1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. koronavirus

Moni lääkäri on antanut koronalle kasvot ja saa kansalta kiitosta, vaikka asia olisi ikävä – "Viestintä on myös luottamuksen rakentamista"

Pandemian aikana paljon esillä olleiden asiantuntijoiden viesti ei aina ole mukavaa kuultavaa, mutta se ei estä heidän arvostamistaan tai jopa palkitsemistaan. Kyse on luottamuksesta ja myös yhteisöllisyydestä, sanovat asiantuntijat.

Vaasan kaupungin johtava ylilääkäri Heikki Kaukoranta on antanut alueellaan koronalle kasvot ja saanut työstään kiitosta. Hänen mukaansa pohjalaismaakunnissa viestiminen on onnistuttu hoitamaan neutraalissa tai jopa positiivisessa hengessä, ja soo-soon osuus on pidetty mahdollisimman pienenä. Kuva: Yle/Moa Mattfolk

Koronapandemian aikana lääkärit ovat olleet esillä mediassa enemmän kuin ehkä koskaan aiemmin. Usein heidän sanomansa on arkista, jopa ikävää ja varoittavaa.

Silti Vuoden pohjalainen -tittelin sai tänä vuonna Vaasan kaupungin johtava ylilääkäri Heikki Kaukoranta, joka edusti koko Pohjanmaan koronakoordinaatioryhmää. Hän sai yleisöäänistä yli 60 prosenttia. Kakkoseksi tuli hyggeily-ohjelma Strömsön käsityöasiantuntija ja juontaja.

Vuoden positiivisimmaksi kokkolalaiseksi taas äänestettiin alueen sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymän infektioylilääkäri Marko Rahkonen, jonka äänisaalis myös oli ylivoimainen.

THL:n terveysturvallisuusosaston johtaja Mika Salminen on saanut sekä viestinnän ammattilaisten ProComin vuoden johtaja -palkinnon että turvallisuusjärjestö Finnsecurityn turvallisuuspalkinnon.

Valinnat kertovat luottamuksesta, arvioivat asiantuntijat ja myös vuoden 2021 pohjalaiseksi valittu lääkäri.

Kriisiaikana kaivataan johtajuutta, ja johtajilta siedetään järeitäkin toimenpiteitä tai ikävääkin sanomaa.

Koronan varjossa eläminen on myös yhdistänyt ihmisiä. Silloin haetaan usein tuttuja, näkyviä hahmoja – näissä tapauksissa eräänlaisia koronan kasvoja, sanoo viestinnän professori Esa Väliverronen Helsingin yliopistosta.

Asiantuntijoihin luotetaan ja toivoa tarvitaan

Asiantuntijoita on toki myös arvosteltu ja heidän viestiään kyseenalaistettu pandemian aikana rajusti, mutta yleistä arvostusta se ei tunnu syöneen, sanoo professori Esa Väliverronen.

– Näyttää siltä, että heihin luotetaan, jotka eivät vain pelottele vaan luovat myös toivoa siitä, että tilanteesta voi selvitä.

Väliverrosen pandemian aikana tekemät kyselytutkimukset kertovat nekin, että luottamus varsinkin asiantuntijoihin on suhteellisen korkeaa. Samasta kertovat hänen mukaansa yleisöäänestykset.

– Viestintä on luottamuksen ja yhteishengen rakentamista, ei vain tiedon välittämistä. Se on kriisiviestinnän avain, sanoo Väliverronen.

Viestinnän sävyllä on iso merkitys.

– Jos koko ajan sanottaisiin, että Suomi on veitsenterällä ja tilanne uhkaa ryöstäytyä, se menettäisi tehonsa. Tappiomielialan ruokkiminen ei ole kestävä strategia. Psykologisesta kulmasta katsottuna tarvitaan myös uskoa ja positiivista viestiä.

Siinä äänestyksissä pärjänneet ovatkin onnistuneet. Soiten infektioylilääkäri Marko Rahkosta äänestäneiden perusteluissa nousee esiin muun muassa tällaista:

"Upeaa johtamista käsittämättömän vaikeina hetkinä. Positiivisuutta henkien.”

“Näkee positiivista tulevaisuutta niin koko yhteisön kun yksittäisen potilaankin kohdalla. Luo uskoa synkimmässäkin elämän vaiheessa.”

Pandemian aikana hankaluutta on lisännyt Väliverrosen mukaan myös se, että tieto muuttuu koko ajan. Se korostaa tarvetta viestiä positiivisen kautta ja luoda turvallisuuden tunnetta epävarmuuteen.

Soiten infektioylilääkäri Marko Rahkonen äänestettiin vuoden positiivisimmaksi kokkolalaiseksi, vaikka hänen esilläolonsa syy ei läheskään aina ole positiivinen. Viestiminen on silti koettu rauhoittavaksi ja toivoa herättäväksi. Kuva: Ville Viitamäki / Yle

Koronakaan ei ole syönyt luottamusta

Myös vanhempi tutkija, dosentti Ville Pitkänen E2 Tutkimuksesta näkee tunnustukset luottamuksen merkkeinä. Pitkänen on ollut mukana muun muassa tekemässä Suomen Kulttuurirahastolle useita raportteja, jotka analysoivat asenteita, arvoja ja identiteettiä.

– Suomi on kansainvälisestikin vertaillen korkean luottamuksen yhteiskunta, eikä edes korona ole hapertanut sitä. Kun viranomainen sanoo jotain, sitä on totuttu pitämään luotettavampana kuin jonkun muun sanomista.

Tieteen ja tutkimuksen luottamus on Suomessa Pitkäsen mukaan jopa häkellyttävän korkealla. Erityisesti instituutioihin luotetaan, sen sijaan yksittäisten tutkijoiden motiiveja kyseenalaistetaan herkemmin.

Vaikka keskustelu koronasta kuplii, enemmistö suomalaisista luottaa silti Pitkäsen mukaan auktoriteetteihin. Esimerkiksi THL on saanut paljon kriittistä palautetta, mutta mielipidetutkimukset osoittavat enemmistön pitävän koronapandemian hoitoa onnistuneena. Samasta kertoo se, että yleisö kiittää tunnustuksilla alueen lääkäreitä.

Viestimisen sävy on harkittu valinta

Vaasan kaupungin johtava ylilääkäri, vuoden pohjalaiseksi äänestetty Heikki Kaukoranta näkee valinnassa sekä luottamusta että yhteisöllisyyttä.

– On varmasti ymmärretty, että tämä on asia joka ei poistu kieltämisellä. Pohjalaiseen luonteeseen kuuluu, että otetaan asia pöydälle ja tehdään jotain tai edes yritetään – ja siitä tulee pisteet.

Hän kokee, että yhteisön arvostuksen saa kun tekee mitä lupaa ja elää kuten saarnaa. Silloin yhteisö myös tukee tavoitteen saavuttamisessa.

Kaukoranta pyrkii viestimään neutraalissa tai mahdollisuuksien mukaan positiivisessa hengessä. Sormella heristely on pidetty minimissä. Samaa linjaa on hänen mukaansa toteutettu myös Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla.

Siirtokarjalaisten poika kehuu kommunikoinnin helppoutta pohjalaisten kanssa.

– Asiat otetaan asioina eikä ruveta hakemaan sivumerkityksiä tai harrastamaan välimerkkierotiikkaa, vaan pyritään ymmärtämään mikä se sanoma on, sanoo Kaukoranta.

Kritiikkiä tai moniäänisyyttä Kaukoranta ei kavahda, päinvastoin. Moniäänisestä keskustelusta nousee vapaus valita. Toisaalta hän kokee tehtäväkseen antaa tilanteelle jonkinlaiset kasvot ja tarvitseville jopa seinän, johon pallotella omaa näkemystään.

– Joka lapsen on voitava kapinoida vanhempiaan vastaan, ja jos tällä on jokin kanta, lapsi voi testata omaansa sitä vastaan. Se on yksi rooleistani: joku voi sanoa että Kaukoranta puhui ihan pöljiä, hankkia sitten itse tietoa ja tehdä ratkaisun, koski se sitten rokotuksia tai kantaa Taiteiden yön perumista, sanoo Heikki Kaukoranta.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun tiistaihin 31.8. kello 23 saakka.