1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. seurakunnat

Nettijumalanpalveluksista tuli supersuosittuja ja nyt seurakunnissa mietitään, miten verkossa tavoitetut ihmiset saataisiin myös kirkkosaliin

Seurakuntien korona-aikana aloittamien verkkojumalanpalvelusten suosio on vakiintunut ja osallistujia on merkittävästi enemmän kuin perinteisissä kirkonmenoissa. Nyt mietitään, miten seurakuntalaiset saadaan pidettyä mukana jatkossakin.

Verkkopavelukset ovat arkea seurakunnissa
Verkkopavelukset ovat arkea seurakunnissa

Seurakuntien verkkojumalanpalvelukset ovat nousseet huippusuosituiksi, ja verkosta on tullut osa normaalia seurakuntatyötä. Netissä jumalanpalveluksia seuraa perinteisiin kirkonmenoihin verrattuna moninkertainen määrä.

Esimerkiksi Rovaniemen seurakunnassa tavallisena sunnuntaina messussa on paikalla ollut keskimäärin 100–150 seurakuntalaista. Nyt vähimmilläänkin striimattu messu saa 400 katsojaa.

– Luulen, että olemme tavoittaneet ihmisiä, joita emme muuten olisi tavoittaneet, kertoo Rovaniemen seurakunnan vt. kirkkoherra Ilari Kinnunen.

Rovaniemen seurakunnan vt. kirkkoherra Ilari Kinnunen iloitsee uusista taidoista, joita hän on oppinut koronan pakottamana. Ennen pandemiaa Kinnunen ei ollut koskaan tehnyt videoita tai somettanut, nyt ne ovat luonteva osa työtä. Kuva: Antti Mikkola / Yle

Parhaimmillaan Rovaniemen seurakunnan yhtä palvelusta on seurannut 14 000 ihmistä. Luterilaisen kirkon Oulun hiippakunnan piispa Jukka Keskitalo arvioi, että huimimmat striimien osallistujapiikit on nähty pandemian alussa.

Nyt verkkopalveluksiin osallistuvien määrä näyttää tasoittuneen. Suuri kysymys seurakunnissa onkin nyt se, miten verkon tuoma mielenkiinto ja osallistumisinnokkuus saataisiin näkymään myös kirkkosaleissa.

– Toivottavasti nämä nettijutut voisivat olla houkuttimia, että tuohan näyttää mukavalta, haluan mennä tuonne. Alkaisi entisillä kävijöillä taas kirkkopolku avautua enemmän ja uusilla kävijöillä. Kyllä se on meidän vahva toive, sanoo Ilari Kinnunen.

Lue lisää: Verkkojumalanpalveluksissa yleisöä voi olla monta kertaa enemmän kuin sunnuntaisin kirkossa – koronakriisi innosti seurakunnat digiloikkaan

Verkko tuo kotikirkon liki minne tahansa

Nettipalvelukset avaavat pääsyn messuun ympäri Suomea, jopa maailmaa. Niitä seurataankin runsaasti myös muualta kuin omasta seurakunnasta.

– Olen tavannut ihmisiä, jotka ovat kertoneet, että on ollut nostalgista päästä helposti verkon yli esimerkiksi oman synnyinseurakunnan jumalanpalvelukseen, kertoo Jukka Keskitalo.

Suomalaiset ovat tunnetusti laiskasti kirkossa käyvää kansaa. Seurakunnat toivovat, että nettipalvelusten suosio ja seurakuntyön saama näkyvyys houkuttelisi ihmisiä entistä innokkaammin myös paikan päälle. Kuva: Antti Mikkola / Yle

Kotikirkon tärkeys on huomattu esimerkiksi Enontekiöllä, missä kirkkomatka voi olla pitkä ja autottomalle lähes mahdoton.

– Kun näkee kuvaruudusta oman kotikirkon, tuntuu, että on läsnä kirkossa, kertoo Enontekiön seurakunnan suntio Eija Leppänen seurakuntalaisilta saamastaan palautteesta.

Kotikirkon tärkeys on yksi syy sille, miksi seurakunnat lähtivät itse tekemään sisältöjä verkkoon, sen sijaan, että olisivat ohjanneet seurakuntalaisia esimerkiksi Ylen välittämien jumalanpalvelusten pariin.

– Kyllä meidän täytyy oman seurakunnan kasvoilla koittaa pitää yhteyttä ihmisiin, sanoo Ilari Kinnunen.

Pitkien etäisyyksien kirkolle sopii hybridimalli

Lapin ortodoksisessa seurakunnassa verkon kautta tehtävää seurakuntatyötä oli jo suunniteltu ennen koronaa. Ideoitu seurakuntatyön hybridimalli on yhdistelmä fyysistä kokoontumista ja nettiyhteyttä.

Verkkotyö on välttämätöntä pitkien etäisyyksien työkentällä. Korona antoi lopullisen sysäyksen kokeilulle.

– Pääasiallinen syy uuden mallin kokeilulle on kuitenkin mahdollisimman monien ihmisten tavoittaminen pienin resurssein, sanoo Lapin ortodoksisen seurakunnan pastori Isä Rauno Pietarinen.

Lapin ortodoksisen kirkon pappi Isä Rauno Pietarinen pitää omaa youtube-kanavaa, jonne hän striimaan palveluksia ja tallentaa opetuspuheita. Isä Rauno on ollut innokas netinkäyttäjä jo ennen korona-aikaa. Verkkosisällöt syntyvät yhteistyössä hänen vaimonsa ja seurakunnan kanttorin Anneli Pietarisen kanssa. Kuva: Antti Mikkola / Yle

Striimien tarkkaa tavoitettavuutta on vaikea saada, sillä esimerkiksi vanhainkodeissa yhden päätteen äärellä voi olla kymmenen ihmistä. Toisaalta pikaiset käväisytkin tallentuvat katsojaksi.

– Jotakin osviittaa olemme saaneet katseluiden kokonaisajasta. Sen perusteella jumalanpalveluksia katsoo kokonaan useita kymmeniä henkilöitä. Katsojien kokonaismäärä on satoja, jopa yli tuhat henkeä palvelusta kohden.

Verkko on tullut osaksi seurakuntatyötä

Ensimmäiset verkkolähetykset olivat monin paikoin kokeilua. Monissa seurakunnissa somesisältöjen tekeminen oli vierasta ja varsinaisia työkaluja ei ollut.

– Kun kirkot täytyi sulkea ensimmäisen kerran kokonaan, sattui minulla olemaan seuraava palvelusvuoro, arki-illan ehtoollinen. Sitten vain rupesin kodissani omalla kännykällä tekemään hartautta, muistelee Rovaniemen seurakunnan vt. kirkkoherra Ilari Kinnunen

Enontekiöllä apuun riensi kunta.

– Striimien aloittaminen oli mielenkiintoinen. Onneksi saimme Enontekiön kunnan atk-tukihenkilön Mihku Näkkäläjärven mukaan. Saimme kunnalta välineet lainaan ja Mihku auttoi alkuun, kertoo suntio Eija Leppänen.

Enontekiön seurakunta aikoo jatkaa nettistriimausten tekoa Hetan kirkosta. Toiveissa olisi hankkia joskus matkamallin striimauskalusto, jolloin palveluksia voisi lähettää verkkoon muualtakin. Kuva: Vesa Toppari / Yle

Kun uusi työtapa on otettu seurakunnissa haltuun, aiotaan sitä jatkaa myös tulevaisuudessa. Seurakuntatoiminnan palautuessa normaaliin ei resursseja välttämättä riitä tuottaa yhtä paljon sisältöä nettiin kuin korona-aikana.

Etenkin pitkien välimatkojen seurakunnissa on seurakuntalaisilta tullut selkeitä toiveita, että nettipalveluksia jatketaan.

– Ainakin kirkossa toimitettujen palvelusten striimaaminen on tullut jäädäkseen. Muualtakin voisi lähettää nettiin, jos tulisi matkavälineet. Ruokahalu kasvaa syödessä. Olisi ihana, kun olisi eri kameroita ja voisi näyttää eri kohteita, sanoo Eija Leppänen.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun Yle Tunnuksella keskiviikkoon 1.9. kello 23 saakka.

Lue myös: Markus Kartano tietää, miten kirkkosalin kaiku laitetaan kuriin ja kuinka minecraft-serveriä ylläpidetään – ja siksi hänet valittiin Vuoden papiksi