1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. osakesäästäminen

Viime hetken tulosvaroitus ja yllättävät yrityskaupat hämmentävät toisinaan piensijoittajia – “Kun on rahaa kiinni, tunnereaktiot voimistuvat”

Osakesäästämisen suosio on kasvanut Suomessa kovaa vauhtia. Tuloskauden aikana pörssiyhtiöiden raportointia seurataan tiiviisti, mutta piensijoittajat pelkäävät, että heiltä pihdataan tärkeää tietoa.

Osakesijoittamisen viimeaikainen suosio on tuonut markkinoille paljon uusia sijoittajia. Markkinoiden tapahtumat herättävät paljon keskustelua sosiaalisessa mediassa. Kuva: EPA/All Over Press

Yllättävät ohjeistuksen muutokset, yrityskaupat ja suunnatut osakeannit herättävät helposti kysymyksiä ja keskustelua piensijoittajien keskuudessa.

Suomen osakesäästäjien toimitusjohtaja Victor Snellman on huomannut, että erityisesti sosiaalisessa mediassa ihmiset puivat huomiota herättäviä tapauksia. Snellman arvioi sijoittajien kokevan herkästi tulleensa petetyksi, kun yhtiöt esimerkiksi julkaisevat negatiivisen tulosvaroituksen.

– Kun ihmisillä on rahaa kiinni, niin tunnereaktiot voimistuvat.

Silloin tällöin yhtiöt julkaisevat tulosvaroituksen vasta vähän ennen varsinaista osavuosikatsausta. Tällaiset tapaukset ovat kummastuttaneet: Miksei asiasta ole kerrottu jo aiemmin vai yllättikö tieto yhtiön johdonkin?

Moni piensijoittaja perustaa päätöksensä yhtiöiltä saatujen tietojen varaan. Yksityissijoittajilla ei ole samanlaisia valmiuksia hankkia tietoa suoraan yhtiöiltä, kuten esimerkiksi ammattimaisilla sijoittajilla on.

Vaarana on, että yksityissijoittajat joutuvat epäreiluun asemaan, jos tieto ei tavoita kaikkia samanaikaisesti.

Osakesäästäjien Snellman ei epäile yhtiöitä vilunkipelistä vaan arvelee, että useimmiten viime hetken ohjeistuksien muutoksen taustalla ovat käytännölliset syyt.

Suomen Osakesäästäjien toimitusjohtaja Victor Snellman kuvattuna Helsingissä tammikuussa. Kuva: Pekka Tynell / Yle

Hänen mukaansa yhtiöiden hallitukset pitävät pääsääntöisesti kokouksen juuri ennen osavuosikatsauksen julkistusta. Pyrkimys on menneen vuosineljänneksen lisäksi saattaa hallituksen tietoon kaikkein tuorein näkemys yhtiön lähitulevaisuudesta, Snellman toteaa. Tämän vuoksi hallituksen kokous ajoittuu usein olemaan vain vähän ennen tulospäivää esimerkiksi edellisenä iltana.

Korona on saanut yhtiöt varomaan ennusteissaan

Pörssisäätiön toimitusjohtaja Sari Lounasmeri arvelee, että moni yhtiö on koronan aiheuttaman epävarmuuden vuoksi suhtautunut varovaisesti hyvistä ennusteita tiedottamiseen. Hyvistä näkymistä uskalletaan kertoa vasta, kun asiasta ollaan täysin varmoja.

– Yhtiöt ovat varautuneet siihen, että vaikka tilanne näyttäisi nyt hyvältä, niin pelätään, että vielä voi tapahtua jotain negatiivista.

Lounasmeri toteaa, että vaikka yhtiöt haluaisivat välttää ennusteiden muuttamista edestakaisin, niin sijoittajalle tämä kaikki voisi olla tärkeää tietoa.

– Sijoittaja olisi todella mielellään perillä siitä, mitä yhtiön johto juuri sillä hetkellä tietää. Mitä tarkemmin yhtiö kertoo tulevaisuuden odotuksista sijoittajille, niin sitä tyytyväisempiä yleensä ollaan.

Pörssisäätiön toimitusjohtajan Sari Lounasmeren mukaan korona-aika on saanut yhtiöt varomaan tiedottamista. Lounasmeri kuvattuna joulukuussa 2019. Kuva: Marja Väänänen / Yle

Toivottavaa Lounasmeren mukaan kuitenkin olisi, että yhtiöt palaisivat normaalimpaan tiedotuslinjaan ja uskaltaisivat kertoa tulosennusteistaan ja tarvittaessa päivittää niitä.

Tiedonantovelvollisuus sitoo pörssiyhtiöitä

Pörssiyhtiöitä sitoo markkinoiden väärinkäyttöasetuksen ja arvopaperimarkkinalain mukainen tiedonantovelvoite. Sen mukaan yhtiön tulee kertoa muun muassa tulevaisuuden näkymien muutoksista mahdollisimman pian sen jälkeen, kun asia on yhtiön tiedossa.

Toisin sanoen pörssiyhtiö ei voi pihdata tietojaan, vaan kaikilla tulisi olla mahdollisuus saada ajantasainen tieto. Tämän velvoitteen toteutumista Suomessa valvoo viranomainen Finanssivalvonta.

Markkinavalvoja Minna Toiviaisen mukaan suomalaisyhtiöiden tiedottamiseen liittyviin rikkomuksiin joudutaan puuttumaan melko harvoin. Vuonna 2020 Finanssivalvonta on kirjannut yhdeksän sen käsittelemää tapausta, joka on koskenut tiedonantovelvollisuutta ja joita selvitettiin laajemmin. Vuotta aiemmin tapauksia oli 15. Näiden lisäksi Finanssivalvonta on käsitellyt kymmeniä valvontahavaintoja ja ilmoituksia, jotka eivät ole johtaneet tarkempiin selvityksiin.

Sosiaalisessa mediassa ja keskustelupalstoilla piensijoittajat ovat esittäneet turhautumistaan valvontaviranomaisten tapaan puuttua väärinkäytöksiin. Myös Finanssivalvonta on saanut suoraa palautetta, koska piensijoittajat pelkäävät jäävänsä epäreiluun asemaan.

– Kyllähän sieltä huokuu tyytymättömyys, mutta paljon meidän toiminnastamme on sellaista, joka ei näy markkinoille, Toiviainen sanoo.

Toiviainen kuitenkin toteaa, että kun ilmiantoja on selvitetty, tapauksista ei ole paljastunut niin merkittävää säännösten vastaista toimintaa tai menettelyjä kuin piensijoittajat ovat voineet kokea.

– Piensijoittajalle ei näy se, mitä saamme valvontatapauksen selvittelyn kuluessa tietoon. Esimerkiksi mihin perustuu se, että tulosvaroitus on annettu tiettynä ajankohtana.

Epäilyttävät tapaukset kulkeutuvat kuitenkin lopulta myös viranomaisen työpöydälle.

Finanssivalvonta seuraa tapahtumia markkinoilla, mutta esimerkiksi yrityskaupat ja tulosvaroitukset ovat tilanteita, joista Finanssivalvonta saa paljon myös yhteydenottoja sijoittajilta, Toiviainen kertoo. Tällöin selvitetään, onko sisäpiiritieto julkistettu oikeaan aikaan, onko sisäpiiritiedoksi luettavaa tietoa vuotanut ja onko sitä pyritty hyödyntämään.

Finanssivalvonta ei kommentoi valvontatapauksia julkisesti

Kun Finanssivalvonta havaitsee epäilyttävän tapauksen markkinoilla, asiaa selvitetään ja se vie aikaa.

Sanktiota ei anneta kevyin perustein, vaan ensin yhtiötä pyydetään selvittämään tapahtumien kulkua. Tarvittaessa viranomaisella on laajat oikeudet saada tietoa taustalla olevista päätöksistä ja yhtiön raportointitetoja voidaan käydä läpi pitkältäkin ajalta.

– Minun kymmenen vuoden aikanani ei ole tullut vastaan tapausta, että pyydettyjä tietoja ei ole saatu. Saamme hyvin yksityiskohtaista tietoa arviointimme tueksi, Toiviainen sanoo.

Finanssivalvonta ei kuitenkaan kommentoi tapauksia julkisesti, mikä saattaa herättää epäilystä ja ärtymystä sijoittajien keskuudessa.

Pörssiyhtiöitä sitoo tiedontantovelvollisuus, jonka tarkoitus on taata, että sijoittajilla on saatavilla yhtiöitä koskeva ajankohtainen ja tasavertainen tieto. Kuva: Marja Väänänen / Yle

Toiviainen toteaa, että Finanssivalvonnalla on välineet puuttua väärinkäytöksiin. Lisäksi hän huomauttaa, että kaikki viranomaisen tietoon saatetut epäilyttävät tapaukset käsitellään.

Pörssisäätiön Lounasmeri toteaa, että markkinat hyötyisivät siitä, että olisi olemassa jonkinlainen tapa kertoa Finanssivalvonnan selvittämistä tapauksista julkisesti.

– Markkinaluottamusta lisäisi se, että jotenkin saataisiin mekanismi, jolla näistä tapauksista voitaisiin kertoa, Lounasmeri sanoo.

Hänen mukaansa markkinoilla voi syntyä epäluottamusta, kun valvontaprosessit voivat olla niin hitaita, vaikka ne olisivatkin selvityksessä ja jopa johtamassa toimenpiteisiin.

– On tärkeää, että lopputuloksesta pystyttäisiin kertomaan julkisesti.

Osakesäästäjien Snellmanin mukaan myös yhtiöillä itsellään olisi parantamisen varaa siinä, miten avoimesti ne kertovat sijoittajille tapauksista, jotka herättävät ihmetystä.

– Epätietoisuus voi ruokkia villimpiäkin huhuja, Snellman toteaa.

Hänen mielestään monesti yhtiöt voisivat hälventää sijoittajien epäilyksiä viestimällä asioistaan selkeämmin ja vastaamalla sijoittajia askarruttaviin huolenaiheisiin.

Pörssisäätiön Lounasmeri nostaa esimerkkitapauksena Nokian, joka viime keväänä kommentoi osakekurssin epätavanomaista liikehdintää, kun yhtiö keräsi huomiota Wallstreetbets-nettiyhteisössä ja osakekurssi nousi kymmeniä prosentteja lyhyessä ajassa. Tällöin Nokia tiedotti, ettei yhtiön liiketoiminnassa ole tapahtunut sellaisia muutoksia, jotka selittäisivät kymmenien prosenttien kurssinousun.

– Se oli poikkeuksellinen ja hyvä reaktio siinä mielessä, että selkeästi kerrottiin, ettei heillä ole tiedossa syytä, miksi näin tapahtuu. Yhtiö voi myös kertoa sen, ettei mitään poikkeuksellista ole meneillään, Lounasmeri sanoo.