1. yle.fi
  2. Yle Uutiset
  3. koronarokote

200 000 alaikäistä rokotettu Suomessa – THL arvioi, että 12–17-vuotiaista 70 prosenttia on saanut ensimmäisen koronarokotteen syyskuun alussa

Valtaosa alaikäisistä saa itse päättää ottaako rokotuksen. Moni joutuu tekemään päätöksensä ympäristön mielipiteiden, uutisten ja jopa koronahäiriköinnin ristiaallokossa. Ysiluokkalaiset toivovat rauhaa muodostaa oma mielipide.

Salpausselän koulun yhdeksäsluokkalaiset Aada Saariko ja Alisa Mansikka seisomassa koulun käytävällä.
Salpakankaan koulun 9C-luokan oppilaiden Aada Saarikon ja Alisa Mansikan mukaan koronarokotuksista puhutaan välillä luokan kesken, mutta ketään ei tuomita päätöksestä ottaa tai jättää ottamatta rokotus.

Alaikäisten rokottaminen on edennyt Suomessa vauhdilla. THL:n mukaan jo noin 100 000 12–15-vuotiasta on saanut ensimmäisen koronarokotteen, ja kaikkiaan 200 000 alaikäistä on rokotettu. Rokotteen antamista laajennettiin koskemaan kaikkia yli 12-vuotiaita reilut pari viikkoa sitten.

THL:n johtava asiantuntija Mia Kontio arvioi, että 12–17 vuotiaiden rokotekattavuus yltää ensimmäisen rokotuksen osalta 70 prosenttiin jo syyskuun alussa, kun loputkin koulut alkavat jakaa rokotteita.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Vain alle yksi prosentti suomalaisista on rokottamatta täytettyään kahdeksan vuotta. Kontio ei usko, että nuoret ottavat koronarokotetta yhtä hanakasti kuin kansalliseen rokotusohjelman mukaisesti lapsia rokotetaan.

Alaikäinen saa itse päättää rokotteen ottamisesta, jos terveydenhuollon ammattilainen katsoo, että hän kykenee tekemään päätöksen itse. Alaikäisen oikeus päätökseen pohjautuu potilaslakiin samalla tavalla kuin oikeus hakeutua terveydenhuoltoon ja kieltää tietojensa luovuttamisen vanhemmille.

Alaikäiset joutuvat muodostamaan oman mielipiteensä koronarokotuksista. Moni tekee päätöksensä erilaisten mielipiteiden ristiaallokossa.

Kaverit vaikuttavat yhdeksäsluokkalaisten mietteisiin rokotteesta

Yhdeksäsluokkalaisella Alisa Mansikalla on paljon mietteitä rokotteen suhteen. Tietoa ja mielipiteitä rokotteesta hän on saanut niin netistä, vanhemmilta kuin kavereiltakin.

– Kun koronarokotukset aloitettiin, ajattelin ottavani rokotuksen heti, kun se on mahdollista. Kun koulu alkoi, kavereiden mielipiteet muuttivat omaani, hollolaisen Salpakankaan koulun oppilas sanoo.

Samalla luokalla oleva Aada Saarikko toteaa, ettei kukaan kuitenkaan tuomitse ketään sen perusteella ottaako rokotteen vai ei. Kaverit kuitenkin vaikuttavat mielipiteisiin.

– Jos joku vastustaa tosi paljon rokotetta, alan minäkin miettimään, että onko se oikeasti hyvä. Kyllä minusta on hyvä, että on rokote, jonka voi ottaa halutessaan.

Johtava asiantuntija Kontio toivoo, ettei yksittäinen oppilas pystyisi vaikuttamaan koko luokan mielipiteeseen. Hän ei ole kuitenkaan ole huolissaan, että alaikäiset menisivät liikaa virran mukana.

– Eivät aikuisetkaan tee päätöksiä missään tyhjiössä. Se on mahdotonta myös lasten ja nuorten kohdalla. Totta kai he kuuntelevat vertaisiaan samalla tavalla kuin aikuiset kuuntelevat lähipiiriään. Ympäristöllä on vaikutusta, mutta nuoret osaavat myös hakea oikeaa tietoa.

Häiriköinnillä yritetään vaikuttaa alaikäisten mielipiteisiin

Koronarokotteeseen liittyvät epäluulot ovat THL:ssä tuttuja. Tavallisesti uusien rokotteiden ottaminen kansalliseen rokotusohjelmaan on herättänyt ensin kritiikkiä, kunnes rokotteen ottamisesta on tullut pikku hiljaa tapa.

Kritiikki rokotetta kohtaan johtuu erilaisista syistä. Vesirokkorokotteen kohdalla moni ajattelee sen olevan turha, kun taas koronarokotteessa saattaa mietityttää sen erilainen toimintatapa.

Epäluulot ovat poikineet alaikäisten koronarokotteiden aloittamisen jälkeen häiriköintiä eri puolella Suomea. Esimerkiksi Kainuussa lapsia on peloteltu koronarokotteesta, ja Hämeenlinnassa poliisi kutsuttiin turvaamaan 12–15 vuotiaiden rokotuksia.

Johtava asiantuntija Kontio toteaa, että rokotteet ovat herättäneet vastustusta kautta historian. Uudet viestintäkeinot vain ovat tehneet oman mielipiteen levittämisestä huomattavasti helpompaa kuin ennen.

Ysiluokkalaisille Saarikolle ja Mansikalle rokotehäiriköinti on tuttua uutisista. He toivovat, etteivät joudu itse kokemaan häiriköintiä. Heidän mielestään jokaisen pitää itse saada muodostaa oma mielipide siitä, ottaako rokotteen.

– On hyvä, että oman mielipiteensä voi sanoa avoimesti. Mutta se on oma mielipide, eikä sitä voi tunkea toisen naamaan niin, että sinunkin pitää olla samaa mieltä, Saarikko sanoo.

Korjaus 27.8.2021 kello 8.35 Otsikkoa ja tekstiä korjattu. Otsikossa ja tekstissä puhuttiin aiemmin alaikäisistä, mikä on tarkennettu 12–17-vuotiaiksi. Lisäksi rokotekattavuus on tarkennettu tarkoittamaan ensimmäisen rokotteen saaneita.

Lue lisää:

Huolestuttava piikki

Lähihoitaja Tero Nikkanen suosittelee asiakkailleen koronarokotetta, vaikka ei itse sitä toistaiseksi halua – mielipide ei muuttunut edes teho-osastolle joutumisen jälkeen