Söderfjärdenin meteoriittikraatterissa tehtiin ainutlaatuinen löydös – paljastaako se, mitä kraatterissa oikeasti tapahtui 500 miljoonaa vuotta sitten

Pohjanmaalla Vaasan eteläpuolella uuden asuinalueen rakentamisen maansiirtotöiden yhteydessä kalliosta löytyi ainutlaatuinen halkeama, joka on tutkijoiden mukaan erittäin harvinainen.

Ryhmän löydettyä kallion halkeaman, Matts Andersén kirjoitti kalliolle viestin, että kivi tulisi jättää koskemattomaksi. Kuva: Yle/Ulrika Stagnäs-Lund

Söderfjärdenin meteoriittikraatterin eteläiseltä reunalta Maalahdessa Pohjanmaalla on tehty uusia geologisia löydöksiä.

Harvinaiset löydökset tehtiin uuden asuinalueen rakennus- ja räjäytystöiden yhteydessä, kertoo geologi Satu Hietala.

– Maansiirtotöiden yhteydessä alueelta paljastui kalliota, jossa oli vaaleita juonia, jotka olivat täysin uusia löytöjä, Hietala sanoo.

Hietalan mukaan räjäytetyn maaperän tutkinnassa silmiinpistävää oli, että nämä löydökset eivät olleetkaan tyypillisiä graniitin paloja. Tutkijat alkoivat siis selvittää, mistä ne ovat peräisin.

– Löydetyt kivinäytteet ja fossiilit voivat paljastaa, mitä tapahtui, kun suuri asteroidi törmäsi Vaasan eteläpuolelle yli 500 miljoonaa vuotta sitten, Hietala kertoo.

Tuossa yhteentörmäyksessä syntyi Söderfjärdenin alue, joka tunnetaan muun muassa näyttävästä kurkien syysmuutosta.

Mitkä eläimet olivat merenpohjassa

Tutkijat toivovat saavansa nyt tehdyn löydön myötä lisätietoa esimerkiksi kraatterin iästä ja syntyolosuhteista – esimerkiksi siitä, mitkä eläimet olivat merenpohjassa törmäyshetkellä ja sen jälkeen.

– Löydökset vahvistavat ajatusta siitä, että Söderfjärdenin kraatteri on täydellisesti säilynyt ja meillä on siellä alkuperäiset heittelekerrokset jäljellä, Satu Hietala toteaa.

Meteoriitti synnytti halkaisijaltaan noin viiden kilometrin pitkän kraatterin Mustasaaren, Vaasan ja Maalahden alueilla, joka nykyään on avointa peltomaisemaa.

Geologi Satu Hietala, aluemuseotutkija Kaj Höglund, etsijä Johan Holmlund, eläkkeellä oleva erikoistutkija Peter Edén ja meteorologi Matts Andersén esittelevät löydön. Geologian opiskelija Malin Hjerpe on myös kuulunut ryhmään. Kuva: Yle/Ulrika Stagnäs-Lund

Tutkijat toivovat suojelua alueelle

Maalahden tuleviin rakennussuunnitelmiin löydökset eivät vaikuta Hietalan mukaan millään tavalla.

– Me pyrimme siihen, että löytöalue suojeltaisiin ja se olisi jatkossa myös ihmisten nähtävillä, Hietala kertoo tutkijoiden toiveista.

Löydökset tulivat tutkijoille täytenä yllätyksenä, sillä yleensä kraatterin reunalla sijaitsevat heittelekerrokset kuluvat hyvin nopeasti pois.

– Myös lisälöydökset ovat mahdollisia. Jos alueella tehdään vielä maansiirtotöitä niin lisää kallioita voi paljastua, Hietala jatkaa.

Tällä hetkellä löydetyt juonimateriaalit eli sedimenttikivet ovat tutkittavana ja löydettyjä fossiileja tunnistetaan.

– Kun tutkimukset varmistuvat, löydöksistä tehdään tieteellisiä artikkeleita sekä yksi tutkijaryhmän jäsenistä kirjoittaa aiheesta myös gradua, toteaa Hietala jatkonäkymistä.

Löydöt täytyy säilyttää asuinalueella

Meteoriihi-jaoston puheenjohtaja Matts Andersén kertoo Svenska Ylen haastattelussa, että löydetyt kallion halkeamat on peitetty pressulla, jotta ne ovat suojattuna talven yli

– Toivomme, että löydämme yhdessä Maalahden kunnan kanssa ratkaisun siihen, miten voimme sekä suojella että esitellä havaintoja, Andersén toteaa.

Andersén kertoo vierailleensa yli 20:ssä maapallon kraatterissa, mutta tällaisia halkeamia hän ei ole nähnyt missään muualla.

Halkeamat syntyivät kallioperään noin 520–540 miljoonaa vuotta sitten. Kuva: Yle/Ulrika Stagnäs-Lund

Maalahden kunnanjohtaja Jenny Malmsten kertoo, että tässä vaiheessa tontit on poistettu myynnistä alueen turvaamiseksi.

– Alueella on 130 tonttia ja löydöt eivät vaikuta rakentamiseen, vaan ne jatkuvat entiseen tapaan.

Aiheesta voi keskustella keskiviikkoon 25. elokuuta kello 23:een asti.

Lue seuraavaksi: