan muita. Siinä mielessä ollaan vielä matkalla.

Asian käsittelyä tullaan jatkamaan syksyn aikana aikana konserni- ja elinvoimajaostossa. Suunnitelmien valmistuttua jaosto linjaa tarkemmin, kuinka tilaratkaisuissa edetään.

Riihelä itse näkee suunnitelmissa mahdollisuuksia. Palveluiden keskittäminen samaan rakennukseen voi tuoda Riihelän mukaan lisää asiakkaita myös kirjastolle.

Kirjaston aktiivikäyttäjäksi tunnustautuva Margit Bister ei väitettä purematta niele.

– Tuo on vitsi! Kirjastoa käyttävät osaavat kyllä kirjastoon muutenkin tulla.