1. yle.fi
  2. Yle Uutiset
  3. vakuutusmaksut

Alkuvuoden sään ääri-ilmiöistä tuli vakuutusyhtiöille jättilasku – Jälleenvakuttaja Swiss Re:n mukaan korvauksia on maksettu maailmanlaajuisesti 36 miljardin euron edestä

Ankarat sääolosuhteet ovat aiheuttaneet vakuutusyhtiöille tammi-kesäkuussa poikkeuksellisen paljon korvausvaateita. Vakuutusyhtiöt panevat nyt riskiarvioitaan uusiksi, ja edessä on myös vakuutusmaksujen korotuksia.

Keski-Euroopan jokitulvien vahinkoja lasketaan vielä. Pelkästään Saksassa taloudellisten vahinkojen arvioidaan nousevan yli 20 miljardin. Vakuutusyhtiöiden korvattavaksi koituu noin viisi miljardia, koska kaikkea ei ole vakuutettu. Kuva: Sascha Steinbach / EPA

Alkuvuoden luonnonkatastrofit ovat aiheuttaneet ympäri maailmaa jättimäisiä inhimillisiä ja aineellisia menetyksiä. Ihmishenkiä on menetetty tuhansia, ja sen lisäksi myrskyt, tulipalot ja tulvat ovat tuhonneet koteja, liiketiloja ja kaikkea muuta niiden ympärillä.

Vuoden 2021 ensimmäisellä puoliskolla vakuutetut vahingot kohosivat 42 miljardiin dollariin eli 36 miljardiin euroon. Niistä valtaosa, 40 miljardia dollaria eli 34 miljardia euroa aiheutui ankarista sääolosuhteista, kuten myskyistä ja tulvista, arvioi jälleenvakuuttaja Swiss Re Institute. (siirryt toiseen palveluun)

Talvimyrsky Uri Yhdyvalloissa helmikuussa aiheutti noin 13 miljardin euron korvausvaateet vakuutusyhtiöille. Kuva: EPA/PETER FOLEY

Vahinkojen arvo oli kokonaisuudessaan noin 77 miljardia dollaria eli noin 65 miljardia euroa, mutta kaikissa kohteissa ei ole ollut vakuutuksia tai vakuutukset ovat olleet alimitoitettuja.

Nyt syntyneet vakuutetut vahingot tammi-kesäkuun ajalta ovat toisiksi suurimpia sitten vuoden 2011, jolloin Japanin ja Uuden-Seelannin maanjäristykset nostivat vahingot jopa 104 miljardiin dollariin eli 89 miljardiin euroon.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa viime talvena tuhoa tehnyt talvimyrsky Uri aiheutti noin 15 miljardin dollarin eli noin 13 miljardin euron suurvahingot.

Euroopassa etenkin Saksaa, Belgiaa, Hollantia, Tshekkiä ja Sveitsiä koetelleet kesäkuun ukkosmyrskyt, rakeet ja tornadot vahingoittivat koteja ja kulkuvälineitä, aiheuttaen 4,5 miljardin dollarin eli noin 3,8 miljardin euron suurvahingot.

Luonnonkatastrofeista aiheutuneet vahingot ovat jatkuneet merkittävinä myös vuoden toisella puoliskolla.

Esimerkiksi Keski-Euroopan tulvat sekä eri puolilla maailmaa riehuvat metsä- ja maastopalot ovat aiheuttaneet suuria vahinkoja, joiden kustannuksia vielä lasketaan, mutta pelkästään Saksassa korvattavien vahinkojen arvoksi on arvioitu viitisen miljardia euroa. Todelliset taloudelliset vahingot ovat vielä suurempia.

Finanssiala ry:n varatoimitusjohtajan Esko Kivisaaren mukaan ilmastonmuutos lisää sään ääri-ilmiöitä ja sitä kautta aineellisia ja inhimillisiä vahinkoja. Tämä näkyy vakuutuskorvausten kasvuna. Kuva: Terhi Liimu / Yle

– Näyttää vahvasti siltä, että vahinkokehityksen kannalta vuoden viimeisellä puolikkaalla ei suinkaan päästä alkuvuotta helpommalla. Ilmastonmuutoksen merkitystä vahinkokehityksessä on vaikea kieltää, Finanssiala ry:n FA:n varatoimitusjohtaja Esko Kivisaari sanoo.

Säähän liittyvät vakuutuskorvaukset ovat itseasiassa jo olleet trendinomaisessa kasvussa.

On myös selvää, että esimerkiksi Keski-Euroopan poikkeuksellisen vakavien myrsky- ja tulvavahinkojen takia jälleenvakuuttajat ja vakuutusyhtiöt laskevat nyt riskiarvioitaan ja vakuutusmaksujaan uusiksi.

Esimerkiksi tietyillä alueilla Euroopassa toimivien suomalaisyritysten vakuutusmaksut saattavat siis nousta. Vakuutusten jälleenvakuuttaminenkin kallistuu.

– Keski-Euroopassa syntyneet vahingot vaikuttavat myös jälleenvakuutusmaksuihin, jotka sitten vaikuttavat myös suomalaisten vakuutusyhtiöiden kustannuksiin ja siihen kustannuskuormaan, mikä niiden pitää kattaa, Kivisaari sanoo.

Osasta alueita voi tulla vakuutuskelvottomia

Tänäkin vuonna nähdyt talvimyrskyt, voimakkaat helteet ja vakavat tulvat ennustavat vahinkoriskien kasvavan myös tulevaisuudessa.

Lue lisää: Tutkimus: Ilmastonmuutos on kasvattanut tuhoisien tulvien todennäköisyyttä läntisessä Euroopassa huomattavasti

Finanssiala ry:n keväällä julkaisemassa Vahinkovakuuttaminen muuttuvassa ilmastossa -raportin (siirryt toiseen palveluun) mukaan vakuutusala joutuu mukauttamaan riskinarviointiaan ja hinnoitteluaan ennakoivasti sitä mukaa kun sääilmiöihin liittyvät korvausvaatimukset lisääntyvät.

Samalla on raportin mukaan väistämätöntä, että osa vakuutuskohteista putoaa vakuutuskelvottomien kategoriaan, koska vakuutusliiketoimintamalli ei pysty käsittelemään riskejä, joihin liittyy varmoja tappioita.

– Eurooppalaiset vakuutusyhtiöt ovat varoittaneet, että jos mennään paljon yli Pariisin ilmastosopimuksen mukaisen puolentoista asteen skenaarion, niin silloin maailma muuttuu suurelta osin vakuutuskelvottomaksi, koska tapahtumia on silloin niin usein, Kivisaari sanoo.

Helleaallot lisääntyvät ja päättyvät yhä useammin maastopaloihin, jotka vievät kodit ja kaupat mennessään. Kuva: EPA/GOVERNMENT OF ALBERTA/CHRIS SCHWARZ

Tulvavalleja korkeammiksi ja taloja pylväiden päälle Suomessakin?

Tällaisesta on kysymys muun muassa kiinteässä omaisuudessa haavoittuvilla rantaviivoilla tai liian lähellä jokia.

Kivisaaren mukaan vakuutuskelpoisuus ohjaa paitsi sitä, mihin tulevaisuudessa voidaan rakentaa, myös sitä, miten rakennetaan.

– Hyvä esimerkki tästä nähtiin Katriina-hirmumyrskyn jälkeen Yhdysvaltain Meksikonlahden rantaosavaltioissa, joissa kiinteistöjen tulvavakuutuksia alettiin myöntää vain sellaisille rantakiinteistölle, joiden veden- ja myrskynkestävät perustukset oli rakennettu niin korkeiksi, että itse talot olivat tulvarajojen yläpuolella.

Määräykset on myös otettu osaksi rakennuslupien ehtoja.

Kivisaaren mukaan myös esimerkiksi mississippiläisen Biloxin kaupungin rantamaisemaan kuuluvat nykyään talot, jotka on rakennettu useita metrejä korkeiden pylväiden päälle. Mitään seiniä pylväiden väliin talojen alle ei voi rakentaa eikä tyhjään tilaan saa varastoida mitään.

Tulvan sattuessa veden on päästävä virtaamaan vapaasti rakennusten alta. Ilman tulvanormien noudattamista niille ei saa vakuutuksia, rahoitusta eikä nykyään edes rakennuslupaa.

Kuuntele aiheesta Ylen Takaisin Pasilaan -podissa: Ilmasto: IPCC-raportti ennustaa nopeaa tuhoa, olivatko Saksan tulvat esimakua?

Pohjola Vakuutuksen varatoimitusjohtajan Pekka Puustisen mukaan sään ääri-ilmiöit vaikuttavat vakuuttamiseen myös Suomessa. Kuva: Terhi Liimu / Yle

Kehitystä on seurattu tarkkaan myös Pohjola Vakuutuksessa.

– Kyllä maailmalla on merkittävän taloudellisen toimeliaisuuden alueita, joissa on suuret riskit, kuten Floridassa, jossa on hyvin vaurasta ja paljon liiketoimintaa. Siellä on nähty, että vakuutusmaksut alkavat nousta tosi korkeiksi, kun ei puhuta enää satunnaisista riskeistä vaan jatkuvasti toistuvista riskeistä, sanoo Pohjola Vakuutuksen varatoimitusjohtaja Pekka Puustinen.

Muutoksia on luvassa myös Suomeen.

– Meillä vaikutukset ovat ilmastonmuutoksen näkökulmasta ehkä hitaampia ja pienempiä, mutta ne ovat kuitenkin merkittäviä. Ilmastonmuutos aiheuttaa sen, että meillä vettä sataa enemmän, mikä aiheuttaa tulvariskejä. Riskin toteutumista ei välttämättä pystytä estämään, mutta niihin pitää valmistautua, ja se vaatii rannikolla ja jokialueilla tulvavalleja ja hyvää rakennesuunnittelua, Puustinen sanoo.

Vakuutusmaksut voivat myös erkaantua jatkossa alueellisesti enemmän toisistaan. Esimerkiksi rantatontilla asuvien olisi siis varauduttava kovempiin vakuutusmaksuihin.

– Oletus on, että riskit lähtevät selvemmin erkaantumaan alueellisesti toisistaan, ja hinnoittelussa pitäisi kohdistaa hinnankorotuksia tai rajoituksia korkeamman riskin kohteille. Mikäli riskit näyttävät kasvavan liian isoiksi, niin vakuutusyhtiöillä ei ehkä ole mahdollisuutta tehdä muuta kuin lopettaa kyseisten riskien vakuuttaminen.

Oletteko vielä joutuneet sanomaan talon omistajalle, että kotinne on vakuutuskelvoton?

– Me emme ole vielä tehneet niin rajua päätöstä. Kyllä meidän pitää pystyä tulvavallien ja muiden keinojen avulla ensin auttamaan asiakasta. Suomessa on tässä mielessä toimittu mielestäni vastuullisesti, Puustinen sanoo.

Leutojen talvien yleistyessä myös metsien myrskykaatojen ennustetaan lisääntyvän. Metsiä uhkaavat myös uudet tuholaiset. Metsänomistajista yhä useampi näyttää perehtyneen ennusteisiin.

Lue lisää: Ekonomistit Ylelle: Ilmastonmuutoksesta on tulossa sokki taloudelle, ja se voi vaikuttaa kaikkeen hinnoista veroihin – katso 11:n ison muutoksen lista

– Kyllä, yksityismetsiä vakuutetaan enemmän. Määrä on hiljalleen kasvanut. Nyt yksityismetsistä lienee jo 40 prosenttia vakuutettu, ja soisin kehityksen kyllä jatkuvan, Kivisaari sanoo.

– Suomessa olemme tarkastelleet metsien vakuuttamista kokonaisuutena ja pyrimme siihen, että vakuutusmaksut ei nousisi äärimmilleen. Kyllä tätä pitää seurata. Metsä on kuitenkin Suomessa niin tärkeä elinkeino, että pyrimme olemaan mukana vaikka riskit kasvavat, Puustinen sanoo.

Vakuutusyhtiöillä keinoja vaikuttaa yrityksiin

Ilmastonmuutos vaikuttaa merkittävästi vakuutusalaan, joten halua ja keinoja kehityksen hilllintään löytyy myös vakuutusyhtiöiltä.

– Vakuutusyhtiöt voivat esittää sijoituskohteelle vaatimuksia ilmastotoimista tai sulkea vaikkapa hiilivoimalat kokonaan pois niin sijoituskohteiden kuin vakuutusten piiristä. Asiakkaita voidaan myös auttaa varautumaan vahinkoihin paremmin. Kantamme Pohjolassa on, että meidän pitää auttaa etenkin energiantuotantoa ympäristöystävällisemmäksi, Puustinen sanoo.

Sääntelykin tuo omia ohjauskeinoja, jotka heijastuvat vakuutusyhtiöihin.

– Yhdysvalloissa on aikeita laittaa yritykset vastuuseen hiilidioksidipäästöistä ja niiden vaikutuksista ilmastonmuutokseen ja luonnonilmiöihin. Siitä seuraisi vastuuketju, joka heijastuu myös vakuutuskorvauksiin. Vakuutusyhtiöt joutuvat siis varomaan minkälaista vastuuvakuutusta ne antavat tietyille yrityksille, Kivisaari sanoo.

Lue lisää:

Järjestö: Ainakin 15 tämän vuoden luonnonkatastrofeista linkittyy ilmastonmuutokseen

Ilmastonmuutos voi tehdä vakuuttamisen mahdottomaksi pahimmilla riskivyöhykkeillä – matemaatikot keräävät riski-indeksiä Euroopan alueista

Luonnonvarakeskus julkaisi riskikartan, josta voit katsoa lähimetsäsi puiden kaatumisvaaran

Nyt sataa ja tulvii, mutta tulevaisuuden Suomea uhkaa suuri meritulva joka kolmas vuosi – Riski voi nostaa kotivakuutuksen hintaa