Hyppää sisältöön

Ruotsissa ulkomaalaistaustaisten suhteellinen osuus rikoksista epäillyistä on kantaväestöä suurempi

Ruotsin Rikoksentorjuntaneuvoston selvityksen mukaan suurin todennäköisyys joutua epäillyksi on afrikkalaistaustaisilla. Epäily ei kuitenkaan välttämättä merkitse syytettä tai tuomiota, selvityksessä korostetaan.

Ulkomailla syntyneet päätyvät rikosepäiltyjen kärkipaikoille 2,5 kertaa muita useammin. Arkistokuvan tukholmalainen poliisi ei liity juttuun. Kuva: Daniel Holking / AOP

Ulkomailla syntyneet ja heidän Ruotsissa syntyneet lapsensa ovat väestöosuuttaan useammin epäiltyjä rikoksista Ruotsissa.

Ulkomailla syntyneiden vanhempien Ruotsissa syntynyt lapsi on epäiltynä 3,2 kertaa useammin kuin muihin ryhmiin kuuluvat, kirjoittaa Dagens Nyheter -lehti selvityksestä, jonka Ruotsin Rikoksentorjuntaneuvosto tänään julkaisee.

Ulkomailla syntynyt päätyy rikosepäillyiksi 2,5 kertaa muita useammin.

Miksi näin, tätä ei neuvoston selvitys kerro. Neuvosto tutki tilastoja neljän vuoden jaksolta 2015–2018. Edellinen selvitys on tehty 2005.

Epäilyissä maanosittain suuria eroja

Rikosepäiltyjen kesken maantieteellliset erot ovat selviä. Suhteellisesti useiten rikoksista epäillään afrikkalaistaustaisia ja etenkin Saharan eteläpuolisen Afrikan alueelta tulleita ja heidän Ruotsissa syntyneitä lapsiaan. Kärkipäässä ovat myös taustaltaan keskiaasialaiset.

Kaikkein harvimmin epäiltyjen listalle joutuvat taustaltaan pohjoismaalaiset, länsieurooppalaiset ja itäaasialaiset.

Selvityksessä korostetaan, että rikosepäily ei merkitse sitä, että nämä ihmiset olisivat joutuneet syytteeseen tai heidät olisi tuomittu.

Yleisenä päätelmänä Ruotsin Rikoksentorjuntaneuvosto toteaa, että ulkomaalaistaustaisten sosio-ekonominen tausta on yleensä kantaväestöä heikompi. Vähäinen koulutus, matala palkka ja heikompi terveydentila ovat riskitekijöitä.

Neuvoston mielestä tutkimisen arvoinen asia olisi muun muassa. selvittää, kuinka paljon eri ryhmien omat kulttuuritaustat vaikuttavat heidän käytökseensä ja joutumiseen epäilysten alaisiksi.

Esimerkiksi huumeiden sallivassa käytössä on eroja eri puolilla maailmaa. Samoin perhesuhteiden valta-asemaa ja lasten ruumiillista kuritusta tulkitaan monesti eri lailla kuin Ruotsissa.