Hyppää sisältöön

Mihin perustuu talibanien naisvihamielisyys? Šaria-lain äärimmäisen konservatiivinen tulkinta juontaa heimoyhteiskunnasta ja pitkästä sotatilasta

Taliban-liikkeen juuret ovat konservatiivisessa heimoyhteiskunnassa, jossa naisen asema on ollut perinteisesti heikko. Talibanin islamilaisen lain tulkinta muodostui tuon heimoyhteiskunnan kautta, professori Jaakko Hämeen-Anttila muistuttaa. Maaperänä oli myös Afganistanin pitkällinen sotatila.

Pohjois-Afganistanista Kabuliin taisteluiden alta paennut nainen seisoi kadulla 14. elokuuta. Kuva: Hedayatullah Amid / EPA

Islamin jyrkkää tulkintaa ajavan Talibanin paluu on herättänyt pelkoja erityisesti Afganistanin naisten tulevaisuudesta.

Ylelle päiväkirjaa kirjoittanut afganistanilainen nainen kuvailee ahdistavia tunnelmia Kabulissa ääri-islamilaisten talibanien paluun ensimmäisinä päivinä. Edellisellä valtakaudellaan Taliban käytännössä sulki naiset koteihinsa.

– Ajatus siitä, että en voisi enää koskaan poistua kotoa, on tehdä minut hulluksi. Olen ihan poikki. Menen nukkumaan kyyneleet silmissäni ja huolesta ahdistuneena, nainen kirjoittaa päiväkirjassaan.

Aiemmin arkisista asioista tulee yhtäkkiä vaarallisia.

– Minä taas murehdin, että kaikki vaatteeni ovat värikkäitä. Miten voisin niillä vaatteilla nyt liikkua ulkona. Kukaan ei voinut kuvitella, että talibanit valloittavat Kabulin näin nopeasti ja tällä tavalla.

Mistä oikein juontaa Talibanin halu peittää naiset burka-vaatteiden alle?

– Se tulee uskonnon tulkinnasta, mutta se uskonnon tulkinta taas tulee käytännössä heimotavoista. Hyvin konservatiivisessa heimojärjestelmässä naiset Afganistanissa olivat poissa näkyvistä ja pukeutuivat burkaan, islamin tutkija, professori Jaakko Hämeen-Anttila Edinburghin yliopistosta sanoo

Tälle Taliban hakee oikeutuksen Koraanista ja islamilaisesta laista, joissa puhutaan hijabista. Tulkinta on äärimmäinen: Valtaosa muslimeista tulkitsee sen huivin käyttämiseksi ja yleensä säädylliseksi pukeutumiseksi.

Esimerkiksi Iranin kaltaisessa islamilaisessa valtiossa naisten kasvoja ei peitetä ja usein naisilla näkyy huivin alta otsatukkaakin, Hämeen-Anttila huomauttaa.

Kabulilaisen kauneussalongin naisia esittäviä mainoksia oli maalattu piiloon viime tiistaina, pian talibanien vallattua kaupungin. Kuva: EPA

Taliban ammentaa tulkintansa heimoperinteestä

Talibanien tausta siis värittää voimakkaasti heidän islamin-tulkintaansa.

– Se on aika paljon kiinni paikallisesta heimoperinteestä. Niillä alueilla, joissa vanhoilla heimorajoilla on suurempi merkitys, naisten asema tapaa olla heikko, Hämeen-Anttila sanoo.

Hän mainitsee samankaltaisina yhteiskuntina Pakistanin ja Saudi-Arabian, joissa vanhat heimorakenteet ovat vahvemmin voimassa kuin useimmissa arabimaissa.

Talibanin johtajat tulivat Afganistanin köyhimmistä, konservatiivisimmista paštu- eli pataanienemmistöisistä maakunnista, joissa lukutaito oli heikolla tolalla, huomauttaa Ahmed Rashid teoksessaan Taliban. The Story of Afghan Warlords (2001).

Mullah Omarin [Talibanin alkuperäisen johtajan] kylässä naiset olivat aina kulkeneet täysin peitettyinä eikä kukaan tyttö ollut käynyt koskaan koulua, koska niitä ei ollut, Rashid kirjoittaa.

– Omar ja hänen kollegansa heijastivat oman miljöönsä, omat kokemuksensa naisista tai kokemuksen puutteen koko maahan ja oikeuttivat sen Koraanilla.

Katukuva Afganistanista vuonna 1996 talibanien ensimmäisen valtakauden alkaessa. Ääri-islamilainen liike pyrki monin tavoin rajoittamaan naisten elämää. Pukeutumista koskevat kireät määräykset menivät hyvin yksityiskohtaisiksi: liike muun muassa kielsi naisia pitämästä korkeakorkoisia kenkiä. Kuva: David Turnley / Getty Images

Talibanit tulkitsivat islamia siten, että nainen ei saa yhteiskunnassa näkyä käytännössä juuri ollenkaan. Taliban-hallnnon aikana 1996–2001 naisten kontaktit vieraisiin miehiin pyrittiin pitämään aivan minimissä, naisääntä ei saanut kuulua radiosta, naisilla ei ollut mitään julkisia tehtäviä.

– Kyllä he varmasti ihan vilpittömästi itse sanoisivat, että uskonto säätää näin, mutta vain heimoalueilla sitä uskontoa tulkitaan tällä tavalla, Hämeen-Anttila arvioi.

Hän vertaa tilannetta Iraniin, jossa on vanhoillisuudestaan ja naisten oikeuksien rajoittamisesta tunnettu islamilainen hallinto.

– Iranissa naiset näkyvät vahvasti, he ovat palvelu- ja työtehtävissä ihan yhteiskunnan sisällä, eivät mitenkään takahuoneissa, Hämeen-Anttila huomauttaa.

Tämä ei tee Iranista liberaalia valtiota, sillä naisten elämää rajoitetaan ja kontrolloidaan siellä monin tavoin, mutta se kuvaa, miten äärivanhoillinen Talibanin islamin tulkinta on.

Talibanin suhtautuminen naisiin on tiukka jopa verrattuna Isisiin, joka vuonna 2014 otti haltuunsa laajoja alueita Syyriassa ja Irakissa ja julisti niille kalifaatin. Isis joutui todennäköisesti käyttämään naisia eri tehtävissä taistelujen takia, Hämeen-Anttila arvioi.

Afganistanilaiset pakolaisnaiset osoittivat maanantaina mieltään talibaneja vastaan New Delhissä. Kuva: Harish Tyagi / EPA

Jatkuva konflikti ruokki jyrkkyyttä

Afganistanissa on vallinnut 70-luvulta lähtien lähes jatkuva verenvuodatus, sota ja kaaos. Hämeen-Anttila muistuttaa, että Euroopassa kansallissosialismi nousi aatteena juuri ensimmäisen maailmansodan jälkeen.

– Missä tahansa sekasorto, kaaos ja väkivalta luovat äärijärjestöjä, ja Afganistanissa äärijärjestöt ovat olleet viime vuosikymmeninä uskonnollisia äärijärjestöjä, Hämeen-Anttila sanoo.

Taliban-järjestön johtoa ei ole pidetty suurina uskonoppineina. Afganistan ei ole ollut perinteisen islamilaisen oppineisuuden kehto.

Se voi selittää järjestölle ominaista konservatiivisuuden ja radikaalisuuden sekoitusta.

– He edustavat radikaalia uskontulkintaa, joka ei lähde perinteisestä oppineisuudesta, ei perustu siihen, että luetaan käsikirjoja keskiajalta lähtien, Hämeen-Anttila sanoo.

Talibanin uskonoppineet eivät ole kovin syvällisesti koulutettuja, mikä näkyy heidän tavassaan tulkita šaria-lakia.

– Heillä ei ole käsitystä, miten vuosisataisen perinteen aikana asioita on tulkittu. He vetävät mutkat suoriksi ja tekevät sellaisen laintulkinnan, joka ei ole koskaan voimassa ollutkaan.

Kabulista Taškentiin, Uzbekistaniin saapuneet afganistanilaispakolaiset nousivat jatkolennolle Saksaan 19. elokuuta. Monet afganistanilaiset yrittävät nyt pakoon talibanien vallan alta. Kuva: Marc Tessensohn/Saksan puolustusvoimat/EPA

Šaria-lakia tulkitaan monin tavoin

Taliban sanoo nyt kunnioittavansa naisten oikeuksia šaria-lain puitteissa. Mitä se oikeastaan tarkoittaa?

–Kun talibanit näin sanovat, toki herää ensimmäisenä epäilys, että heidän tulkintansa on hyvin konservatiivinen. Yleisesti toteamus, että islamilainen laki takaa naisille suuren määrän oikeuksia, pitää paikkansa liberaalisti tulkittuna, Hämeen-Anttila sanoo.

Islamilla on periaatteessa yksi ainoa laki, šaria, joka on jumalan muuttumaton ja ikuinen tahto.

– On hyvin suuri skaala siinä, miten lakia tulkitaan, Hämeen-Anttila muistuttaa.

Täysin tasa-arvoista asemaa islamilainen laki ei naisille anna, mutta liberaalisti tulkittuna epäsuhta ei välttämättä ole valtava, Hämeen-Anttila sanoo.

– Kyllähän naisilla on suhteellisen hyvä asema islamilaisen lain puitteissa tietyissä maissa, joissa naisten toiminta, koulutus, ammatillinen toiminta, liikkuminen yhteiskunnassa on hyvinkin vapaata verrattuna konservatiivisiin ei-islamilaisiin maihin.

Hämeen-Anttila huomauttaa, että Taliban itse myös selvästi rikkoi šaria-lakia. Järjestö nousi esillä alun perin huumeidenvastaisena liikkeenä, joka tuhosi oopiumviljelmiä.

– Sitten kun he olivat vallassa, he totesivat, että on parempi rahoittaa itseään huumeilla kuin polttaa pellot. Sitten he olivat osana maailmanlaajuisessa huumekaupassa, mitä ei millään tavalla pysty islamin lain mukaan perustelemaan.

Kabulaistytöt matkasivat tuulessa kotiin koulusta joulukuussa 2017. Taustalla muuriin maalatussa mainoksessa kannustetaan miehiä ja naisia äänestämään. Vuosien 1996–2001 Taliban-hallinto suhtautui kielteisesti tyttöjen ja naisten koulutukseen. Taliban on nyt lupaillut, että naisten opiskelu sallitaan. Kuva: Francois-Olivier Dommergues/Alamy/AOP

Voiko taliban liberalisoitua?

Edellisen Taliban-hallinnon aikana naiset käytännössä suljettiin pois näkyvistä, jopa kuuluvista. Hämeen-Anttila muistuttaa, että hyvin konservatiivisessa Afganistanissa naisten asema ei ollut erityisen hyvä lännen tukeman hallinnon aikanakaan tai sitä ennen.

Miljoonat tytöt pääsivät kouluun, mutta esimerkiksi vuonna 2017 ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch raportoi (siirryt toiseen palveluun), että 16 vuotta Taliban-hallinnon kaatamisen jälkeen kaksi kolmesta afganistanilaisesta tytöstä ei edelleenkään käynyt koulua.

Syyskuussa 2020 Brookings-instituutti arvioi (siirryt toiseen palveluun), että parannukset naisten elämään jakautuivat epätasaisesti: Kaupunkilaisen keski- ja yläluokan naisten asema oli kohentunut mutta maaseudun naisten elämä oli usein ennallaan ja he kärsivät jatkuvasta konfliktista. Talibanin paluu uhkaa hauraita kohennuksia naisten asemaan.

Hämeen-Anttila varoittaa helpoista hyvä–paha-vastakkainasetteluista. Talibanien vastustajatkaan eivät aina ole olleet kovin puhtoisia.

Monilla sotapäälliköillä, jotka vuonna 2001 liittoutuvat Yhdysvaltain kanssa Talibania vastaan, oli tunnollaan pitkä lista sotarikoksia (siirryt toiseen palveluun). Yhdysvaltain joukot syyllistyivät itsekin ihmisoikeusloukkauksiin (siirryt toiseen palveluun) miehityksen alusta asti.

Taliban itse syntyi vastareaktiona Afganistania kaoottisesti hallinneiden sotapäälliköiden valtaan, ja nämä taas saivat asemansa Neuvostoliiton vastaisessa sodassa, jossa Yhdyvaltain keskustiedustelu CIA rahoitti heitä hyvinä vapaussankareina pahaa Neuvostoliittoa vastaan.

Nyt Taliban yrittää antaa itsestään maltillisen kuvan, mutta harva luottaa järjestön imagonrakennukseen. Vielä on vaikea tietää, onko Taliban oikeasti muuttunut vuosien 1996–2001 valtakaudestaan.

Hämeen-Anttila pohtii, että vakauttaakseen valtansa Taliban tarvitsisi kansansuosiota. Kansansuosio ei välttämättä säily entisenlaisen äärimmäisen tiukan hallinnon alla.

Jos Taliban olisi valtansa säilyttääkseen valmis kompromisseihin ja kykenisi samalla takaamaan rauhan, sillä voisi pitkällä aikavälillä olla jopa positiivisia vaikutuksia Afganistanille. Se on yksi skenaario, joskaan ei välttämättä todennäköisin, Hämeen-Anttila pohtii.

– Yksi asia, jota Afganistan ehdottomasti tarvitsisi verrattuna viime 20 vuoteen, olisi rauhan kausi.

Täydennetty kello 12.02 lisätty "vanhoillisuudestaan ja naisten oikeuksien rajoittamisesta tunnettu" lauseeseen "Hän vertaa tilannetta Iraniin, jossa on islamilainen hallinto." Lisätty vielä klo 12.10 lause: "Tämä ei tee Iranista liberaalia valtiota, sillä naisten elämää rajoitetaan ja kontrolloidaan siellä monin tavoin, mutta se kuvaa, miten äärivanhoillinen Talibanin islamin tulkinta on."

Lue lisää:

.
.