1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Afganistan

Naisten asema voi heiketä nopeasti Afganistanissa – YK:n johtaja Ylelle: Maa saattaa palata pimeälle keskiajalle

Naisten ja tyttöjen asema Afganistanissa Talibanin noustua valtaan huolestuttaa maailmalla. Kysyimme muun muassa presidentti Tarja Haloselta, YK:n tasa-arvojärjestön apulaispääjohtajalta ja dokumentaristilta, miten länsi voi auttaa Afganistaniin jääviä naisia.

Naisia näyttäviä julisteita oli peitetty Kabulissa 20. elokuuta. Kuva: Haroon Sabawoon / AOP

Ääri-islamilaisen Talibanin valtaannousu Afganistanissa on herättänyt pelkoja siitä, mitä maassa tapahtuu naisten oikeuksille.

Edellisellä valtakaudellaan Taliban käytännössä sulki naiset koteihinsa.

Taliban-liikkeen arvoja ohjaa ankara tulkinta islamilaisesta laista eli šariasta.

Liike on nyt maalaillut itsestään kuvaa aiempaa suvaitsevampana, mutta monet paikalliset eivät usko vakuutteluja.

Kysyimme presidentti Tarja Haloselta, YK:n tasa-arvojärjestö UN Womenin apulaispääjohtaja Anita Bhatialta, Väestöliiton kansainvälisten asioiden johtajalta Elina Korhoselta ja dokumentaristi Kirsi Mattilalta, mitä länsi voi tehdä auttaakseen Afganistaniin jääviä naisia.

UN Womenin apulaispääjohtaja: Ihmisoikeuspuolustajille annettava turvapaikkoja

YK:n tasa-arvojärjestö UN Women on päättänyt jäädä Afganistaniin.

UN Womenin apulaispääjohtajan Anita Bhatian arvio naisten tilanteesta maassa on synkkä.

– Maa saattaa palata pimeälle keskiajalle. On täysin mahdollista, että todella monet 20 vuoden aikana saavutetuista tuloksista, joiden vuoksi naiset ovat niin lujasti taistelleet, tuhoutuvat nopeasti.

Apulaispääjohtajan viesti on, että Afganistanin tilannetta pitää tarkkailla herkeämättä.

Bhatian mukaan naiset pelkäävät henkensä menettämistä, vapautensa rajoittamista, koulunkäynnin ja työskentelyn loppumista sekä lapsiavioliittoja.

YK:n tasa-arvojärjestö UN Women on päättänyt pysyä Afganistanissa. Apulaispääjohtaja Anita Bhatia katsoo, että lännen pitäisi myöntää turvapaikkoja ihmisoikeuspuolustajanaisille. Kuva: Ryan Brown / UN Women

Tällä hetkellä UN Women tekee töitä sen eteen, että naisten ja tyttöjen ääni kuuluu tulevassa hallinnossa.

Lisäksi se pyrkii siihen, että ihmisoikeuspuolustajanaisia suojellaan, naisilla ja tytöillä on pääsy elintärkeisiin palveluihin ja humanitaarista työtä tekevät naiset voivat jatkaa.

– Keskitymme myös siihen, että kaikki naisiin kohdistuva väkivalta loppuu, naiset saavat liikkua vapaasti ja käydä töissä. Ja että tytöt voivat jatkaa koulunkäyntiä, Bhatia sanoo.

Länttä hän kehottaa auttamaan humanitaarisessa kriisissä ja myöntämään turvapaikkoja ihmisoikeuspuolustajanaisille.

– Nämä naiset ovat olleet etulinjassa ihmisoikeustyössä eikä heitä voi hylätä.

Bhatia kehottaa länttä ajamaan naisten ihmisoikeuksia.

Juuri tästä syystä UN Women pysyy Afganistanissa.

Naisten oikeuksien puolustaminen vaatii suoraa vuoropuhelua maan uusien vallanpitäjien kanssa, YK-järjestö katsoo.

– Me emme halua hylätä Afganistanin kansaa. Haluamme varmistua siitä, että humanitaariset tarpeet ja naisten oikeudet nostetaan päättäväisesti esiin keskusteluissa Talibanin johdon kanssa, Bhatia sanoo.

Väestöliitto: Ihmisoikeustarkkailijoita paikan päälle

Väestöliitolla on Afganistanissa yhteistyöhanke, jonka tavoitteena on edistää naisten seksuaaliterveyttä ja seksuaalisia oikeuksia.

Väestöliiton työntekijät maassa ovat paikallisia.

Olennainen osa hanketta on poliittinen vaikuttaminen ja tiedon jakaminen. Tämä työ on jouduttu keskeyttämään, sillä ei ole virallista hallintoa, jonka kanssa neuvotella.

– Olemme joutuneet siirtymään enemmän humanitaariseen toimintaan. Yritämme pitää klinikkamme auki, kertoo kansainvälisten asioiden johtaja Elina Korhonen Väestöliitosta.

Hän uskoo, että klinikat voivat pysyä auki niin kauan kuin Taliban näkee ne yleisesti terveydenhuoltona.

– Tällä hetkellä naiset eivät kuitenkaan uskalla käydä paljon klinikoilla. Ulkona liikkuminen on niin riskialtista. Pelätään väkivaltaa, raiskauksia, vaimoksi pakottamista. Myös klinikoiden työntekijöitä pelottaa. Teemme tunti tunnilta arviota, onko klinikoita turvallista pitää auki.

Väestöliiton kansainvälisten asioiden johtaja Elina Korhonen sanoo, että paikallisia naisjärjestöjä pitäisi pystyä tukemaan, kunhan niissä työskentelevät eivät joudu vaaraan. Korhosen mukaan paras tieto siitä, millaista apua he tarvitsevat, on heillä itsellään. Kuva: Jorge Gonzalez / Yle

Korhonen kuvaa kansainvälisten järjestöjen toimintamahdollisuuksia maassa tällä hetkellä todella huonoiksi.

Hänen mukaansa Taliban on etsinyt järjestötyötä tekeviä, etenkin jos näillä on yhteyksiä länsimaihin ja kansainvälisiin organisaatioihin.

– Meitä huolettaa myös se, että Afganistanissa on paljon naisia, jotka toimivat ihmisoikeusaktivisteina ja toimittajina. Koska he eivät kuulu mihinkään viralliseen verkostoon tai järjestöön, heidän tilanteensa on todella hauras.

Korhosen mukaan länsimaiden tulisi evakuoida heidät välittömästi.

– He ovat urheita ihmisiä ja edistäneet naisten ja tyttöjen oikeuksia sekä ihmisoikeuksia monin tavoin. He ovat sen takia hengenvaarassa, mutta heitä ei ole noteerattu millään tavalla virallisilla evakuointilistoilla. Se on käsittämätöntä.

Korhonen toivoo, ettei maailma käännä selkäänsä, kun akuutti kriisi tasaantuu.

– Ensimmäinen askel on, että kansainvälisen yhteisö saisi järjestettyä ihmisoikeustarkkailijoita paikan päälle, jotta saamme sieltä todenmukaista tietoa: pääsevätkö tytöt kouluun, joutuvatko paikalliset kohtaamaan väkivaltaa ja rajoitetaanko heidän elämäänsä.

Korhonen jakaa näkemyksen, että keskusteluyhteys Talibanin kanssa on pidettävä auki. Se, että yhteydet katkaistaisiin, antaisi talibaneille vain paremmin tilaa toimia.

– On todella tärkeää, että he tietävät maailman tarkkailevan sitä, miten he toteuttavat esimerkiksi islamilaisen emiraattinsa sääntöjä.

Presidentti Tarja Halonen toivoo Talibanin pitävän sanansa

Kun Suomi vuonna 2002 päätti liittyä osaksi länsimaiden operaatiota Afganistanissa, tasavallan presidenttinä oli Tarja Halonen.

Hän kertoo seuranneensa Afganistanin tilannetta nyt huolestuneena. Talibanin aikeita ei tarkkaan tiedetä.

Halosen mukaan nyt on pidettävä tarkasti silmällä sitä, millaiseksi todellisuus maassa muodostuu.

Halonen haluaisi pysyä varovaisen toiveikkaana. Hän toivoo Talibanin pitävän sanansa, että tyttöjen koulunkäynti voisi jatkua ja naisilla olisi oikeuksia.

– Talibanin aiempi toimintahistoria ei ole toisaalta kovin paljon optimismia luova ja paikan päältä tulleet tiedot ovat huolestuttavia, sanoo ihmisoikeuksien ja tasa-arvon puolesta urallaan puhunut Halonen.

Presidentti Tarja Halosen mukaan naisten oikeuksien kannalta on erittäin tärkeää, että maan tapahtumista saadaan todenmukaista tietoa paikan päältä. Kuva: Tiina Jutila / Yle

Halosen mukaan olennaista on auttaa Afganistanin naisia kansainvälisten toimijoiden kautta. Suomi on keskeyttänyt kehitysyhteistyön Afganistanissa ja arvioi jatkoa tilanteen selkiydyttyä.

– Suomi on antanut suurimman osan kehitysyhteistyörahasta moninkeskisten toimijoiden kuten YK-järjestöjen ja Maailmanpankin kautta. On pidettävä tiukasti yhteyttä näihin organisaatioihin, että mitä ne aikovat tehdä.

Naiset ovat saaneet Talibanin edellisen valtakauden jälkeen vapauksia, esimerkiksi käydä koulussa ja töissä. Heitä on myös maan parlamentissa.

Halonen sanoo, että saavutettujen tulosten ei pidä antaa romuttua.

Afganistanin eristäminen on Halosen mukaan huonoin mahdollinen vaihtoehto, koska silloin Taliban voi tehdä mitä haluaa.

Maan hallinto luhistui nopeasti, mutta Afganistanin operaatio ei presidentin mielestä ollut turha.

– Tyttöjen koulunkäynnin turvaaminen, lisääminen ja naisten osallistumismahdollisuuksien vahvistaminen oli varsin olennainen osa Afganistanin demokratisoitumispolkua.

Tätä onnistuttiin Halosen mukaan viemään eteenpäin.

Dokumentaristi Kirsi Mattila: Olen kokenut, että on tärkeää olla yhteydessä naisiin

Dokumentaristi, tuottaja ja toimittaja Kirsi Mattila on vieraillut Afganistanissa lukuisia kertoja muun muassa kouluttamassa paikallisia naistoimittajia ja tekemässä dokumenttielokuvaa.

– Olen seurannut tilannetta tosi järkyttyneenä, pala kurkussa. Ystäväni siellä ovat kertoneet, että erityisesti lentokentälle pyrkineitä naisia on hakattu.

Ylen haastatellessa Mattilaa monien maiden evakuoinnit olivat vielä käynnissä. Tuolloin hänen tuntemiensa naisten suurin huoli oli se, onko heillä enää mitään mahdollisuutta päästä pois.

Päällimmäinen tunne on pelko, Mattila kuvaa.

– Varsinkin toimittajanaiset pelkäävät, että heille kostetaan, tapetaan. Tai jos heitä ei tapeta, he pelkäävät, saavatko he enää koskaan tehdä töitä, opiskella tai astua ovesta ulos ilman miessaattajaa.

Osa hänen tuntemistaan naisista on kokenut jo edellisen Taliban-hallinnon. He tuntevat vihaa ja ovat sanoneet, että Taliban vei heiltä lapsuuden.

Mattila pitää tärkeänä, että naiset voisivat jatkaa opiskelua edes verkkoyhteyksillä.

Dokumentaristi Kirsi Mattila on seurannut Afganistanin tapahtumia järkyttyneenä. Hän muistuttaa, että on tärkeää turvata myös konkreettinen apu: ruuansaanti ja terveydenhuolto. Kuva: Jorge Gonzalez / Yle

– Varmaan pyrkimys monilla muillakin toimijoilla on, että pitäisi vain jatkaa toimintaa Afganistanissa. Panostaa vielä lisää naisten koulutukseen.

Mattila huomauttaa, ettei naisten asema Afganistanissa ollut helppo ennen hallinnon romahdustakaan.

Hän pelkää, että toimittajanaiset katoavat suurelta osin tv-kanavilta.

Mattila pitää tärkeänä, että Afganistanin naisiin pidettäisiin säännöllistä yhteyttä, kunhan he eivät joudu sen takia vaaraan.

– Olen kokenut, että on tärkeää olla yhteydessä näihin naisiin. Pitää väylä auki. Vaihtaa ajatuksia, rohkaista, vitsailla. Jatkaa yhteydenpitoa, eikä koskaan unohtaa.

* Voit keskustella aiheesta sunnuntaihin 29. elokuuta kello 23 saakka.

Lue lisää:

Mihin perustuu talibanien naisvihamielisyys? Šaria-lain äärimmäisen konservatiivinen tulkinta juontaa heimoyhteiskunnasta ja pitkästä sotatilasta

Kuusi päivää, jotka veivät vapauteni – Kabulissa piileskelevä nainen kirjoittaa Ylelle elämänsä muuttaneesta viikosta

Kaksi afgaani naista huivit päässä ja kasvot varjossa.
Äiti ja tytär eivät usko Taliban-liikkeen muuttuneen aikaisempaa suvaitsevaisemmaksi. "He vain uskottelevat niin jotta ihmiset jäisivät maahan." Äidin mukaan toiminta on jopa pahempaa kuin ennen. Marhaban-keskus on Tampereen seurakunnan ylläpitämä kulttuurien kohtauspaikka, jonka kävijöistä valtaosa on afganistanilaisia. Toimittaja: Maria Salovaara , kuvaaja Timo Turpeinen / Yle.

"Sometähdet vetävät huput päälleen" – Taliban ilmoitti islamilaisen oikeuden määräävän naisista Afganistanissa, ja tästä asiantuntijan mukaan on kyse

Onko Taliban-liike muuttunut? Johto kuulostaa sovinnolliselta, mutta jyrkkä ääriajattelu on voimissaan rivitaistelijoiden joukossa