1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. palokunnat

Kalajoella riehunut suurpalo synnytti kipinän vapaaehtoiseen palokuntatyöhön – sopimuspalokuntiin on saatu uusia jäseniä

Kalajoen suuri maastopalo lisäsi kiinnostusta vapaaehtoiseen palokuntatyöhön. Myös palokuntaharrastusta jäähdytelleet ovat ainakin paloalueen lähistöllä aktivoituneet uudestaan. Samanlaista viestiä kuuluu muualtakin.

Pelastusjohtaja Jaakko Pukkisen mukaan uusi innostus palokuntatyöhön näkyy koko maassa.
Pelastusjohtaja Jaakko Pukkisen mukaan uusi innostus palokuntatyöhön näkyy koko maassa.

Kalajoella heinä-elokuun vaihteessa riehunut maastopalo on Suomen historian ensimmäinen tulipalo, jossa oli osallistujia ja sopimuspalokuntalaisia kaikista Manner-Suomen pelastuslaitoksista.

Enimmillään palon sammuttamiseen osallistui 1000 henkeä. Heistä 300 oli vapaaehtoisia.

Maastopalo sytytti yhteisöllisyyden, jonka hedelmiä korjataan nyt: eri puolilta maata on kyselty mahdollisuuksista liittyä sopimuspalokuntiin, ja esimerkiksi Kalajoella on jo tehty muutamia uusia työsopimuksia sopimuspalokunnan naisosastoon.

Myös palokuntaharrastusta jäähdytelleet ovat nyt aktivoituneet uudestaan.

Lue seuraavaksi: Kalajoen maastopaloa sammutettiin jaksamisen rajoilla – sammuttajien saama tuki herkisti kokeneenkin pelastajan: "Se oli jopa aika liikuttavaa"

Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Jaakko Pukkinen sanoo innostuksen olevan valtava.

– Innostus ja kiinnostus toimintaan syntyy tekemisestä. Pelastusala on siitä hankala, että toivotaan, että ei olisi hälytyksiä, mutta kuitenkin hälytysten kautta syntyy kiinnostus, Pukkinen toteaa.

Kalajoen maastopalon sammutukseen osallistui runsaasti vapaaehtoisia. Pelastusjohtajan mukaan metsäpalon pitkä kesto ja hankaluus sytyttivät kipinän, kun porukka huomasi, että heitä tarvitaan, kertoo pelastusjohtaja Jaakko Pukkinen.

Tapahtumien keskipisteessä Kalajoen Rautiossa viisi kyläläistä on jo ilmoittanut kiinnostuksesta liittyä sopimuspalokuntaan. Samansuuntaista viestiä on kuulunut myös muun muassa Pyhäjoelta.

Jotkut paloa sammuttamassa olleista varusmiehistä ovat kertoneet harkitsevansa pelastusalan ammattia.

– Yksi varusmies oli taukopaikalla todennut, että jos hän ei pääse pelastusopistoon, hän menee sopimuspalokuntaan!

Vapaaehtoiset tulevat tarpeeseen

Vapaaehtoisia tarvitaan, sillä väestö ikääntyy ja moni kunta kärsii muuttotappioista. Pohjois- ja Itä-Suomen Pelastuslaitoksilla alkoi huhtikuussa 2021 hanke sopimuspalokuntien elinvoimaisuuden kehittämiseksi harvaan asutulla alueella.

Tarkoituksena on saada sopimuspalokunnat pysymään elinvoimaisina myös jatkossa.

Jokilaaksojen pelastuslaitoksen alueen jokaisella paloasemalla olisi tarvetta vapaaehtoisille lisäkäsille. Sopimuspalokunnan koosta riippuen osastoja voi olla useita.

– Jos ei mahdu miehistöosastoon, voi mennä tukiosastoon, nuoriso-osastoon, veteraaniosastoon tai naisosastoon. Monesti nuorena aloitettu harrastus jatkuu aikuisiällä ja esimerkiksi nuoriso-osastosta tullaan hälytysosastoon, kertoo projektipäällikkö Jenika YliKauppila Jokilaaksojen pelastuslaitokselta.

Joskus työ rajoittaa mahdollisuuksia osallistua vapaaehtoiseen sammutustyöhön.

– Paloaseman lähellä työskentelevät sopimuspalokuntalaiset pääsevät onneksi pääosin tulemaan, mutta haasteita on. Se on ongelma läpi Suomen, pelastusjohtaja Pukkinen toteaa.

Aiheesta voi keskustella keskiviikkoon 25. elokuuta kello 23:een asti.

Lue seuraavaksi:

Poikkeuksellisen suuri maastopalo osui toisen kerran Kalajoelle – iso roihu koettiin myös 50 vuotta sitten, ja tulevaisuudessa palojen määrä kasvaa