1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. seksuaalirikokset

Yle selvitti: Lasten seksuaalinen hyväksikäyttö somessa on hälyttävän yleistä – mitä se tarkoittaa ja miten ongelmaa voidaan torjua?

Moni lapsi vastaanottaa seksuaalissävytteisiä viestejä aikuiselta, mutta tapaukset päätyvät hyvin harvoin vanhempien tai viranomaisen tietoon. Tilanteessa on asiantuntijoiden mukaan paljon korjattavaa.

Lapset ja nuoret eivät kerro kokemastaan aikuisille, koska uskovat, ettei aikuisia kiinnosta. Kuvituskuva. Kuva: AOP

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Miten groomaajaan voi katkaista välit oikein? Toimittaja Kalle Mäkelä selvittää asiaa Åbo Akademin psykologi Aino Juusolan kanssa.

Lasten seksuaalinen hyväksikäyttö sosiaalisessa mediassa on poliisin ja useiden lastensuojelujärjestöjen mukaan hälyttävän yleistä.

Yle kysyi kuudelta lastensuojelujärjestöltä, Rikosuhripäivystyksestä ja poliisilta, kuinka yleisestä ja laajasta ilmiöstä on kyse, ja mitä sille pitäisi tehdä.

Kyselyyn vastasivat Pelastakaa lapset, Mannerheimin lastensuojeluliitto, SOS-lapsikylä, Nuorten Exit, Suojellaan lapsia, kolmen lastensuojelujärjestön yhteinen Sua varten somessa -hanke sekä Rikosuhripäivystys.

Vastaukset osoittavat, että ongelma on laaja, mutta pahasti piilossa.

Tutkimusten mukaan lapset kertovat kokemastaan seksuaalisesta hyväksikäytöstä hyvin harvoin kenellekään ja erityisen harvoin aikuisille. Jos lapsi kuitenkin päätyy kertomaan aikuiselle, tekee aikuinen tapauksesta rikosilmoituksen vain hyvin harvoin (siirryt toiseen palveluun).

Tilanteessa on lastensuojelujärjestöjen ja poliisin mielestä paljon korjattavaa.

Tässä jutussa käymme läpi, mitä lasten seksuaalinen hyväksikäyttö sosiaalisessa mediassa tarkoittaa, missä sitä tapahtuu, mitä uhreista ja tekijöistä tiedetään ja miten ilmiötä voidaan torjua ja ehkäistä.

Miksi tilanne on vakava?

Ylen tekemästä kyselystä käy ilmi, että sosiaalisessa mediassa tapahtuvaan lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyviä yhteydenottoja tulee järjestöihin yhteensä useita tuhansia vuosittain.

Esimerkiksi Pelastakaa lapset ry:n ylläpitämään Nettivihjeeseen (siirryt toiseen palveluun) vastaanotetaan joka vuosi noin 3000 vihjettä lapsiin kohdistuvasta seksuaaliväkivallasta netissä tai siihen liittyvästä laittomasta kuvamateriaalista.

Sua varten somessa -hankkeesta kerrotaan, että työntekijät käyvät kuukausittain lasten ja nuorten kanssa 300–400 keskustelua, ja niistä suurin osa liittyy seksuaaliseen häirintään.

Rikosuhripäivystyksen palveluihin tulee aiheeseen liittyviä yhteydenottoja viikoittain. Myös SOS-lapsikylästä kerrotaan, että keskusteluja aiheesta käydään lasten kanssa joka viikko.

Suurin osa lapsista on vastaanottanut seksuaalissävytteisiä viestejä aikuiselta. Kuvituskuva, kuvan tilanne on lavastettu. Kuva: Hilma Toivonen / Yle

Pelastakaa lapset ry julkaisi keväällä selvityksen (siirryt toiseen palveluun), jota varten tehtyyn verkkokyselyyn vastasi noin 1700 lasta. Vastaajista lähes 90 prosenttia oli saanut seksuaalissävytteisiä viestejä aikuiselta. Alastonkuvia aikuiselta oli vastaanottanut lähes 80 prosenttia vastaajista.

Lapseen kohdistuvia seksuaalirikoksia ilmoitettiin poliisille viime vuoden aikana vajaa tuhat. Poliisin tilastoissa internet oli merkitty rikoksen tekopaikaksi noin neljässä sadassa lapsiin kohdistuneessa seksuaalirikoksessa.

Järjestöihin ja rikosuhripäivystykseen tulevien yhteydenottojen määrä on siis moninkertainen verrattuna poliisille tehtyjen rikosilmoitusten määrään. Lasten seksuaalinen hyväksikäyttö sosiaalisessa mediassa on pahasti piilossa olevaa rikollisuutta.

Poliisin ja järjestöjen mukaan tapausten esiin tuominen olisi äärimmäisen tärkeää.

Lasten seksuaalisen hyväksikäytön seuraukset voivat tutkimusten mukaan olla pitkäaikaisia ja laajoja.

Ne ovat yhteydessä esimerkiksi (siirryt toiseen palveluun) krooniseen kipuun, ahdistuneisuuteen, masennukseen, syömishäiriöihin, tulehduksiin ja posttraumaattiseen stressiin.

Netissä tapahtuva hyväksikäyttö voi asiantuntijoiden mukaan olla yhtä haitallista kuin fyysisessä elämässä tapahtuva hyväksikäyttö.

– Mitä nopeammin lapsi saa apua, sitä paremmin hän toipuu, sanoo Suojellaan lapsia ry:n toiminnanjohtaja, psykoterapeutti Nina Vaaranen-Valkonen.

Mitä lasten seksuaalinen hyväksikäyttö somessa on?

Järjestöille ja rikosuhripäivystykseen tulevien yhteydenottojen mukaan lapset ja nuoret kohtaavat sosiaalisessa mediassa esimerkiksi seuraavanlaista hyväksikäyttöä ja häirintää:

  • seksuaalissävytteisiä viestejä
  • painostusta kuvien lähettämiseen
  • paljastavien kuvien tai videoiden lähettämistä ilman vastaanottajan suostumusta
  • tapaamiseen painostamista ja uhkailua
  • kuvien muokkaamista seksuaalissävytteisiksi ja niiden levittämistä
  • paljastavien kuvien jakamista eteenpäin ilman lupaa
  • seksuaalisuuteen liittyvää haukkumista, nimittelyä ja kiusaamista
  • groomingia, eli pyrkimyksiä luoda luottamuksellinen suhde lapseen myöhemmän seksuaalisen hyväksikäytön mahdollistamiseksi.

Osa nuorista tunnistaa edellä kuvatun toiminnan häiritseväksi ja jopa laittomaksi, mutta pitää sitä lähes normaalina osana sosiaalista mediaa, sanoo Maria Talvitie Sua varten somessa -hankkeesta.

– Aivan kuin seksuaalisesti häirityksi tuleminen olisi pakollinen paha, joka tulee hyväksyä jo käyttäjätiliä luodessa.

Esimerkiksi Pelastakaa lapset ry:lle viime vuonna tulleista vihjeistä yli kolmannes sisälsi laittomaksi arvioitua lapseen kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavaa materiaalia tai toimintaa.

Lapsiin kohdistuvaan rikollisuuteen erikoistunut rikoskomisario Saara Asmundela Sisä-Suomen poliisista sanoo, että rikosilmoitus pitäisi tehdä aina, kun alle 16-vuotiasta lähestytään seksuaalissisältöisillä viesteillä.

Rikoskomisario Saara Asmundela kohtaa työssään seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi joutuneita lapsia. Kuva: Isto Janhunen /Yle

– Jos ei ihan ole varma, onko rikos tapahtunut, voi aina lähestyä poliisia ja kysyä. Vaikka kyse ei olisikaan rikoksesta, ilmoitus voi auttaa jonkin toisen rikoksen selvittämisessä.

Tekijöillä on Asmundelan mukaan yleensä enemmän kuin yksi uhri. Siksi kaikesta lapseen kohdistuvasta seksuaalissävytteisestä viestinnästä ilmoittaminen todennäköisesti auttaa useampaa lasta.

Missä ja kenelle sitä tapahtuu?

Ylen kyselyyn vastanneiden järjestöjen mukaan lapset ja nuoret joutuvat seksuaalisesti hyväksikäytetyksi muun muassa Snapchatissa, Tiktokissa, Instagramissa, Facebookissa, Whatsappissa, Onlyfans-sivustolla ja Kik messengerissä.

Poliisille ilmi tulleissa tapauksissa hyväksikäyttöä on tapahtunut myös netissä pelattavissa, lasten suosimissa videopeleissä.

Rikoskomisario Saara Asmundelan mukaan rikostilastoissa suurin osa uhreista on 15-vuotiaita tyttöjä.

– Mitä lähemmäs 16 vuoden suojaikärajaa tullaan, sitä suuremmaksi uhrien osuus muodostuu. Mitä nuorempi lapsi, sitä epätodennäköisemmin hän on tällaisen rikoksen kohteena.

Asmundelan mukaan viime aikoina on kuitenkin tullut aiempaa enemmän ilmi hyvin nuoriinkin lapsiin kohdistuvaa seksuaalista viestittelyä tai lähestymistä.

Esimerkiksi Keski-Suomessa paljastui heinäkuun lopussa jopa 200 lapseen kohdistunut seksuaalirikos, jossa nuorimmat uhrit olivat 8-vuotiaita. Tammikuussa espoolaismies sai vankeustuomion houkuteltuaan ja käytettyään seksuaalisesti hyväksi useita 10-13-vuotiaita poikia Whatsappissa ja Fortnite-pelissä.

Poliisin tietoon päätyy vain pieni murto-osa tapauksista. Kuva: Isto Janhunen /Yle

Tutkimusten mukaan tytöt joutuvat seksuaalisen hyväksikäytön uhreiksi (siirryt toiseen palveluun) poikia useammin. Syy voi olla se, että tekijät ovat useimmiten miehiä, mutta toisaalta pojat kertovat kokemastaan seksuaalisesta häirinnästä tyttöjä harvemmin kenellekään.

Vaikka tytöt kertovat kokemastaan poikia useammin, hekin kertovat aikuisille vain hyvin harvoin. Useimmiten seksuaalisen hyväksikäytön kokemuksista kerrotaan kaverille (siirryt toiseen palveluun).

Vuoden 2019 kouluterveyskyselyn (siirryt toiseen palveluun) mukaan alle kolmannes 8.–9.-luokkalaisista tytöistä ja vain viidennes samanikäisistä pojista oli kertonut kokemastaan seksuaalisesta häirinnästä tai väkivallasta aikuiselle.

Miksi lapset vaikenevat?

Viime vuonna julkaistun suomalaistutkimuksen mukaan (siirryt toiseen palveluun) tapauksista tehdään rikosilmoituksia hyvin harvoin silloinkin, kun lapsi kertoo kokemastaan aikuiselle.

Neljäsosa tutkimukseen osallistuneista lapsista kertoi, että kun he kertoivat seksuaalisesta hyväksikäytöstä aikuiselle, heitä ei uskottu, heille suututtiin tai heitä neuvottiin olemaan puhumatta asiasta. Lastensuojelu- ja/tai rikosilmoitus oli tehty vain reilussa kymmenesosassa tilanteista.

Vain reilu puolet lapsista koki saaneensa tilanteessa lohdutusta ja tukea.

Vuoden 2013 lapsiuhritutkimuksissa suurin osa lapsista perusteli kertomatta jättämistä sillä, etteivät he uskaltaneet tai kehdanneet kertoa asiasta kenellekään tai he eivät uskoneet kenenkään olevan kiinnostunut tapahtuneesta.

Se on rikoskomisario Saara Asmundelan mielestä hyvin huolestuttavaa.

– Seksuaalisen hyväksikäytön kohtaaminen on nuorille hälyttävän tavallista, mutta tapauksista vain murto-osa tulee viranomaisten tietoon. Se tarkoittaa, että niistä ei haluta kertoa poliisille, tai niitä ei koeta vääränä tai asiattomana toimintana. Sen haluaisin tässä yhteiskunnassa muuttaa.

Asmundelan mukaan keskustelu ja tietoisuus ilmiöstä ovat kuitenkin lisänneet rikosilmoitusten määrää viime vuosina.

Mitä tekijöistä tiedetään?

Tekijöistä on olemassa varsin vähän tutkimustietoa, koska suurin osa tapauksista jää piiloon. Sekä Ylen kyselyyn vastanneiden järjestöjen, Rikosuhripäivystyksen että poliisin mukaan tekijät ovat monenkirjava joukko. Muutamat ominaisuudet kuitenkin toistuvat usein.

Valtaosa tekijöistä on miehiä, silloinkin, kun seksuaalinen hyväksikäyttö kohdistuu poikiin. Usein tekijä on itsekin nuori, täysi-ikäisyyden kynnyksellä tai vähän sen yli.

Osa tekijöistä ei välttämättä edes tiedä, minkä ikäiselle viestittelee, eikä ymmärrä syyllistyvänsä rikokseen. Osa lähestyy itseään selvästi nuorempia lapsia tarkoituksella, koska seksuaalinen kiinnostus kohdistuu lapsiin.

Osa pyrkii luomaan lapseen luottamuksellisen suhteen ja houkuttelee sen jälkeen tätä tekemään seksuaalisia tekoja. Osa pyytää suoraan esimerkiksi paljastavia kuvia tai lähettää alastonkuvia itsestään.

Rikoskomisario Saara Asmundelan mukaan joukossa on aivan tavallisia työssäkäyviä perheenisiä, mutta myös henkilöitä, joiden kaikki sosiaaliset kontaktit rajoittuvat nettiin.

– Skaala on hyvin laaja, mutta harva sanoo, ettei näe mitään väärää toiminnassaan. Usein he kertovat, että ovat jollakin tavalla ymmärtäneet toimineensa väärin, mutta eivät pidä sitä kovin pahana, koska teko on tapahtunut esimerkiksi vain verkossa.

Suojellaan lapsia ry:n toiminnanjohtaja Nina Vaaranen-Valkosen mukaan tekijät ovat yleensä hyvin taitavia keskustelemaan lasten kanssa. He saattavat luoda ystävällisen suhteen lapseen esimerkiksi auttamalla läksyissä.

Tekijöistä tarvittaisiin kuitenkin enemmän tietoa, jotta ongelmaa voitaisiin ehkäistä tehokkaammin.

Suojellaan lapsia ry analysoi parhaillaan laajaa pimeässä verkossa tekemäänsä kyselytutkimusta, johon on Nina Vaaranen-Valkosen mukaan vastannut 9000 henkilöä. Tulokset julkaistaan syyskuussa.

– Olemme kysyneet laitonta, lapsen seksuaaliväkivalaa todistavaa kuvamateriaalia käyttäviltä henkilöiltä heidän ajatuksiaan, tunteitaan ja käyttäytymistään. Alustavat tulokset osoittavat, että kuvamateriaalin käytölle on monia eri syitä, Vaaranen-Valkonen sanoo.

Miten ongelmaa voidaan kitkeä?

Kuvakaappaukset keskusteluista toimivat todistusaineistona poliisille. Kuvituskuva. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle

Tutkimustiedon lisäksi tarvittaisiin myös nykyistä enemmän toimintaa, jotta netissä lapsiin kohdistuvaa seksuaalista hyväksikäyttöä onnistuttaisiin torjumaan ja ennaltaehkäisemään. Tätä mieltä ovat kaikki Ylen haastattelemat tahot.

Listasimme keinot, joita kyselyn vastauksissa sekä haastatteluissa tuli esiin.

Tekijöiden auttaminen. Suomessa on parhaillaan meneillään useita hankkeita, jotka pyrkivät auttamaan lapsista seksuaalisesti kiinnostuneita henkilöitä ennen kuin he toimivat taipumuksensa toteuttamiseksi.

Rikoskomisario Saara Asmundela toivoo, että hankkeiden rahoittaminen vakiintuisi, sillä avulle on ollut huutava tarve.

– Tiedän, että asiakasajat ovat olleet varattuina jonoksi asti. Meidän on myönnettävä, että joukossamme on ihmisiä, joilla on seksuaalinen kiinnostus lapsiin, ja heille pitää tarjota palvelu ja tukimuoto ennen kuin tapahtuu rikos. Se on parasta ennaltaehkäisyä.

Linkkejä hankkeiden verkkosivuille löytyy jutun lopusta.

Viranomaiselle raportoiminen. Kaikista aikuisen tietoon tulevista tapauksista pitäisi tehdä rikosilmoitus. Se lisää tekijöiden riskiä jäädä kiinni, ja yksi rikosilmoitus auttaa todennäköisesti useaa lasta.

Sosiaalisen median ikärajojen noudattaminen. Suurin osa sosiaalisen median sovelluksista on määrittänyt käyttäjän ikärajaksi 13 vuotta. Ylen kyselyyn vastanneet lastensuojelujärjestöt sekä poliisi pitävät ikärajojen noudattamista tärkeänä. Vastuu siitä on aikuisella.

– Ikärajat ovat erityisasiantuntijoiden asettamia, ja ne noudattavat lapsen sosiokognitiivisia kykyjä ymmärtää ja arvioida riskejä. Jos 8-vuotias käyttää yli 13-vuotiaille tarkoitettuja sovelluksia, se on merkittävä riski, sanoo Suojellaan lapsia ry:n Nina Vaaranen-Valkonen.

Seksuaalikasvatuksen aikaistaminen. Lähes kaikki Ylen kyselyyn vastanneet järjestöt painottivat seksuaalikasvatuksen aloittamista huomattavasti nykyistä aiemmin. Nykyään seksuaalikasvatus alkaa peruskoulun viidennellä luokalla.

– On yleinen ja iso ongelma, että tietoa ei ole juurikaan saatavilla alle 12-vuotiaille. Lapset ovat todella epätasa-arvoisessa asemassa ollessaan riippuvaisia siitä, kuinka asioita käsitellään kotona, sanoo SOS-lapsikylän projektipäällikkö Johanna Virtanen.

Nuorten exit ry:n ennaltaehkäisevän verkkotyön suunnittelija Saara Kokkosen mukaan puutteellista seksuaalikasvatusta saaneilla nuorilla on kohonnut riski joutua seksuaaliväkivallan kokijoiksi.

– Tabujen rikkominen, niistä puhuminen ja niiden tunnistaminen laskee sekä kokijoiden että tekijöiden kynnystä avun hakemiselle, Kokkonen sanoo.

Lasten kanssa keskustelu ja kuunteleminen. Sekä poliisi että järjestöt painottavat, että lasten kanssa pitäisi keskustella sosiaalisen median käytöstä ja some-kuulumisista siitä asti, kun lapsi alkaa käyttää sovelluksia.

Keskustelu ei kuitenkaan saisi olla nettiä demonisoivaa tai lasta syyllistävää. Lapsi ei ole vastuussa aikuisen tekemästä rikoksesta, vaikka kokeekin monesti häpeää ja syyllisyyttä tapahtuneesta.

– Uhria syyllistävä ja häpäisevä ilmapiiri kannustaa tällä hetkellä uhria vaikenemaan ja tekijää jatkamaan, Sua varten somessa hankkeen Maria Talvitie sanoo.

Monesta järjestöstä kerrotaan, että lasten on usein vaikea ottaa kokemaansa seksuaalista hyväksikäyttöä puheeksi.

Aktiivisen keskustelun aloittajan tulisikin olla aikuinen. Tutkimusten mukaan suoraan kysyminen madaltaa lapsen kynnystä (siirryt toiseen palveluun) kertoa kokemastaan hyväksikäytöstä. Kiinnostuneelle ja läsnä olevalle aikuiselle on helpompi kertoa, jos jokin verkossa kohdattu jää mietityttämään.

– Sosiaalisen median kuulumiset pitäisi kysyä lapselta joka ikinen päivä. Ihan niin kuin muutkin kuulumiset: missä olit, mitä teit ja kenen kanssa juttelit, sanoo Suojellaan lapsia ry:n Nina Vaaranen-Valkonen.

Hän vinkkaa, että lapsen voi esimerkiksi opettaa jo pienenä ottamaan kuvakaappauksen kaikesta verkossa kohtaamastaan – sekä mukavista että mietityttävistä asioista – ja näyttämään kuvat päivän päätteeksi vanhemmille.

Rikoskomisario Saara Asmundela toivoo, että aikuiset suhtautuisivat sosiaalisen median liikenteeseen samalla tavalla kuin fyysiseen liikenteeseen.

– Syksyllä ennen koulujen alkua kävelemme tulevien ekaluokkalaisten kanssa koulutiet, näytämme vaaranpaikat siellä ja olemme tukena koulumatkalla. Sosiaalisessa mediassa lapsi on usein yksin ilman opastusta siitä, miten siellä toimitaan turvallisesti.

Nina Vaaranen-Valkonen muistuttaa, että jos lapsi tulee kertomaan mistä tahansa netissä ja sosiaalisessa mediassa näkemästään ja kokemastaan, aikuisen tärkein tehtävä on pysyä rauhallisena ja kuunnella.

– Siinä vaiheessa ei ole mihinkään kiire. Varsinkin vanhemmille on varmasti erittäin vaikeaa pysyä rauhallisena, jos oma lapsi kertoo joutuneensa seksuaalisen häirinnän, houkuttelun tai väkivallan kohteeksi.

– Lapsen ensisijainen toive on kuitenkin saada apua. Aikuisen rauhallisuus on silloin äärimmäisen tärkeää, sillä se rohkaisee lasta kertomaan lisää.

Juttua on muokattu 31.8.2021 klo 11.33 Pelastakaa lapset ry:n tekemää selvitystä koskevien tietojen osalta ingressissä ja leipätekstissä. Aiemmin jutussa kerrottiin, että järjestön julkaiseman selvityksen mukaan Suomessa 90 prosenttia lapsista on vastaanottanut seksuaalissävytteisiä viestejä aikuiselta. Selvitys on kuitenkin tehty verkkokyselyn pohjalta, eikä sen virhemarginaalia ole kerrottu. Siksi selvityksen tuloksia ei voi yleistää koko väestöön.

Voit keskustella aiheesta 27.8. klo 23.00 saakka.

Apua seksuaalisen hyväksikäytön uhreille: Apuu-chat (siirryt toiseen palveluun), Nettivihje (siirryt toiseen palveluun), Sua varten somessa (siirryt toiseen palveluun), Nuorten exit (siirryt toiseen palveluun), Rikosuhripäivystys (siirryt toiseen palveluun), Nuorten netti (siirryt toiseen palveluun), Suojellaan lapsia (siirryt toiseen palveluun)

Apua omasta lapsiin kohdistuvasta seksuaalisesta mielenkiinnosta huolestuneille: SeriE-hanke (siirryt toiseen palveluun), Mielenterveystalo (siirryt toiseen palveluun), Sertiatyö (siirryt toiseen palveluun), Välitä! Nuorten hanke (siirryt toiseen palveluun)