Hyppää sisältöön

Terveyskeskuslääkäri avautuu työnsä rankasta todellisuudesta: "Syöpiäkin olisi voitu parantaa, jos hoito ei olisi myöhästynyt koronan takia"

Terveysasemien puhelinpalvelut ovat ruuhkautuneet eri puolilla maata, mutta myös lääkärit työskentelevät äärirajoilla. Turkulainen terveyskeskuslääkäri Päivi Slama kirjoitti hätähuutonsa sanomalehden mielipidesivulle ja kertoo työstään nyt Ylelle.

Terveyskeskuslääkäri Päivi Slama toivoo avustavaa henkilökuntaa ruuhkien purkuun
Terveyskeskuslääkäri Päivi Slama toivoo avustavaa henkilökuntaa ruuhkien purkuun

Terveyskeskuslääkäri Päivi Slama tekee tunnista kolmeen tuntiin ylitöitä joka päivä, mutta silti kaikkea ei ehdi tehdä. Tavallisena perjantai-iltapäivänä kello 15 työlista on yhä pitkä.

– Kesken on noin 30 potilaan asiat. Pitäisi tehdä valmiiksi lausuntoja ja lähetteitä ja vastata sähköisiin asiointeihin. 10 puhelinsoittoakin on vielä odottamassa. Ainakin puolet näistä asioista pitää hoitaa vielä tänään, kertoo Slama.

Ennen pöydän sai puhtaaksi viikonloppuun mennessä. Nyt tämä ei ole mahdollista, sillä terveyskeskukset ovat ruuhkautuneet. Syynä ei ole pelkästään koronapandemia, sillä ruuhkaa oli jo ennen sitä.

– Terveysasemilla potilasväestöt annettiin kasvaa liian isoiksi lääkäriä kohden. Omalääkärijärjestelmä kävi mahdottomaksi nykyisellä lääkärimäärällä. Toive on jatkaa pitkäaikaisilla potilassuhteilla ja olla potilaan omalääkäri.

Vieraisiin potilaisiin tutustuminen vie aikaa.

– Uusin maanantaina neljän lääkärin reseptejä. Yritin nopeasti katsoa, pitäisikö potilaalle soittaa. On heitä, joiden resepti on uusittu kolme vuotta ilman minkäänlaista kontrollia välissä, kertoo Slama.

Turun keskustan terveysaseman aulaan on saapunut väkeä odottamaan vuoroaan. He yrittävät saada ajan tulemalla paikan päälle. Kuva: Minna Rosvall / Yle

Lääkäri pyysi anteeksi potilailta, mutta työajassa pitäisi voida pysyä

Turussa työskentelevä Päivi Slama kirjoitti lääkärien ja hoitajien työtaakasta Turun Sanomien mielipidesivuille. (siirryt toiseen palveluun) Kirjoituksessa hän pyysi potilailta anteeksi, että ei ollut ehtinyt uusimaan kaikkien reseptejä. Terveysaseman sisältä tullut lääkärin hätähuuto kosketti monia ja poiki lisää mielipidekirjoituksia.

Terveyskeskusten puhelinruuhka on valtakunnallinen ongelma. Yle kysyi asiaa elokuun alussa kuudesta kaupungista.

Apulaisoikeuskansleri antoi hiljattain Espoon kaupungille huomautuksen, kun sille tehdystä kantelusta kävi ilmi, että takaisinsoittopalvelun puhelujonot oli viime vuonna tyhjennetty kolme kertaa.

Vasemmistoliiton kansanedustaja Johannes Yrttiaho on tehnyt kantelun terveysasemien tilanteesta oikeusasiamiehelle. Hänen mukaansa lain mukainen hoitoonpääsy ei toteudu. Kantelussa todetaan, että puhelin- ja verkkopalveluna järjestetty terveysasemien ajanvaraus ei pysty vastaamaan potilaiden yhteydenottoihin eikä aikaa lääkärille ja hoitajille pystytä antamaan.

Kantelun mukaan tilanne on ollut vallalla alkuvuodesta asti, mutta vastaavia ongelmia on ilmennyt myös aiemmin.

Terveyskeskuslääkäri Päivi Slama välittää lääkäreiden toiveen. He vaativat päättäjiltä nopeasti ratkaisua siihen, miten he voivat pysyä työajassa.

– Ylityökorvaus ei paljon lohduta heitä, joiden pitäisi hakea lapsi kello 16 päiväkodista. Meillä oli aiemmin urakkamalli. Voimme tehdä kymmenen tunnin työpäiviä, mutta sen pitää tulla omasta tahdosta. Se ei voi olla uusi normaali työpäivä, pohtii Slama.

Keskipäivällä Turun keskustan terveysaseman aulassa riittää vilinää. Vuoroa odotetaan rauhallisesti. Kuva: Minna Rosvall / Yle

Potilaat ovat liian kilttejä, jopa syöpäpotilaita jäänyt ilman hoitoa

Terveyskeskuslääkäri Päivi Slama on huomannut omissa potilaissaan, että he ovat kilttejä eivätkä valita helposti. He odottavat kiltisti vuoroaan, vaikka heidän olisi pitänyt tulla jo vuosi sitten vastaanotolle.

– Potilaiden syöpiäkin olisi voitu parantaa, jos hoito ei olisi myöhästynyt koronan takia. Haavoja on saatettu hoitaa itse tai omaisen kanssa kotona ja hoito on pitkittynyt kuukausilla, kertoo Slama.

Kukaan ei hänen tietojensa mukaan ole joutunut hengenvaaraan ruuhkien vuoksi eli potilaat ovat osanneet soittaa hätänumeroon tarvittaessa.

– Tosin on tullut vastaan potilaita, jotka ovat tilanneet ambulanssin, mutta se ei ole ottanut kyytiin. Olen laittanut lähetteen puhelimitse ja ohjannut uudelleen päivystykseen.

Jotkut asiakkaat osaavat jo hakeutua itse hakemaan lääkäriaikoja omalle terveysasemalleen. Tämä näkyy esimerkiksi Keskustan terveysasemalla. Kimmo Mattila hakeutui jonottamaan aikaa, kun ajanvaraus ei puhelimitse onnistunut.

Kimmo Mattila vetoaa päättäjiin, jotta nämä saisivat surkean tilanteen loppumaan. – Järjestelmä kuntoon, hän toivoo. Kuva: Minna Rosvall / Yle

– Lääkäri ilmoitti, että on täältä syytä tulla varaamaan aikaa, koska puhelimitse sitä ei voida antaa. Tämä tuntuu surkealta. Kaupungin terveyspalvelun täytyy toimia paremmin kuin tämä. Järjestelmä kuntoon, vetoaa Mattila poliitikkoihin.

Erja Nousiainen pelästyi rintakipuja, jotka tulivat rasituksessa. Hän haluaa kiittää saamastaan avusta. – Olen itse ollut terveydenhuoltoalan opettaja, joten ymmärrän hoitajien ja lääkäreiden kiirettä. Kuva: Minna Rosvall / Yle

Erja Nousiainen puolestaan soitti useampaan kertaa puhelinpäivystykseen rintakipujen vuoksi.

– Ei kukaan edes soittanut muutamaan kertaan. Sitten kerran soitettiin iltapäivällä ja neuvottiin soittamaan tasan kello kahdeksan aamulla. Sain lopulta ajan, mutta en tiedä pitääkö hakea aikaa lisätutkimuksiin paikan päältä vai mennä yksityiselle, kertoo Nousiainen.

Kristiina Mulo onnistui jo toistamiseen hoitamaan asioitaan luukulla. – Odotan vuoroani tässä ulkona koronan vuoksi. Vanhempien asiakkaiden on varmaan vaikea saapua itse hakemaan aikoja. Kuva: Minna Rosvall / Yle

Lisää avustavaa henkilökuntaa tarvitaan

Terveyskeskuslääkäri Päivi Slama kertoo ottavansa huomattavasti vähemmän potilaita vastaan päivittäin kuin muutama vuosi sitten.

– Etsin omista tilastoistani, että vuonna 2019 otin vastaan noin 10 potilasta ja nyt keskimäärin neljä päivässä. Nuoremmat lääkärit pystyvät ottamaan vastaan 1–3 potilasta päivässä, kertoo Slama.

Syynä on lääkärin mukaan se, että avustavaa henkilökuntaa kuten sihteereitä on vähennetty jo noin 10 vuotta sitten. Lääkärit joutuvat hakemaan tarvikkeita jopa potilasvastaanoton lomassa kolmesta eri varastosta. Syynä ei ole siis pelkästään pula lääkäreistä ja hoitajista.

– Laskimme kollegojen kanssa, että lääkäriajat voisi jopa tuplata, jos meidän ei tarvitsisi tehdä muita kuin lääkärin töitä, kertoo Slama, joka toimii myös lääkäreiden luottamushenkilönä.

Voit keskustella aiheesta Yle Tunnuksella. Kommentointi sulkeutuu 25.8. kello 23.

Lue lisää:

.
.