Hyppää sisältöön

Osaa kulutusluoton ottaneista saattaa odottaa ikävä yllätys – väliaikaisen korkokaton voimassaolo päättyy

Kulutusluottojen kymmenen prosentin enimmäiskoron ja suoramarkkinointikiellon voimassaolo päättyy syyskuun lopussa. Kuluttajasuojalakia muutettiin viime syksynä koronaviruksen vuoksi. Nyt selvitetään, onko korkokaton pysyvälle alentamiselle edellytyksiä.

Kuluttajaluottoihin liittyvää lainsäädäntöä on uudistettu useaan otteeseen erityisesti korkeakorkoisiin vakuudettomiin kulutusluottoihin liittyvien ongelmien vuoksi. Monet niin sanottuja pikavippejä tarjoavat yritykset lupaavat lainatarjouksen jopa minuutissa. Lainaa voi hakea esimerkiksi tekstiviestillä. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle

Kulutusluottojen kymmenen prosentin korkokaton ja suoramarkkinointikiellon voimassaolo päättyy syyskuun lopussa. Kuluttajasuojalakia muutettiin väliaikaisesti vuoden 2020 heinäkuussa koronaviruspandemian vuoksi.

Tietyille kulutusluotoille asetettiin kymmenen prosentin enimmäiskorko ja kulutusluottojen suoramarkkinointi kiellettiin. Samalla lakimuutos rajoitti luotonantajien oikeutta korottaa muita luotosta perittäviä maksuja.

Hallitus perusteli rajoituksia velkarahoitukseen turvautumaan joutuvien ihmisten tilanteen helpottamisella ja pyrkimyksellä ennaltaehkäistä velkaongelmia poikkeusolojen aikana.

Laki astui ensimmäistä kertaa voimaan heinäkuussa 2020, ja sen voimassaoloa jatkettiin vuodenvaihteessa.

Korkokatto ei ole koskenut hyödykesidonnaisia eli tuotteiden ja palveluiden hankintaa varten myönnettäviä kuluttajaluottoja eikä yleisimpiin luottokortteihin sidottuja luottosopimuksia. Hyödykesidonnaista luottoa on muun muassa kauppojen asiakkailleen tarjoama mahdollisuus maksaa ostokset korollisella erämaksulla.

Vaikka väliaikainen lakimuutos päättyy, kulutusluottojen korkosääntely jatkuu. Syyskuussa 2019 lähes kaikille uusille kulutusluotoille asetettiin 20 prosentin korkokatto ja myös muiden luottokustannuksien enimmäismäärää rajoitettiin. Raja ei kuitenkaan koske sopimuksia, jotka on tehty ennen lain voimaantuloa.

Nyt oikeusministeriössä valmistellaan kuluttajaluottoja koskevan lainsäädännön pysyvää muuttamista. Elokuun alussa toimikautensa aloittanut työryhmä pyrkii muun muassa arvioimaan, onko korkokaton pysyvä alentaminen mahdollista.

Korot laskivat ja lainakannan kasvu hidastui

Suomen Pankin tilastojen mukaan korkeakorkoisiin vakuudettomiin kulutusluottoihin erikoistuneiden luottolaitosten myöntämien luottojen korkotaso on laskenut väliaikaisen lain aikana. Lisäksi luottolaitosten lainakannan kasvu on hidastunut.

Lakimuutos ei ole välttämättä ainoa selitys muutoksille. Kasvun hidastumiseen on voinut vaikuttaa myös esimerkiksi kulutusmahdollisuuksien väheneminen koronapandemian aikana.

Kesäkuussa 2020 ennen lain astumista voimaan keskimääräinen sovittu vuosikorko oli 11,8 prosenttia. Kesäkuussa 2021 korko oli 11,2 prosenttia. Luvut eivät kuitenkaan tarkoita, että kulutusluotoista olisi peritty liian korkeaa korkoa, sillä mukana ovat myös osamaksulliset luotot, jotka ovat korkosääntelyn ulkopuolella.

Vertailun vuoksi kesäkuussa kaikkien Suomessa toimivien luottolaitosten myöntämien vakuudettomien kulutusluottojen korko oli keskimäärin 5,6 prosenttia.

Ennen lakimuutoksen astumista voimaan korkeakorkoisiin vakuudettomiin luottoihin erikoistuneiden luottolaitosten lainakannan kasvuvauhti oli jopa 60 prosenttia vuodessa. Kesäkuussa 2021 kasvua oli enää 24 prosenttia. Tahti oli kuitenkin edelleen merkittävästi nopeampi kuin muiden luottolaitosten vakuudettomissa luotoissa.

Korkeakorkoisiin vakuudettomiin kulutusluottoihin erikoistuneet luottolaitokset erottaa muista niiden liiketoimintamalli. Erot näkyvät muun muassa myönnettyjen kulutusluottojen koroissa sekä luottotappioissa. Pikavippifirmat ja ulkomaiset digipankit jäävät kuitenkin määrittelyn ulkopuolelle.

Suomen Pankki ryhtyikin tänä vuonna keräämään tietoja myös muista rahoituslaitoksista. Vielä julkistamattomien ennakkoarvioiden mukaan muiden rahoituslaitosten kotitalouksille myöntämien kulutusluottojen lainakanta supistui vuoden 2021 ensimmäisellä neljänneksellä.

Työryhmä pohtii eri vaihtoehtoja

Pysyvää kulutusluottojen tiukempaa sääntelyä valmistelevalla työryhmällä on ratkaistavanaan monta kiperää kysymystä. Oikeusministeriö teetti keväällä nyt päättymässä olevan hintasääntelyn ja markkinointirajoitusten toimivuudesta lausuntokierroksen. Lausuntoja saapui määräaikaan mennessä 26 kappaletta.

Lainojen vertailupalvelu Sortter oy:n lausunnon mukaan alle 2 000 euroa kuukaudessa ansaitsevien henkilöiden palvelun kautta kilpailuttamien lainojen hyväksymisaste laski vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Yrityksen mukaan vuoden 2020 tammi–maaliskuussa lainahakemuksista hyväksyttiin 23 prosenttia, kun vuoden 2021 vastaavana aikana hakemuksista hyväksyttiin 15 prosenttia. Yrityksen lausunnon mukaan hyväksymisprosentin lasku ilmaisee, että kymmenen prosentin korkoraja tekee maksukykyistenkin asiakkaiden luotottamisesta huonosti kannattavaa liiketoimintaa.

Myös useimmat muut lausuntonsa jättäneet luottoja, niiden välitystä tai vertailuja tarjoavat yritykset kritisoivat väliaikaisen lain toimivuutta. Yritysten mukaan lakimuutos on vähentänyt luottojen myöntämistä etenkin pienituloisille, koska luottoriskiä ei ole voitu hinnoitella lainan korkoon.

Osa yrityksistä arvioi rahoituksen epäämisen pahentavan pienituloisten kuluttajien taloustilannetta entisestään. Yritysten jättämien lausuntojen mukaan lakimuutos on myös heikentänyt kilpailua.

Työryhmän on selvitettävä muun muassa, onko korkokaton alentaminen mahdollista ilman, että siitä aiheutuisi ongelmia luottomarkkinoiden toimivuudelle, oikeusministeriön lainsäädäntöneuvos Sofia Aspelund kertoo.

– Jos korkokaton tasoa lähdetään pysyvästi laskemaan, pitää selvittää, miten se vaikuttaa luottojen tarjontaan. Lisäksi on arvioitava, missä kulkee raja, jossa korkokatto alkaa vaikuttamaan luottomarkkinoihin niin, että luottoja ei enää myönnetä laajalle joukolle kuluttajia, joilla olisi mahdollisuus selviytyä asianmukaisesti luoton takaisinmaksusta.

Aspelundin mukaan työryhmän on huomioitava myös, että korkokaton laskeminen voi houkuttaa luotottajia kerryttämään tuloja muualta.

– Yksi asia mitä pitää selvittää, on se, että jos korkokattoa lasketaan, missä määrin se lisää riskiä laina-ajan pidentämiselle ja luottomäärän nostolle. On riski, että se houkuttaa myöntämään entistä suurempia luottoja entistä pidemmällä laina-ajalla.

Vaikutusten arvioinnissa hyödynnetään muun muassa kansainvälistä vertailutietoa ja väliaikaisesta lakimuutoksesta saatuja kokemuksia.

Toimeksiantoon kuuluu myös tarpeellisten lakimuutosten valmistelu, joilla tiukennetaan kulutusluottojen markkinointia ja luotonhakijoiden henkilöllisyyden todentamisvelvollisuutta.

Kotitalouksien velkaongelmiin erikoistunut sosiaalialan järjestö Takuusäätio arvioi lausunnossaan lain väliaikaisuuden mahdollistaneen luottojen tarjoajien harjoittaman korkokikkailun. Järjestö kritisoi, että lainojen yhdistämistä tarjoavat yritykset ovat hyödyntäneet korkorajoituksia markkinoinnissaan.

Osaa matalammalla korolla kulutusluoton hankkineista voikin odottaa lokakuussa ikävä yllätys, jos oman luoton ehdot mahdollistavat koron nostamisen. Heinäkuussa 2019 asetettu 20 prosentin korkokatto on edelleen voimassa, vaikka väliaikaisen lakimuutoksen voimassaolo päättyy.

Korkojen nousu voi yllättää myös ihmiset, joilla on vanhempia jatkuvia luottosopimuksia. Kilpailu- ja kuluttajavirasto arvioi lausunnossaan, että ihmiset, jotka tekevät nostoja ennen vuoden 2019 syyskuuta solmituilta jatkuvilta luottosopimuksilta, ovat rajoitusten rauetessa kaikista heikoimmassa asemassa.

Nyt päättymässä oleva, väliaikainen lakimuutos rajoitti näidenkin luottosopimusten koron kymmeneen prosenttiin, mutta voimassaolon päättymisen jälkeen korko voi nousta käytännössä rajattomasti.

– 1. syyskuuta 2019 voimaan tulleella lainsäädännöllä ei rajoitettu näiden luottosopimusten luottokustannuksia uusien nostojen osalta. Näiden nostojen osalta korko voi nousta väliaikaisen hintasääntelyn päätyttyä 10 prosentista yli 100 prosenttiin, Kilpailu- ja kuluttajavirasto arvioi lausunnossaan.

Yksi työryhmän tavoitteista onkin näiden luottosopimusten saaminen uusien nostojen osalta korkokaton piiriin.

Kuluttajaluottojen sääntelyn tiukentamisella pyritään vähentämään ylivelkaantumiseen liittyviä haittoja. Kuluttajaluottoihin liittyvää lainsäädäntöä on uudistettu useaan otteeseen viimeisen kymmenen vuoden aikana erityisesti korkeakorkoisiin vakuudettomiin kulutusluottoihin liittyvien ongelmien vuoksi.

Osa alan toimijoista nosti lausuntokierroksella esiin huolen markkinointi- ja korkosääntelyn kohdistamisesta myös sellaisiin luottoihin, jotka eivät lisää merkittävästi kuluttajien ylivelkaantumisen todennäköisyyttä.

Lainsäädäntöneuvos Aspelund kannattaa lähtökohtaisesti sitä, että samat säännökset koskevat laajasti erilaisia luottotuotteita. Yksittäisen liiketoimintamallin, kuten pikavippien myöntämisen ja mainonnan, rajoittaminen erityislainsäädännöllä ei olisi välttämättä tehokasta.

– Kokemukset ovat osoittaneet, että erilaiset soveltamisala- ja muut poikkeukset lisäävät sääntelyn kiertämisen riskiä esimerkiksi siten, että muokataan hieman ehtoja ja jäädään siten sääntelyn ulkopuolelle. Samojen säännösten soveltaminen kaikkiin toimijoihin on myös luotonantajien yhdenvertaisen kohtelun kannalta hyvä lähtökohta, Aspelund sanoo.

Hän kuitenkin korostaa, että työryhmä on vasta aloittanut työnsä ja erilaisia vaihtoehtoja tullaan varmasti pohtimaan

Lausuntonsa jättäneet toimijat jakautuvat kahteen leiriin rajoitusten jatkamisen suhteen. Useimpien alalla toimivien yritysten, alan toimijoiden edunvalvojien ja elinkeinoelämän edustajien mukaan tiukempaa korkokattoa ja suoramarkkinointikieltoa ei tulisi ainakaan sellaisenaan jatkaa, kun taas esimerkiksi Kilpailu- ja kuluttajavirasto, Takuusäätiö ja Kuluttajaliitto arvioivat aiempaa kireämmän sääntelyn olevan tarpeen myös vastaisuudessa.

Finanssialan mielestä hintasääntelyn tiukentamisessa tulee olla tarkkana

Finanssiala ry:n johtava juristi Antti Laitilan mukaan kulutusluottojen hintasääntelyn tiukentaminen hankaloittaisi asiakkaiden henkilökohtaisen luottoriskin huomioimista hinnoittelussa. Kuva: Petteri Sopanen / Yle

Oikeusministeriön pysyvää lakimuutosta valmistelevassa työryhmässä on mukana myös etujärjestöjä. Vaikka yhteisen pöydän äärestä haetaan kompromissia, toimijoilla on erilaisia toiveita neuvotteluiden lopputuloksesta.

Pankki- ja rahoitusalan toimijoiden edunvalvontajärjestö Finanssiala ry:n johtavan juristin Antti Laitilan mukaan ala suhtautuu lähtökohtaisesti varauksellisesti kulutusluottojen hintasääntelyn ja suoramarkkinoinnin ehtojen pysyvään tiukentamiseen.

Myös Laitila muistuttaa, että työryhmän työ on vasta alussa, joten vielä on liian aikaista arvioida, millaisia esitykset kuluttajaluottojen korkokaton alentamista tai suoramarkkinoinnin rajoittamista koskien tarkalleen ottaen voisivat olla.

Laitilan mukaan kuluttajaluottojen korkokaton laskeminen nykyisestä voisi vaikuttaa negatiivisesti luotottajien haluun myöntää pieniä luottoja. Luottosummat voisivat kasvaa, mikä ei edistäisi ylivelkaantumisen estämistä.

Lisäksi enimmäiskoron madaltaminen rajoittaisi Laitilan mukaan luotottajien mahdollisuutta huomioida asiakkaiden henkilökohtainen luottoriski hinnoittelussa, ja se vaikuttaisi erityisesti pienitulosten mutta maksukykyisten asiakkaiden mahdollisuuksiin saada rahoitusta.

– Pelkona on, että kohtuuhintaista luottoa ei ilmaannu markkinoille toivotussa määrin – mitä nyt sitten kohtuuhintaisena pidetäänkään. Tietyille asiakkaille, joilla on suurempi riski ettei takaisinmaksu onnistukaan, ei ole kannattavaa myöntää luottoa sallitun enimmäishinnan puitteissa.

Myös markkinoinnin mahdolliseen tiukentamiseen Finanssialan kanta on kriittinen. Hänen mukaansa kuluttajien ylivelkaantumisongelmat liittyvät lähinnä niin sanottuihin pikavippeihin, joiden markkinointi voi olla pahimmillaan aggressiivista.

– Tietysti markkinointirajoitusten kohdistaminen vain tiettyjen toimijoiden markkinointiin on vaikeaa, koska pikaluotto ei ole yksiselitteinen käsite. Tähän liittyy ylivuodon riski, Laitila arvioi.

Finanssialan mukaan ideaaliratkaisu olisi työryhmälle asetettujen tavoitteiden puitteissa laadittu hintasääntelymalli, joka ei kohtuuttomasti hankaloita luoton saamista. Markkinointia koskevan sääntelyn tulisi olla riittävän tiukasti rajattua, ettei se vaikeuttaisi niiden luottotuotteiden markkinointia, jotka eivät merkittävästi edistä ylivelkaantumista.

Kuluttajaliitolla kirkas kanta: Korkokatto pysyvästi kymmeneen prosenttiin

Kuluttajaliiton pääsihteeri Juha Beurling-Pomoellin mukaan kuluttajaluottojen tiukempaa sääntelyä tarvitaan. Kuva: Pekka Tynell / Yle

Kuluttajaliiton pääsihteeri Juha Beurling-Pomoellin mukaan liiton linja pysyvän lainsäädännön valmisteluun on selkeä.

– Kuluttajaliiton mielestä korkokatto pikavipeissä tulee laskea pysyvästi kymmeneen prosenttiin ja suoramarkkinointia tulee nykyisen väliaikaisen lainsäädännön mukaisesti tuntuvasti tiukentaa.

Kuluttajaliiton mukaan pysyviä rajoituksia tarvitaan, jotta luottojen antaminen luottokelvottomille asiakkaille loppuisi. Beurling-Pomoellin mukaan väliaikainen lainsäädäntö on ollut tarpeellinen koronaviruksen aiheuttamien talousvaikeuksien aikana.

– Korkokaton muuttuminen edestakaisin ei kuitenkaan ole kuluttajille hyvä asia, sillä se on omiaan luomaan sekaannusta. Kuluttajaliitto haluaa, että tuleva pysyvä lainsäädäntö on nimensä mukaisesti pysyvä.

Pääsihteeri Beurling-Pomoell näkee sanojensa mukaan "vastapuolen" argumenteissa pienituloisten kuluttamismahdollisuuksien rajoittamisesta merkittäviä valuvikoja.

– Tarkoitushan on se, että ylivelkaantuneille ja maksukyvyttömille asiakkaille ei enää myönnetä pikavippejä vaan he hakeutuvat sosiaalisen luototuksen, sosiaaliturvan tai esimerkiksi sosiaalihuollon piiriin. Eli ettei ongelmia ja maksukyvyttömyyttä enää paikata uudella lainalla, mikä entisestään pahentaa tilannetta, Kuluttajaliiton Beurling-Pomoell painottaa.

Elokuun alussa työnsä aloittaneen ryhmän toimikausi päättyy helmikuun lopussa vuonna 2022. Työryhmän hallituksen esityksen muotoon laatima mietintö lähtee valmistuttuaan lausuntokierrokselle, jonka jälkeen se etenee aikanaan eduskunnan käsiteltäväksi.

Lue lisää:

.
.