1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. poliisi

Poliisin voimankäytössä on kuollut 10 ihmistä 2000-luvulla – mukaan mahtuu yksi vahingonlaukaus sekä etälamauttimen käyttö

Poliisi käyttää Suomessa hälytystehtävissä asettaan todella harvoin. Poliisi ampuu ihmistä kohti vain noin viidessä tehtävässä vuosittain. Poliisin aseenkäyttöä säädellään tarkasti laissa.

Poliisi ampui maanantai-iltana Ruskolla, Varsinais-Suomessa, kuoliaaksi miehen, joka oli avannut tulen poliisia kohti. Kuva: Roni Lehti/Lehtikuva

Poliisin luoteihin maanantai-iltana Ruskolla kuollut mies oli ensimmäinen poliisin ampuma ihminen Suomessa kolmeen vuoteen.

Vaikka poliisi saa vuosittain noin miljoona hälytystehtävää, niissä käytetään asetta harvoin.

– Miljoonasta hälytystehtävästä ampuma-asetta on käytetty vuosittain vain noin kymmenessä tehtävässä, ja niissäkin kohdistettu laukaus ihmistä kohti on ammuttu vain puolessa tapauksista, sanoo poliisitarkastaja Ari Alanen Poliisihallituksesta.

Poliisin aseenkäyttöä tutkineen oikeustieteen tohtori, väkivaltatutkija Henri Rikanderin mukaan poliisi tarttuu aseeseen Suomessa muita Euroopan maita harvemmin.

Ylen aiemmin julkaistussa jutussa Rikander sanoo asiantilan johtuvan poliisin tarkasta ohjeistuksesta ja hyvästä koulutuksesta.

Ari Alasella ei ole käytössä uusimpia tilastoja, mutta hän sanoo, että aseen käyttö on viime vuosina aavistuksen verran lisääntynyt.

– Se on hieman lisääntynyt, koska myös vastapuoli on alkanut käyttää kovempia otteita.

Ampuminen on viimeinen keino

Poliisitarkastaja Ari Alanen sanoo, että poliisin aseen käyttö on tarkasti säädelty laissa. Ampumiselle pitää olla aina hyvät perusteet.

– Poliisi voi käyttää asettaan vain silloin, kun mitään muuta lievempää keinoa ei ole käytettävissä ja tilanne on niin uhkaava, että aseen käytön edellytykset täyttyvät.

Poliisi jatkoi Ruskon tapauksen tutkintaa myöhään maanantai-iltana. Kuva: Roni Lehti / Lehtikuva

Ruskon ampumatapauksesta tiedetään toistaiseksi vain se, että poliisi sai kotihälytystehtävän maanantai-iltana Ruskon Vahdolle.

Poliisin saavuttua paikalle seurasi ampumavälikohtaus. Laukausten vaihdossa poliisi haavoittui ja poliisia kohti ampunut mies kuoli.

Valtakunnansyyttäjän toimiston erikoissyyttäjä on aloittanut ampumavälikohtauksen tapahtumien selvittämisen.

Yksi poliisi tuomittu

Poliisihallituksen poliisitarkastaja Ari Alanen ei voi kommentoida Ruskon tapausta, mutta sanoo yleisellä tasolla, että Suomessa poliisi ei käytä liikaa voimaa.

– Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että voimankäyttötilanteissa ei poliisia kohtaan tehdä rikosilmoituksia eikä kanteluita eivätkä syyttäjät nosta syytteitä poliisia vastaan.

Tästä on kuitenkin viime vuosikymmeniltä yksi poikkeus. Vuonna 2000 Merikarvialla poliisi ampui karkumatkalla olleen mielenterveyspotilaan, joka uhkasi poliisia vesurilla.

Korkein oikein tuomitsi miehen ampuneen poliisin (siirryt toiseen palveluun) sakkorangaistukseen kuolemantuottamuksesta ja hätävarjelun liioittelusta.

– Se on ainoa tapaus, jossa poliisi on tuomittu aseenkäytöstä, sanoo poliisitarkastaja Ari Alanen.

Poliisin voimankäytön seurauksena 2000-luvulla kuolleet:

2000, Merikarvia, ampuminen. Sekava mies karkasi ambulanssikyydistä ja uhkasi poliisia vesurilla. Korkein oikeus tuomitsi myöhemmin mielenterveyspotilaan ampuneen poliisin kuolemantuottamuksesta ja hätävarjelun liioittelusta sakkoihin. Tapauksesta lisää tästä linkistä (siirryt toiseen palveluun).

2009, Humppila, ampuminen. Piiritystilanteessa poliisi ampui aseistautuneen miehen, joka oli uhannut surmata asunnossa olleen ihmisen. Tapauksesta lisää tästä linkistä.

2010, Pudasjärvi, vahingonlaukaus. Poliisivankilan vartija kuoli poliisin laukaistua virka-aseensa vahingossa harjoitusten yhteydessä. Tapauksesta lisää tästä linkistä.

2012, Vantaa, etälamauttimen käyttö. Poliisi taltutti putkassa riehuneen miehen käyttämällä häntä kohtaan etälamautinta kahdeksan kertaa. Sähköiskujen vaikutus kuolemaan jäi epäselväksi. Tapauksesta lisää tästä linkistä (siirryt toiseen palveluun).

2015, Oulu, ampuminen. Poliisi ampui kimppuunsa kirveellä hyökänneen miehen asuntoon tehdyn rynnäkön yhteydessä. Tapauksesta lisää tästä linkistä.

2016, Tuusula, ampuminen. Poliisi ampui Tuusulan Riihikalliossa miehen kiinniottotilanteessa. Mies ampui poliisia kohti ilma-aseella. Tapauksesta lisää tästä linkistä.

2016 Petäjävesi/Uurainen. Itsetuhoinen ja aseistautunut mieshenkilö yritti murtautua ulos poliisin saartorenkaasta metsäautotiellä. Tapauksesta lisää tästä linkistä.

2016 Orimattila, ampuminen. Auto oli suistunut tieltä ja tapahtumapaikalla mieshenkilö oli puukottamassa naista. Paikalle sattui moottoripyöräpoliisi, joka ampui puukottajan. Tapauksesta lisää tästä linkistä.

2018, Lempäälä, ampuminen. Poliisi surmasi Lempäälässä, Pirkanmaalla autoilijan, joka oli ampunut poliisipartiota kohti. Tapauksesta lisää tästä linkistä.

2021 Rusko, ampuminen. Kotihälytystehtävällä ollutta poliisipartiota kohti ammuttiin. Poliisi vastasi tuleen, jolloin poliisia kohti ampunut mies kuoli saamiinsa vammoihin. Tapauksesta lisää tästä linkistä.

Lähde: Poliisihallitus

Korjattu 25.8. kello 9.17 oikeustieteen tohtori, väkivaltatutkija Henri Rikanderin titteli oikeaksi.

Lue lisää:

Ruskon ampumavälikohtauksen tapahtumien kulku on nyt selvityksen alla – syyttäjä: tapahtumapaikalla oli myös muita

Syyttäjä tutkii seuraavaksi poliisin aseenkäytön Ruskolla – "Yleisesti toivotaan, että asia hoidetaan mahdollisimman ripeästi" 

Kymmenisen luotia vuodessa – poliisi ampuu Suomessa harvoin